Väittäisin, että tämä on noin puolta (50%) helpompi aikadilataation selvitys, vaikkapa tässä käytetäänkin samaa esimerkkiä, eli salamaa junassa, kuin alkup. Einsteinin(Lorenz?) selvityksessä. Myös _jonen_ esimerkkiä spraymaalista ja hissistä on sivuttu....
PYTHAGORAS koko aikadilataatio!
Juna kulkee nopeudella v.
Salamavalo lyö katosta lattiaan, nopeudella c.
Junan kulkema matka: Sjuna = v*Tjuna
Salamavalon kulkema matka paikoillaan katosta lattiaan: Sivalo=cp*Tdilat
Salamavalon kulkema matka junan mukana: Sjvalo = cj*Tjuna.
Tästä saadaan Pythagoraan kaavalla:
Sjvalo^2 = Sivalo^2 Sjuna^2
=> cj^2*Tjjuna^2 = cp^2*Tdilat^2 v^2*Tjuna^2
Pari oletusta täytyy tehdä, eli että valonnopeus on kuin ääni väliaineessa, samannopeuksista kaikkialla:
(Riippumatta suunnasta tässä tapauksessa!)
cj = cp ja Tjjnuna = Tjuna
=>Tj^2 = Td^2*(1-v^2/c^2)
Eli dilatoitunut nopeus:
Td = Tj/(1-^v^2/c^2)^(1/2)
MIX kytätään sama nopeus ja aika noille junalle ja salamalle?
Täytyyhän junan tietysti kulkea joku matka siinä ajasssa kun salama pääsee liikkuneena tai ilman liikettä kohteeseensa?
Siis hypotenuusa on se katosta lattiaan matka(junan korkeudella ei ole väliä?)
Junan korkeus tietysti ratkaisee se, kuinka kauas juna pääsi salaman lyödessä, ei muuta.
Miksi yksittäistä valonvälähdystä sitten pitää NOIN PALJON kytätä, eikö se voi lomittua sekaan ihan kiltisti, ja hieman eri nopeudella hypotenuusaa pitkin?
Teoriassa tietysti valo oli lähtenyt hieman vinosti, jotta se ehtisi paikkaan missä alhaalta liikkumattomana alas asti lyönyt valo löi? Suoraanhan se tuossa hypotenuusallakin tulee, mutta siis alkuhetkeen, eli salamavalon lyömiseen verrattuna on lattia hieman liikkunut alla.
Onko jollakin vastaanpanemista? _Jonen_ kanssa oli tiede.fiissä monta keskustelua asiasta, ja esim. sellainen hissi-ja spraymaali esimerkki.... Eli jos hississä painaa Sprayta, lentääkö spray seinille?
No, avolavassa ainakin leviää? Vrt. tupakilla ja parveke(joka ei ole lasitettu) lähtee nousemaan ylös, niin ainakin savu voi tulla hitaammin perässä, siis avoparvekkeella.... Mutta vertasi, siihen että todellisuudessa spray/valo tulisi niin suurella purskeella, että mitään dilataatiota ei tapahdu, ja eihän tapahdukaan, ellei olla äärimmäisen lähellä valonnopeutta, niin että se tulee huomattavaksi...
JOS siis hissi nousee/laskee ÄÄRIMMÄISEN nopeasti, myös spray-seinään hissillä leviää!
Minkä muun asian haluatte mun kopioivan tänne yliopiston fyssan kirjastani?
Fysiikan kirjassa tosin oli otettu puolta pitemmällä liikkeellä, eli keskikohdan molemmin puolin.
Oliko jotakin mitä ette snaijanneet, tai onko selvityksessä virhe? Kirjoitelkaa!
PYTHAGORAS koko aikadilataatio!
Juna kulkee nopeudella v.
Salamavalo lyö katosta lattiaan, nopeudella c.
Junan kulkema matka: Sjuna = v*Tjuna
Salamavalon kulkema matka paikoillaan katosta lattiaan: Sivalo=cp*Tdilat
Salamavalon kulkema matka junan mukana: Sjvalo = cj*Tjuna.
Tästä saadaan Pythagoraan kaavalla:
Sjvalo^2 = Sivalo^2 Sjuna^2
=> cj^2*Tjjuna^2 = cp^2*Tdilat^2 v^2*Tjuna^2
Pari oletusta täytyy tehdä, eli että valonnopeus on kuin ääni väliaineessa, samannopeuksista kaikkialla:
(Riippumatta suunnasta tässä tapauksessa!)
cj = cp ja Tjjnuna = Tjuna
=>Tj^2 = Td^2*(1-v^2/c^2)
Eli dilatoitunut nopeus:
Td = Tj/(1-^v^2/c^2)^(1/2)
MIX kytätään sama nopeus ja aika noille junalle ja salamalle?
Täytyyhän junan tietysti kulkea joku matka siinä ajasssa kun salama pääsee liikkuneena tai ilman liikettä kohteeseensa?
Siis hypotenuusa on se katosta lattiaan matka(junan korkeudella ei ole väliä?)
Junan korkeus tietysti ratkaisee se, kuinka kauas juna pääsi salaman lyödessä, ei muuta.
Miksi yksittäistä valonvälähdystä sitten pitää NOIN PALJON kytätä, eikö se voi lomittua sekaan ihan kiltisti, ja hieman eri nopeudella hypotenuusaa pitkin?
Teoriassa tietysti valo oli lähtenyt hieman vinosti, jotta se ehtisi paikkaan missä alhaalta liikkumattomana alas asti lyönyt valo löi? Suoraanhan se tuossa hypotenuusallakin tulee, mutta siis alkuhetkeen, eli salamavalon lyömiseen verrattuna on lattia hieman liikkunut alla.
Onko jollakin vastaanpanemista? _Jonen_ kanssa oli tiede.fiissä monta keskustelua asiasta, ja esim. sellainen hissi-ja spraymaali esimerkki.... Eli jos hississä painaa Sprayta, lentääkö spray seinille?
No, avolavassa ainakin leviää? Vrt. tupakilla ja parveke(joka ei ole lasitettu) lähtee nousemaan ylös, niin ainakin savu voi tulla hitaammin perässä, siis avoparvekkeella.... Mutta vertasi, siihen että todellisuudessa spray/valo tulisi niin suurella purskeella, että mitään dilataatiota ei tapahdu, ja eihän tapahdukaan, ellei olla äärimmäisen lähellä valonnopeutta, niin että se tulee huomattavaksi...
JOS siis hissi nousee/laskee ÄÄRIMMÄISEN nopeasti, myös spray-seinään hissillä leviää!
Minkä muun asian haluatte mun kopioivan tänne yliopiston fyssan kirjastani?
Fysiikan kirjassa tosin oli otettu puolta pitemmällä liikkeellä, eli keskikohdan molemmin puolin.
Oliko jotakin mitä ette snaijanneet, tai onko selvityksessä virhe? Kirjoitelkaa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
=>Tj^2 = Td^2*(1-v^2/c^2)
Eli dilatoitunut nopeus:
Td = Tj/(1-^v^2/c^2)^(1/2)
Eli se oikeesti meni
=> Td^2 = Tj^2*(1-v^2/c^2)
=> Tj = Td/(1-v^2/c^2)^(1/2)
>Vai menikö sittenkään?