Näyttäisi siltä, että silloin kun Auringossa on menossa pilkkuminimi, niin silloin Suomeen tulee aina lämpimiä kesiä, joskus jopa ennätyslämpimiä kesiä. Tästä löytyy monia todisteita.
Esimerkiksi vuonna 1913 oli syvä pilkkuminimi päällä ja vuoden 1914 kesä oli ennätyslämmin. Lisäksi 1930-luvulla oli normaalia syvempi pilkkuminimi ja silloinkin olivat kesät lämpimiä. Nyt on syvä pilkkuminimi ja taas ovat kesät lämpimiä.
Ei kai tuo voi olla pelkästään sattumaa, että (ennätys)lämmin kesä on aina sattunut pilkkuminimin aikaan?
Esimerkiksi vuonna 1913 oli syvä pilkkuminimi päällä ja vuoden 1914 kesä oli ennätyslämmin. Lisäksi 1930-luvulla oli normaalia syvempi pilkkuminimi ja silloinkin olivat kesät lämpimiä. Nyt on syvä pilkkuminimi ja taas ovat kesät lämpimiä.
Ei kai tuo voi olla pelkästään sattumaa, että (ennätys)lämmin kesä on aina sattunut pilkkuminimin aikaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mittauksilla on hiljan osoitettu että aurinkotuulen hiipuessa euroopan ilmasto muuttuu mannermaisemmaksi ja käy juuri kuten kuvailit.
Luonnollisesti muutos ilmastossa näkyy vähintäänkin atlantin molemmin puolin, jäämerellä ja pohjoisella tyynellämerellä, todennäköisesti merivirtamuutosten ketjuuntuessa, vähintään maan lämpöjakauma muuttuu ja näinollen vaikutus on globaali.
vaikutus on globaali ja vielä ylikin.
Auringon aktiivisuuden muutoksilla on vahva vaikutus AO/NAO-ilmiöön, mutta mitätön vaikutus termohaliinikiertoon. Mieleeni ei tule yhtään tapausta, jossa termohaliinikierto olisi häiriintynyt auringon aktiivisuuden muutoksista edes epäsuorasti.
nyt sitten odotettavissa vanhan ajan pakkastalvia sekä vanhan ajan hellekesiä jatkossakin?
Olet tavallaan oikeassa, termohaliinikierronkin suhteen,
asiaa ei ole pystytty vielä toteamaan koska ilmaston toimintaa ei mitata eikä tunneta riittävän tarkasti, onhan suhteellisen tuore älyäminen nykyeurooppalaiselle sellainenkin asia että golfvirran nopeus vaihtelee runsaasti ja nopeassakin tahdissa.
Tähän on etsitty yhteyttä mm. beringin salmen läpivirtauksista, suunnista ja suolapulsseista jotka vaikuttavat luonnollisesti veden massaan ja vajoamisnopeuteen.
Puhuin ennemminkin nopeista pintaveden kierroista jotka ovat vuodenaika ja tuuliolosuhderiippuvaisia, olisin voinut ilmaista siis asiani tarkemmin, kiitos kritiikistäsi.
Mutta kun pohtii hieman pidemmälle aikavälille, jos vaikkapa se NAO indeksi auringon säätelemien tuuliolojen takia pysyy nykyisellään pitkäänkin, vaikkapa 30 vuotta,
jatkaa lämpöisen pintaveden pakkaamista enenevästi grönlannin länsipuolelle ns. kapeikkoon&matalikkoon,
herää kysymys, miten se mahdoillisesti vaikuttaa beringinsalmen vaikutuksella suolapitoisuuteen ja atlantin paluuvirtaukseen jnejne.
Minä en tiedä, informaatiota on suoraan sanottuna helvetin vaikea löytää tästä aiheesta, alankin jo epäillä ettei sitä vielä ole.
Ennen modernia merenkulkua jo parin vuoden häiriö termohaliinikierrossa on riittänyt kaatamaan tai vähintäänkin aiheuttamaan suuria levottomuuksia kaikissa suurissa sivilisaatiossa tuhoamalla niiden perustana olleet sadot. Toisaalta se on antanut sysäyksen kansainvaelluksille, joka on edesauttanut innovaatioiden leviämisen suurten sivilisaatioiden raunioilla eläneiden yhteisöjen kesken, esimerkkinä LIA:n (aiheuttajana auringon aktiivisuuden heikkeneminen) aikaisen Euroopan ilmasto-olojen yhteys (kusessa oltiin) eurooppalaisten invaasiolle Amerikoihin.
Holoseenin ajan häiriöt termohaliinikierrossa ovat pääosin johtuneet äkillisistä makean veden pulsseista jääjärvistä ja jääkauden mannerjäätiköiden jäänteistä niiden purkautuessa Pohjois-Atlantille.
Meille on lähinnä merkitystä Golf-virran latvavirtojen voimakkuudella johon vaikuttaa, koko virran voimakkuus, latvojen ulottuvuus ja latvavirtausten painottuneisuus Grönlannin itä- ja länsipuolelle, jolloin kuvioihin astuu myöskin merenpohjan topografian muutokset Atlantin selän mannerlaattojen murroskohdassa ja korostuneesti Islannin merialueilla.