Kertokaa hyvät ihmiset kuinka päästä ahdistuksesta eroon?
Olen tapaillut vajaa puoli vuotta aivan ihanaa ihmistä, jonka kanssa (kerrankin) on kemiaa ja pidämme toisistamme paljon. Harvoin ihastun näin, sen vuoksi haluaisinkin pitää tästä miehestä kiinni. Tuntuu kuitenkin, että olisin aivan lukossa. Kertomaan kaikkea mitä ajattelen ja tunnen..Tuntuu, ettemme tuntisi toisiamme lainkaan, koska kumpikin pitää oman muurin ympärillään, eikä anna periksi sen suhteen. Nyt koko juttu on alkanut ahdistamaan, vaikken todellakaan haluaisi periksi antaa. Ja tämä ahdistus alkoi vasta sen jälkeen kun sovimme, että tapailemme vain toisiamme ja aloimme ottaa koko jutun vähän vakavammin.. Sellainen fiilis, että myös häntä ahdistaa, vaikka hän ei mitään sanokaan.
Tiedän, että varmaan aika monen mielestä koko jutusta ei mitään tule, jos ahdistaa jo heti..Mutta haluaisin nyt kuitenkin onnistua, koska niin harvoin tapaan ihmistä, josta pidän tällä lailla. En vaan tiedä, miten koko juttua lähtisin purkamaan..
Olen tapaillut vajaa puoli vuotta aivan ihanaa ihmistä, jonka kanssa (kerrankin) on kemiaa ja pidämme toisistamme paljon. Harvoin ihastun näin, sen vuoksi haluaisinkin pitää tästä miehestä kiinni. Tuntuu kuitenkin, että olisin aivan lukossa. Kertomaan kaikkea mitä ajattelen ja tunnen..Tuntuu, ettemme tuntisi toisiamme lainkaan, koska kumpikin pitää oman muurin ympärillään, eikä anna periksi sen suhteen. Nyt koko juttu on alkanut ahdistamaan, vaikken todellakaan haluaisi periksi antaa. Ja tämä ahdistus alkoi vasta sen jälkeen kun sovimme, että tapailemme vain toisiamme ja aloimme ottaa koko jutun vähän vakavammin.. Sellainen fiilis, että myös häntä ahdistaa, vaikka hän ei mitään sanokaan.
Tiedän, että varmaan aika monen mielestä koko jutusta ei mitään tule, jos ahdistaa jo heti..Mutta haluaisin nyt kuitenkin onnistua, koska niin harvoin tapaan ihmistä, josta pidän tällä lailla. En vaan tiedä, miten koko juttua lähtisin purkamaan..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Otatte homman liian vakavasti. Molemmat alitajuisesti kuvittelevat, että nyt kun ollaan sovittu että tapaillaan vain toisianne, suhteenne on jotenkin lukkoonlyöty ja se tulee vaikka väkisin etenemään yhteenmuuttoon, avioliittoon ja mukuloihin ja elämä on siis ohi ja vapaus iäksi mennyttä.
Toisistanne on tullut pallo jalkaan, tiedostamaton sitoutumiskammo ja suorituspaineet, kun "on pakko" onnistua alkavat kuristaa.
Ehkä voisit puhua tunteistasi, ja että kuvittelet tuntevasi, että miestäkin ahdistaa.
Sovitte, että tämä ei muiden tapailua -sopiminen tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että se ei ole yhtä kuin "kunnes kuolema meidät erottaa -sitoutuminen" ja että suhteenne siis on "vähemmän vakav"a tämän ahdistuksen takia. Siis että otatte toisenne ja juttunne kyllä tosissanne, mutta ahdistuksen minimoimiseksi sovitte ottavanne vähän rennommin. Ryppyotsameininki pois. Otatte vähän rennommin ja pidätte hauskaa yhdessä ja erikseen.
Kokeilkaa tapailla hiukan harvemmin ja pitää välillä taukoa yhteydenpidossa, niin ei tunnu että "olette jo naimisissa ja tässä se elämä sitten oli."