alueelta (pohjoisnapa) jolla silla ei ole yhtään mittaria.
Lähialueillakin sillä vain muutama mittauspiste.
Eli muutamista mittauspisteestä ekstrapoloidaan lämmöt pohjoisnavalle, ja taas on punainen
pallomeri esillä että alarmistihihhuli pääsee esittelemään.
Vain yksi ongelma, asia on tullut julkisuuteen ja normaali ihminen vetää tietokonemallinnukset
vessanpöntöstä alas.
http://pajamasmedia.com/blog/noaa-warmest-june-ever-caveat-we-made-it-up/?singlepage=true
Lähialueillakin sillä vain muutama mittauspiste.
Eli muutamista mittauspisteestä ekstrapoloidaan lämmöt pohjoisnavalle, ja taas on punainen
pallomeri esillä että alarmistihihhuli pääsee esittelemään.
Vain yksi ongelma, asia on tullut julkisuuteen ja normaali ihminen vetää tietokonemallinnukset
vessanpöntöstä alas.
http://pajamasmedia.com/blog/noaa-warmest-june-ever-caveat-we-made-it-up/?singlepage=true
Vastaukset 4
Vanhimmat
Taas pelkkää soopaa. NOAA on yleensäkin pannut aika vähän palloja Pohjoisnavalle.
http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/get-file.php?report=global&file=map-blended-mntp&year=2010&month=7&ext=gif
Lämpötilan mittaus on aina ekstrapolointia. Mittari mittaa lämmön pistemäisesti ja se lämpö kuitenkin pannaan edustamaan aina isomman alueen lämpötilaa. Onko tämä taas hörhöille aivan ylivoimaista ymmästää?
"Lämpötilan mittaus on aina ekstrapolointia. "
Mittaus on mittausta.
Ekstrapolointi on ennustamista.
Kaksi aivan eri asiaa.
Tossa sulle vähän oppia ennustamisesta, epäilen meneekö jakeluun:
http://www.uiah.fi/projekti/metodi/090.htm#ekstra
Tota voisi tarkastella AGW hourimoinnin valossa kun ennusteet ovat kummenen vuotta tuottaneet lämpötilan nousua ja mittaukset laskua.
Eli onko vika mittauksissa, vai tietokonemallinnuksissa, valitse itse.
Tiiääkkös sellaista yksinkertaista asiaa, lämpötilatrendi halutessa se pittäis laskea nimenomaan ensin suoraan asemadatasta.
maapallon keskilämpötilan laskemiseen tarvitaan tilastomenetelmiä, lämpötilakehityksen laskemisen kannalta se on epärelevanttia.
Jos muuta väität, et vain tiiä, sitä ei tartte hävetä, kaikki ei tiiä.
Tästä pistedatasta sitten voi halutessaan extrapoloida nuita pallomerigrafiikoita, mutta jos tekkee toistappäi, se päätyy ilmastokehitystäkin kuvaavaan dataan ja sorrutaan melkoiseen tieteellisen mokaan koska extrapoloinnin tuottama data ei tosiaan ole mitattua vaan tilastollista dataa ja tilasto ei automaattisesti ole totuus,
giss ei paljasta tätä tilastointimenetelmäänsä, jo tästä on pakko olettaa että jotain filunkia biaksien kanssa on.
Väitteeni on helposti todistettu:
CRU ei kikkaile gisun lailla, vaan laskee trendin pelkistä mittauslukemista (nekin tosin adjustoituja mutta se asia erikseen),
sama data kuin gissulla, silti käppyrät ovat aika erilaisia.
miksi.
Eron siis on johduttava extrapoloinnista, gissun extrapolointi siis vääristää trendiä,
muuta loogista päätelmää ei voi tehdä.
Tässä nasan tämänhetkinen graafinen näkemys napa-alueen kesäkauden lämmöistä,
sateliittidata ja gissun adjustoinnit viemäristä alas.
Kukaan ei siis tiedä todellisia lämpöjä saatikka viimeisen 30 vuoden kehitystä
http://www.nasaimages.org/luna/servlet/detail/NSVS~3~3~10498~110498:20-Year-Arctic-Summer-Seasonal-Surf
Sellainenkin asia tullut mieleen, miksi alueen lämpötila ei kesäisin voi nousta kuin hetkellisesti selvästi yli keskiarvon, jään sulaminen sitoo paljon lämpöä, aurinko yrittää nostaa lämpötilaa mutta veden jään sulaminen ja veden haihtuminen estää lämmön nousemasta yli muutaman asteen,
käppyrähän yleensä seuraa maksimia kuin juna vaikka sinne vietäisiin miten paljon tahansa "ylimääräenergiaa", jää vain sulaa nopeammin ja tästä muodostuu myös lämpötilan kesäkauden keskiarvo josta voi pidempiaikaisesti poiketa vain alaspäin.
Sillä vaan että giss extrapoloi koko napa-alueelle surutta jopa 8 asteen keskiarvopoikkeamia kesäkuukausikausianimalioissaan,
sellainen tilanne ei kuitenkaan taia tuolla luonnossa olla mahdollista.