Suomen palkkataso?

Olen ehtinyt lähinnä seurata yleistä keskustelua ja siitä on saanut käsityksen, että Suomen palkkataso on karannut käsistä ja on samaa tasoa kuin meillä Saksassa parhaillaan. Entinen mieheni teki töitä kolmessa eri maassa ja minä kuljin mukana, enkä suostunut kotiäidiksi, kun pelkäsin mahdollisessa erossa putoavani tyhjän päälle. Sinänsä hyvä, että olin töissä, on melkein katkeamaton CV.
Olen tässä jutellut ystävien kanssa Suomen päässä ja he neuvovat muuttamaan ihan toisaalle kuin pääkaupunkiin. Pääkaupungissa on kovat vuokrat, eli jos haluaisi lapsille oman huoneen ja itselle oman, pitäisi olla kolmio. Ja mikäli haluaisi selvitä ilman autoa, pitäisi asua kohtuullisen lähellä työpaikkaa, jota taas ei voi etukäteen tietää, kun ensin pitää olla osoite, sitten voi hakea töitä. Vääjäämättä tässä tie vienee sinne, missä lasten isovanhemmat asuvat, jotta ensihätään on lastenhoito turvattu. Keskisessä Suomessa taas on huonompi työtilanne, muttei auta itku markkinoilla. Tämä vuodesta toiseen jatkuva muuttaminen miehen työn perässä oli kuluttavaa, haluan nyt pysyvyyttä lasten ja omaan elämään.
Lähinnä kauhistelin sitä, että jos vuokra on esimerkiksi 900 ja sitten siihen päälle vakuutukset, matkakulut, vaatteet, ruoka, hoitomaksut, kouluasiat yms, niin pitää taiteilla kieli keskellä suuta jos aikoo pärjätä ilman iltatyötä.
Ystäväpiirini ihmiset kertovat, että heidän palkkansa ovat aika tavalla välillä 1800 - 2200, eli kenelläkään ei näytä käyneen mikään tuuri valmistumisen jälkeen. Valtsikasta tulee tusinaihmisiä ilmeisesti.
*Anteeksi, jos olen häiritsemässä täällä mutten ole aikoihin joutunut kirjoittamaan suomeksi juuri mitään.
Toinen lapsi on ilmoittanut, että haluaisi ehkä muuttaa jo omilleen, vaikkei vielä ole täysi-ikäinen. Haaveilee Oriveden opistosta ja jostakin matemaattisesti lahjakkaiden sisäoppilaitoksesta. Joten saattaa olla, että selviän pienemmillä vaivoilla jos lapsia muuttaa vain yksi samaan asuntoon.

Paluumuutosta haave kirjoitti:

Olen ehtinyt lähinnä seurata yleistä keskustelua ja siitä on saanut käsityksen, että Suomen palkkataso on karannut käsistä ja on samaa tasoa kuin meillä Saksassa parhaillaan. Entinen mieheni teki töitä kolmessa eri maassa ja minä kuljin mukana, enkä suostunut kotiäidiksi, kun pelkäsin mahdollisessa erossa putoavani tyhjän päälle. Sinänsä hyvä, että olin töissä, on melkein katkeamaton CV.
Olen tässä jutellut ystävien kanssa Suomen päässä ja he neuvovat muuttamaan ihan toisaalle kuin pääkaupunkiin. Pääkaupungissa on kovat vuokrat, eli jos haluaisi lapsille oman huoneen ja itselle oman, pitäisi olla kolmio. Ja mikäli haluaisi selvitä ilman autoa, pitäisi asua kohtuullisen lähellä työpaikkaa, jota taas ei voi etukäteen tietää, kun ensin pitää olla osoite, sitten voi hakea töitä. Vääjäämättä tässä tie vienee sinne, missä lasten isovanhemmat asuvat, jotta ensihätään on lastenhoito turvattu. Keskisessä Suomessa taas on huonompi työtilanne, muttei auta itku markkinoilla. Tämä vuodesta toiseen jatkuva muuttaminen miehen työn perässä oli kuluttavaa, haluan nyt pysyvyyttä lasten ja omaan elämään.
Lähinnä kauhistelin sitä, että jos vuokra on esimerkiksi 900 ja sitten siihen päälle vakuutukset, matkakulut, vaatteet, ruoka, hoitomaksut, kouluasiat yms, niin pitää taiteilla kieli keskellä suuta jos aikoo pärjätä ilman iltatyötä.
Ystäväpiirini ihmiset kertovat, että heidän palkkansa ovat aika tavalla välillä 1800 - 2200, eli kenelläkään ei näytä käyneen mikään tuuri valmistumisen jälkeen. Valtsikasta tulee tusinaihmisiä ilmeisesti.
*Anteeksi, jos olen häiritsemässä täällä mutten ole aikoihin joutunut kirjoittamaan suomeksi juuri mitään.
Toinen lapsi on ilmoittanut, että haluaisi ehkä muuttaa jo omilleen, vaikkei vielä ole täysi-ikäinen. Haaveilee Oriveden opistosta ja jostakin matemaattisesti lahjakkaiden sisäoppilaitoksesta. Joten saattaa olla, että selviän pienemmillä vaivoilla jos lapsia muuttaa vain yksi samaan asuntoon.

Muuttakaa vuodeksi Intiaan tai Filippiineille kunnon slummialueelle, tulkaa takaisin ja hups! ongelmat on poissaollessanne pienentyneet.

Paluumuutosta haave kirjoitti:

Olen ehtinyt lähinnä seurata yleistä keskustelua ja siitä on saanut käsityksen, että Suomen palkkataso on karannut käsistä ja on samaa tasoa kuin meillä Saksassa parhaillaan. Entinen mieheni teki töitä kolmessa eri maassa ja minä kuljin mukana, enkä suostunut kotiäidiksi, kun pelkäsin mahdollisessa erossa putoavani tyhjän päälle. Sinänsä hyvä, että olin töissä, on melkein katkeamaton CV.
Olen tässä jutellut ystävien kanssa Suomen päässä ja he neuvovat muuttamaan ihan toisaalle kuin pääkaupunkiin. Pääkaupungissa on kovat vuokrat, eli jos haluaisi lapsille oman huoneen ja itselle oman, pitäisi olla kolmio. Ja mikäli haluaisi selvitä ilman autoa, pitäisi asua kohtuullisen lähellä työpaikkaa, jota taas ei voi etukäteen tietää, kun ensin pitää olla osoite, sitten voi hakea töitä. Vääjäämättä tässä tie vienee sinne, missä lasten isovanhemmat asuvat, jotta ensihätään on lastenhoito turvattu. Keskisessä Suomessa taas on huonompi työtilanne, muttei auta itku markkinoilla. Tämä vuodesta toiseen jatkuva muuttaminen miehen työn perässä oli kuluttavaa, haluan nyt pysyvyyttä lasten ja omaan elämään.
Lähinnä kauhistelin sitä, että jos vuokra on esimerkiksi 900 ja sitten siihen päälle vakuutukset, matkakulut, vaatteet, ruoka, hoitomaksut, kouluasiat yms, niin pitää taiteilla kieli keskellä suuta jos aikoo pärjätä ilman iltatyötä.
Ystäväpiirini ihmiset kertovat, että heidän palkkansa ovat aika tavalla välillä 1800 - 2200, eli kenelläkään ei näytä käyneen mikään tuuri valmistumisen jälkeen. Valtsikasta tulee tusinaihmisiä ilmeisesti.
*Anteeksi, jos olen häiritsemässä täällä mutten ole aikoihin joutunut kirjoittamaan suomeksi juuri mitään.
Toinen lapsi on ilmoittanut, että haluaisi ehkä muuttaa jo omilleen, vaikkei vielä ole täysi-ikäinen. Haaveilee Oriveden opistosta ja jostakin matemaattisesti lahjakkaiden sisäoppilaitoksesta. Joten saattaa olla, että selviän pienemmillä vaivoilla jos lapsia muuttaa vain yksi samaan asuntoon.

kyllä että noilla vaatimuksilla ei kannata palata Suomeen. Luultavasti saat taitojasi vastaavaa työtäkin paremmin jostakin muualta, kielitaitoahan sinulla luulisi olevan. Toinen vaihtoehto on että haet työtä johonkin kv. firmaan, esim. Noksulle tai ABB:lle, ja haet ulkomaankomennukselle. Expattina olo tuntuisi sopivan sulle paremmin kuin Suomessa työskentely.

Paluumuutosta haave kirjoitti:

Olen ehtinyt lähinnä seurata yleistä keskustelua ja siitä on saanut käsityksen, että Suomen palkkataso on karannut käsistä ja on samaa tasoa kuin meillä Saksassa parhaillaan. Entinen mieheni teki töitä kolmessa eri maassa ja minä kuljin mukana, enkä suostunut kotiäidiksi, kun pelkäsin mahdollisessa erossa putoavani tyhjän päälle. Sinänsä hyvä, että olin töissä, on melkein katkeamaton CV.
Olen tässä jutellut ystävien kanssa Suomen päässä ja he neuvovat muuttamaan ihan toisaalle kuin pääkaupunkiin. Pääkaupungissa on kovat vuokrat, eli jos haluaisi lapsille oman huoneen ja itselle oman, pitäisi olla kolmio. Ja mikäli haluaisi selvitä ilman autoa, pitäisi asua kohtuullisen lähellä työpaikkaa, jota taas ei voi etukäteen tietää, kun ensin pitää olla osoite, sitten voi hakea töitä. Vääjäämättä tässä tie vienee sinne, missä lasten isovanhemmat asuvat, jotta ensihätään on lastenhoito turvattu. Keskisessä Suomessa taas on huonompi työtilanne, muttei auta itku markkinoilla. Tämä vuodesta toiseen jatkuva muuttaminen miehen työn perässä oli kuluttavaa, haluan nyt pysyvyyttä lasten ja omaan elämään.
Lähinnä kauhistelin sitä, että jos vuokra on esimerkiksi 900 ja sitten siihen päälle vakuutukset, matkakulut, vaatteet, ruoka, hoitomaksut, kouluasiat yms, niin pitää taiteilla kieli keskellä suuta jos aikoo pärjätä ilman iltatyötä.
Ystäväpiirini ihmiset kertovat, että heidän palkkansa ovat aika tavalla välillä 1800 - 2200, eli kenelläkään ei näytä käyneen mikään tuuri valmistumisen jälkeen. Valtsikasta tulee tusinaihmisiä ilmeisesti.
*Anteeksi, jos olen häiritsemässä täällä mutten ole aikoihin joutunut kirjoittamaan suomeksi juuri mitään.
Toinen lapsi on ilmoittanut, että haluaisi ehkä muuttaa jo omilleen, vaikkei vielä ole täysi-ikäinen. Haaveilee Oriveden opistosta ja jostakin matemaattisesti lahjakkaiden sisäoppilaitoksesta. Joten saattaa olla, että selviän pienemmillä vaivoilla jos lapsia muuttaa vain yksi samaan asuntoon.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9289814