Nyt ihan ensiksi ihan yksinkertainen kysymys, yksinkertaiselta kysyjältä.
Jos ammun kiväärillä luodin esim. 15 ast. kulmassa ylöspäin ja eteenpäin. Totean sitten luodin lentäneen 3 kilometriä ja pudonneen painovoiman vaikutuksesta maahan.
Jos ammun samalla kiväärillä suoraan (maahan nähden 90 ast. kulmassa) ylöspäin, niin käykö luoti 3 kilometrin korkeudessa kääntymässä ja putoaa sitten alas?
Eli silloinhan luoti lentäisi yhteensä 6 kilometriä...
Mutta miten voimat muuttuvat luodin (massan) suhteen jos tarkastellaan gravitaatiota lähellä "ison"massan pintaa matkustavan "pikku" massan ja poispyrkivän "pikku" massan suhteen?
Jos ammun kiväärillä luodin esim. 15 ast. kulmassa ylöspäin ja eteenpäin. Totean sitten luodin lentäneen 3 kilometriä ja pudonneen painovoiman vaikutuksesta maahan.
Jos ammun samalla kiväärillä suoraan (maahan nähden 90 ast. kulmassa) ylöspäin, niin käykö luoti 3 kilometrin korkeudessa kääntymässä ja putoaa sitten alas?
Eli silloinhan luoti lentäisi yhteensä 6 kilometriä...
Mutta miten voimat muuttuvat luodin (massan) suhteen jos tarkastellaan gravitaatiota lähellä "ison"massan pintaa matkustavan "pikku" massan ja poispyrkivän "pikku" massan suhteen?
Vastaukset 12
Vanhimmat
http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/375/mita_tapahtuu_ilmaan_ammutulle_luodille_#375
sanoisin ettei lennä
http://en.wikipedia.org/wiki/Trajectory_of_a_projectile
Noita tapauksia ei voi rinnastaa, sillä niissä painovoima vaikuttaa lentorataan nähden eri suuntiin.
tuota, mutta voi olla väärin. Tässä kun kantama on pitkä, niin ilmanvastuskin on oltava mitätön, tai lähtönopeus iso.
Käytin kuitenkin luodin lähtönopeutena 1037 m/s, massana 8 g ja lentoaikana 3,2 s.
Kantama kun on tuo 3 km, niin ilmanvastuskertoimeksi tulee 1/(2miljoonaa).
Tuolla samalla ilmanvastuskertoimella, ja muillakin samoilla lähtöarvoilla (mm.sama ilman tiheys koko ajan), ylöspäin nousuajaksi tulee 48 s ,ja nousukorkeudeksi 16 km.
Eli luoti lentäisikin suoraan ylöspäin ammuttuna paljon pidemmälle, kuin lähes vaakatoos ammuttuna?
lentoaikaan, jonka arvioin olevan 3,2 s. Laskin myös uudestaan lentoajalla 4 s, ja ilmanvastuskerroin oli nyt 1/700 000, ja ylöspäin luoti meni 33 s ja 8600 m.
Kantama kun oli tiedossa, niin lentoaika tai ilmanvastuskerroin pitää arvioida, ja minä arvioin ajan noin.
Tästä nyt varmaan saa mitä nousukorkeuksia tahansa kun muuttelee lähtönopeutta, lentoaikaa, massaa ...
Tätä on aika työläs kuitenkin laskea, taidan lähtee paariin.
Mutta kiitos mielenkiinnostasi!
Luotihan putoaa samaa vauhtia lentää se vaakasuoraan tai pudotetaan kädestä maahan.
Jos luoti ammutaan vaakasuorassa niin se putoaa maahan paljon alle sekunnin eikä siksi ehdi lentämään pitkälle.
15 astetta on myös aika pieni kulma.
Muistan lukeneeni että pisin kantama luodille (tai mille tahansa) saadaan apumalla se 45 asteen kulmassa.
Suuremmalla kulmalla painovoima hidastaa luodin nopeutta, pienemmällä se taas on maassa nopeammin.
Laskin joskus että jos mies työntää kuulaa n. 20 m ja keskimääräinen matka millä kuula kiihdytetään on kaksi metriä, pitää käden puristaa kuulaa koko ajan 80 kilon voimalla.
tuo on vähän eri juttu mutta jos joku tarkistaisi laskun onko oiken lähellekään.
Tyhjiössä 45 astetta. Ilmakehässä vähän enemmin koroa. Näin muistaisin. Saadaan luodin lentorata ylemmäs, ennen kuin ilmanvastus hidastaa liikaa.
45 astetta on puolet 90 asteesta, on looginen.
Miten, millä asteluvulla avaruus sukkula pääsee maatakiertävälle radalle?
huomaat kysymyksen asettelusi on huono?!? Raketin pitkittäisakselin lähtökulma on 90 astetta maanpintaan nähden portaattomasti muuttuen tavoitelulla kiertoradalla 0:ksi tai 180:ksi asteeksi tarkastelupisteestäsi riipuen.
Mikäli raketin suuntaa ei muuteta halutun radan tangentin suuntaiseksi, niin ainoastaan maan pinnan suuntaisesti lähetetty raketti voi jäädä maatakiertävälle radalle, mikäli ilmanvastus olisi niin pieni, että se ei vaikuttaisi liikkeeseen ja lähtönopeus välillä n. 8...11.2 km/s.