Haimasyöpähän se sitten oli

Elämä takanapäin

Sain viime viikolla diagnoosin jatkuviin mahakipuihin ja oksenteluihin, että sairastan haimasyöpää. Eräs lääkäri kehtasi väittää alkuvaiheessa, että olin raskaana ja sivuutti oireeni kokonaan. Vasta kun menin yksityiselle niin aloin saamaan vastauksia. Koko elämä meni kertaheitolla uusiksi, kun ennuste on todella huono toipumisen suhteen. Olen vieläkin aivan shokissa, kun suren nyt sitä, että mitä kaikkea jää vielä kokematta. Olen vasta 27v ja elämä olisi ollut edessäpäin.

Ensi viikon maanantaina on leikkaus ja sen jälkeen alkaa sädehoito. Lääkäri sanoi, että ei anna "kunnollista" ennustetta ennen kuin vasta leikkauksen jälkeen, mikä minusta on todella outoa. Kai nyt ultrasta ja patologin tutkimasta näytteestä voi jo suoraan ennustaa elinajan odotteen? Muutenkin kuin ahmin kaiken tiedon haimasyövästä, niin 5v päästä ei enää juuri kukaan ole elossa. Toivottavasti itse kuuluisin tuohon porukkaan, joka sinnittelisi pitkään.

Onko täällä mahdollisesti muita haimasyöpään sairastuneita tai "nuoria" syöpäpotilaita?

119

38433

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • HRO

      tieto kyllä täällä lukijassakin pistää hiljaiseksi, olen rs toipuva, mutta haluan näin sinulle antaa VOIMAHALIT ja
      uskoa tuleviin hyviin hoitoihin, luotetaan viimeiseen asti että sinäkin toipuisit,niinkuin moni meistä.
      Paljon onnenpipanoita tulevalle polullesi
      Kirjoittele vointisi mukaan jos haluat.

    • singers

      Nuorenapa taudin sait, se pistää kyllä hiljaiseksi.
      Itselläni on munuaissyöpä, jossa on myös aika huonot ennusteet.
      Minut leikattiin pari vuotta sitten, siinä lähti toinen munuainen ja perna.
      Elinaika ennusteita ei onkologi ole vieläkään antanut, hoidot jatkuvat yhä.
      Kyllä tässä vielä taaperrellaan pitkään, vaikka ikää on jo 60v.
      Puhumattakaan sinusta, joka olet vielä nuori.
      Hoidot ja lääkkeet parantuvat jatkuvasti, joten toivoa on kyllä.
      Lippu korkealle vaan ja paljon tsemppiä paranemiseen.

    • Kevät-10

      Pahoillani olen minäkin puolestasi, mutta hirveesti tsemppiä sinulle ja jaksamista ja todella paljon onnea leikkaukseen ja hoitoihin.
      Minä olen sairastanut haimasyöpää nyt kolme vuotta. Olin silloin 55-vuotias, en siis ihan nuori enää. Vuonna 2007 lokakuussa alkoivat oireet ja joulukuussa leikattiin, sitten sain puolen vuoden sytostaattihoidon. Vuonna 2008 joulukuussa markkerit taas nousivat ja TT-kuvassa oli jotain varjostumaa ja puolen vuoden hoidot alkoivat uudestaan tammikuussa 2009. Kesä meni hyvin, mutta taas syksyn kontrollissa markkerit olivat nousseet ja sama varjostuma tullut takaisin, sitten taas alkoivat hoidot, jotka ovat edelleenkin menossa.
      Olen kyllä tavannut ihmisiä, jotka ovat selvinneet nyt yli 20 vuottakin ja useampia joilla on jo vuosia diagnoosista ja hoidoista, eli kaikki on niin yksilöllistä.
      Tuttavapiirissäni on myös kaksi nuorta alle kolmekymppistä naista, joilla haimasyöpäepäily olikin sitten leikkauksessa jotain viatonta. Molemilla on vuosia jo epäilyistä.
      Leikkauksessahan vasta varma diagnoosi selviää ei ultraäänessä eikä välttämättä patoligisessa tutkimuksessa, jossa ei ole otettu koepalaa vaan harjanäyte.
      Ei minullekaan ole vieläkään annnettu mitään elinajan ennustetta, tässähän vielä "porskuttelen". Osa-aikaisessa työssäkin vielä ainakin olen käynyt.
      Nykyaikaiset hoidot ovat tehokkaita ja minulle lääkäri sanoi, ettei kannata käydä niitä ennusteita hirveesti tutkailemassa, sillä (kuten jo aiemmin totesin) kaikki on niin yksilöllistä.
      Tsemppiä sinulle ja jaksamista, yritä olla hätäilemättä, kyllä kaikki selviää vielä hyvin.
      Kirjoittele kuulumisia, jos tuntuu siltä. Minä vastailen mielelläni kysymyksiisi, jos on jotain sellaista missä voisin auttaa.
      Anteeksi jos viesti on sekava, mutta tässä muuttopuuhien keskellä satuin vilkaisemaan, mitä palstalla tapahtuu. Palaan paremmalla ajalla:)

      • Elämä takanapäin

        Helppoahan se on sanoa, ettei saisi hätäillä, mutta silti se on helpommin sanottu kuin tehty. Mulle annettiin sairaalassa sellainen hassu tukilehtinen sellaiseen vertaistukiryhmään, mutta oon vähän kahden vaiheilla, että viittinkö mennä siellä pyörähtämään. Ei kauheasti huvittaisi nähdä/jutella kalmankalpeiden ihmisten kanssa, mutta ehkä se tulee ajankohtaisemmaksi sitten myöhemmin. Jotenkin tuntuu, ettei mistään saa sitä "henkistä" apua, enkä nyt tarkoita mitään uskonnollista höpötystä, vaan sellaista joka oikeesti ymmärtäisi mitä päässä juuri nyt pyörii. Läheiset vaan sanovat, että odotellaan nyt ja ollaan hissukseen, mutta mä en halua hissutella, ku on kyse omasta elämästä. Laitoin jo vitsillä facebookiin, että lähtölaskenta on alkanut, heh! Jotain huumoria on pakko vähän repiä tähän mustaan elämään.

        No maanantaina ollaan sitten viisaampia, kun kuulee leikkauksen jälkeen, että mitä sieltä on löytynyt ja mitä on odotettavissa. Sunnuntai-iltana sairaalaan ja maanantaina heti aamusta on se leikkaus. Pikkasen jännittää, ku ei oo koskaan aikaisemmin leikelty mitään. Toivottavasti siellä osastolla ei mun vieressä ole joku kuorsaava köriläs. Pitänee vissiin ottaa korvatulpat mukaan, heh!

        Noista hoidoista sen verran, että mulle sanottiin ihan suoraan, ettei mistään hoidosta voida antaa mitään takeita, koska ei tiedetä vielä miten aggressiivinen se on. Toivottavasti kuitenkin sellainen, ettei tässä ihan heti kuitenkaan kupsahda.


      • YKSIKÖN OSA
        Elämä takanapäin kirjoitti:

        Helppoahan se on sanoa, ettei saisi hätäillä, mutta silti se on helpommin sanottu kuin tehty. Mulle annettiin sairaalassa sellainen hassu tukilehtinen sellaiseen vertaistukiryhmään, mutta oon vähän kahden vaiheilla, että viittinkö mennä siellä pyörähtämään. Ei kauheasti huvittaisi nähdä/jutella kalmankalpeiden ihmisten kanssa, mutta ehkä se tulee ajankohtaisemmaksi sitten myöhemmin. Jotenkin tuntuu, ettei mistään saa sitä "henkistä" apua, enkä nyt tarkoita mitään uskonnollista höpötystä, vaan sellaista joka oikeesti ymmärtäisi mitä päässä juuri nyt pyörii. Läheiset vaan sanovat, että odotellaan nyt ja ollaan hissukseen, mutta mä en halua hissutella, ku on kyse omasta elämästä. Laitoin jo vitsillä facebookiin, että lähtölaskenta on alkanut, heh! Jotain huumoria on pakko vähän repiä tähän mustaan elämään.

        No maanantaina ollaan sitten viisaampia, kun kuulee leikkauksen jälkeen, että mitä sieltä on löytynyt ja mitä on odotettavissa. Sunnuntai-iltana sairaalaan ja maanantaina heti aamusta on se leikkaus. Pikkasen jännittää, ku ei oo koskaan aikaisemmin leikelty mitään. Toivottavasti siellä osastolla ei mun vieressä ole joku kuorsaava köriläs. Pitänee vissiin ottaa korvatulpat mukaan, heh!

        Noista hoidoista sen verran, että mulle sanottiin ihan suoraan, ettei mistään hoidosta voida antaa mitään takeita, koska ei tiedetä vielä miten aggressiivinen se on. Toivottavasti kuitenkin sellainen, ettei tässä ihan heti kuitenkaan kupsahda.

        ymmärtäväni tilanteesi jollain tavalla!Poikaystäväni sairastui juuri tuohon samaan syöpään n.15 vuotta sitten!Kukaan lääkäreistä ei ennustetta elossa oloajasta antanut,,hoitoja hoitojenkin perään jatkui ja jatkui,kunnes sitten sanottiin keväällä -89,että syksyä hän ei enää näkisi-niin vakava oli tilanne,mutta kuinkas kävikään-syksy tuli ja meni ja tuli monta syksyä ja meni monta syksyä ja tämä silloinen poikaystäväni elää edelleenkin.Kun aloimme perätä,että minne se syöpä oikein katosi,niin kummallisella tavalla "tiedot" olivat kadonneet ja sanottiin vain,että mitään syöpää ei ole ollutkaan,,,miksi sitten kaikki nämä sytot ja sädetykset,jos ei mitään ole ollutkaan!!??Tämä silloinen ystäväni elää tänäkin päivänä,on perheellinen mies ja elää täysipainoista,tavallista elämää-käy töissä,pelaa jalkapalloa ja on kahden lapsen isä!


      • Pete J
        Elämä takanapäin kirjoitti:

        Helppoahan se on sanoa, ettei saisi hätäillä, mutta silti se on helpommin sanottu kuin tehty. Mulle annettiin sairaalassa sellainen hassu tukilehtinen sellaiseen vertaistukiryhmään, mutta oon vähän kahden vaiheilla, että viittinkö mennä siellä pyörähtämään. Ei kauheasti huvittaisi nähdä/jutella kalmankalpeiden ihmisten kanssa, mutta ehkä se tulee ajankohtaisemmaksi sitten myöhemmin. Jotenkin tuntuu, ettei mistään saa sitä "henkistä" apua, enkä nyt tarkoita mitään uskonnollista höpötystä, vaan sellaista joka oikeesti ymmärtäisi mitä päässä juuri nyt pyörii. Läheiset vaan sanovat, että odotellaan nyt ja ollaan hissukseen, mutta mä en halua hissutella, ku on kyse omasta elämästä. Laitoin jo vitsillä facebookiin, että lähtölaskenta on alkanut, heh! Jotain huumoria on pakko vähän repiä tähän mustaan elämään.

        No maanantaina ollaan sitten viisaampia, kun kuulee leikkauksen jälkeen, että mitä sieltä on löytynyt ja mitä on odotettavissa. Sunnuntai-iltana sairaalaan ja maanantaina heti aamusta on se leikkaus. Pikkasen jännittää, ku ei oo koskaan aikaisemmin leikelty mitään. Toivottavasti siellä osastolla ei mun vieressä ole joku kuorsaava köriläs. Pitänee vissiin ottaa korvatulpat mukaan, heh!

        Noista hoidoista sen verran, että mulle sanottiin ihan suoraan, ettei mistään hoidosta voida antaa mitään takeita, koska ei tiedetä vielä miten aggressiivinen se on. Toivottavasti kuitenkin sellainen, ettei tässä ihan heti kuitenkaan kupsahda.

        Hiljaiseksi vetää viestisi. Itse olen 46 v, minulla todettiin ja hoidettiin 6 vuotta sitten suolistosyöpä. Viime syksynä löytyi keuhkoista kasvaimia ja ennen kuin varmistui että ne olivat suolistosyövän etäispesäkkeitä niin siinä ehti kelata monelaista asiaa läpi, toki sen jälkeenkin. Tämä vuosi on oltu sytostaattihoidoissa ja eteenpäin mennään päivä kerrallaan. Uskon tietäväni millainen myllerrys päässäsi tällä hetkellä on. Itselleni on ollut erittäin antoisaa keskustelut erään ystäväni kanssa jolla on myös syöpätausta.
        Pirullinen on vastustajamme, mutta periksi ei anneta ! Tsemppiä ja voimia ensi viikon leikkaukseen !


      • kh
        Elämä takanapäin kirjoitti:

        Helppoahan se on sanoa, ettei saisi hätäillä, mutta silti se on helpommin sanottu kuin tehty. Mulle annettiin sairaalassa sellainen hassu tukilehtinen sellaiseen vertaistukiryhmään, mutta oon vähän kahden vaiheilla, että viittinkö mennä siellä pyörähtämään. Ei kauheasti huvittaisi nähdä/jutella kalmankalpeiden ihmisten kanssa, mutta ehkä se tulee ajankohtaisemmaksi sitten myöhemmin. Jotenkin tuntuu, ettei mistään saa sitä "henkistä" apua, enkä nyt tarkoita mitään uskonnollista höpötystä, vaan sellaista joka oikeesti ymmärtäisi mitä päässä juuri nyt pyörii. Läheiset vaan sanovat, että odotellaan nyt ja ollaan hissukseen, mutta mä en halua hissutella, ku on kyse omasta elämästä. Laitoin jo vitsillä facebookiin, että lähtölaskenta on alkanut, heh! Jotain huumoria on pakko vähän repiä tähän mustaan elämään.

        No maanantaina ollaan sitten viisaampia, kun kuulee leikkauksen jälkeen, että mitä sieltä on löytynyt ja mitä on odotettavissa. Sunnuntai-iltana sairaalaan ja maanantaina heti aamusta on se leikkaus. Pikkasen jännittää, ku ei oo koskaan aikaisemmin leikelty mitään. Toivottavasti siellä osastolla ei mun vieressä ole joku kuorsaava köriläs. Pitänee vissiin ottaa korvatulpat mukaan, heh!

        Noista hoidoista sen verran, että mulle sanottiin ihan suoraan, ettei mistään hoidosta voida antaa mitään takeita, koska ei tiedetä vielä miten aggressiivinen se on. Toivottavasti kuitenkin sellainen, ettei tässä ihan heti kuitenkaan kupsahda.

        Lähtölaskenta alkaa jokaisella silloin kun synnytään tähän maailmaan ei ainoastaan sinulla joka olet sairastunut. Itse olen sairastanut syövän ja parantunut siitä. Kauhistus se oli minullakin ja samat asiat olivat mielessä kuin sinullakin mutta muista et kuole heti ja käy kiltisti kaikki tarjottavat hoidot. En ole hakeutunut mihinkään vertaisryhmään enkä tukiryhmiin. Sairauttani käsittelin omana sairautenani ja en tarvinnut siihen kaveria. Parannuin syövästä.


      • potilas74
        Elämä takanapäin kirjoitti:

        Helppoahan se on sanoa, ettei saisi hätäillä, mutta silti se on helpommin sanottu kuin tehty. Mulle annettiin sairaalassa sellainen hassu tukilehtinen sellaiseen vertaistukiryhmään, mutta oon vähän kahden vaiheilla, että viittinkö mennä siellä pyörähtämään. Ei kauheasti huvittaisi nähdä/jutella kalmankalpeiden ihmisten kanssa, mutta ehkä se tulee ajankohtaisemmaksi sitten myöhemmin. Jotenkin tuntuu, ettei mistään saa sitä "henkistä" apua, enkä nyt tarkoita mitään uskonnollista höpötystä, vaan sellaista joka oikeesti ymmärtäisi mitä päässä juuri nyt pyörii. Läheiset vaan sanovat, että odotellaan nyt ja ollaan hissukseen, mutta mä en halua hissutella, ku on kyse omasta elämästä. Laitoin jo vitsillä facebookiin, että lähtölaskenta on alkanut, heh! Jotain huumoria on pakko vähän repiä tähän mustaan elämään.

        No maanantaina ollaan sitten viisaampia, kun kuulee leikkauksen jälkeen, että mitä sieltä on löytynyt ja mitä on odotettavissa. Sunnuntai-iltana sairaalaan ja maanantaina heti aamusta on se leikkaus. Pikkasen jännittää, ku ei oo koskaan aikaisemmin leikelty mitään. Toivottavasti siellä osastolla ei mun vieressä ole joku kuorsaava köriläs. Pitänee vissiin ottaa korvatulpat mukaan, heh!

        Noista hoidoista sen verran, että mulle sanottiin ihan suoraan, ettei mistään hoidosta voida antaa mitään takeita, koska ei tiedetä vielä miten aggressiivinen se on. Toivottavasti kuitenkin sellainen, ettei tässä ihan heti kuitenkaan kupsahda.

        Ilman huumoria ei pärjää rankasta sairaudestakaan. Pidä omasta asenteesta huumorin saralla kiinni. Lähde tuolle sairaala keikalle tutkimusmatka mielessä jos vaan voit. Yritä ajatella sitä sellaisena kokemuksena mitä muut. ei saa. Katos kun tuosta selviää niin olet hiton paljon rikkaampi ja vahvempi. Lähtölaskenta tosiaan on alkanu... mutta ei vainaaksi vaan kasvuksi ihmisenä.


      • Uimahullu-07
        kh kirjoitti:

        Lähtölaskenta alkaa jokaisella silloin kun synnytään tähän maailmaan ei ainoastaan sinulla joka olet sairastunut. Itse olen sairastanut syövän ja parantunut siitä. Kauhistus se oli minullakin ja samat asiat olivat mielessä kuin sinullakin mutta muista et kuole heti ja käy kiltisti kaikki tarjottavat hoidot. En ole hakeutunut mihinkään vertaisryhmään enkä tukiryhmiin. Sairauttani käsittelin omana sairautenani ja en tarvinnut siihen kaveria. Parannuin syövästä.

        kuin sinullakin. Hyvin pärjäsin itsekseni ja omalla tavallani. Sitten kuitenkin tulin ajatuksiin, että olisi mielenkiintoista tavata muita saman syövän kokeneita eli miten heillä on mennyt ja mitä ovat kokeneet, tämä syöpäsairaus kun on kuitenkin niin yleinen riesa. Ei ole tarvinnut katua ja olen saanut paljon sellaista tietoa ja näkökulmaa toisilta ihmisiltä, mitä eivät lääkärit ja hoitajat pysty välittämään, jos eivät itse ole käyneet syöpäsairautta läpi. Ompa voinut olla tukenakin joillekkin. Viestini niille, jotka miettivät tukiryhmään menemistä tai käymistä, on, että se antaa enemmän kuin pelkkä kirjoittelu. Jos ei sitten tunnukkaan hyvältä, niin ei se maailma vielä yhteen käyntiin kaadu, jos ei ole tuntunut hyvältä. Mielestäni parempi katsoa kuin paeta ajatusta. Samanlaista katoavaa kauraa täällä kaikki ollaan.


      • Anonyymi
        Elämä takanapäin kirjoitti:

        Helppoahan se on sanoa, ettei saisi hätäillä, mutta silti se on helpommin sanottu kuin tehty. Mulle annettiin sairaalassa sellainen hassu tukilehtinen sellaiseen vertaistukiryhmään, mutta oon vähän kahden vaiheilla, että viittinkö mennä siellä pyörähtämään. Ei kauheasti huvittaisi nähdä/jutella kalmankalpeiden ihmisten kanssa, mutta ehkä se tulee ajankohtaisemmaksi sitten myöhemmin. Jotenkin tuntuu, ettei mistään saa sitä "henkistä" apua, enkä nyt tarkoita mitään uskonnollista höpötystä, vaan sellaista joka oikeesti ymmärtäisi mitä päässä juuri nyt pyörii. Läheiset vaan sanovat, että odotellaan nyt ja ollaan hissukseen, mutta mä en halua hissutella, ku on kyse omasta elämästä. Laitoin jo vitsillä facebookiin, että lähtölaskenta on alkanut, heh! Jotain huumoria on pakko vähän repiä tähän mustaan elämään.

        No maanantaina ollaan sitten viisaampia, kun kuulee leikkauksen jälkeen, että mitä sieltä on löytynyt ja mitä on odotettavissa. Sunnuntai-iltana sairaalaan ja maanantaina heti aamusta on se leikkaus. Pikkasen jännittää, ku ei oo koskaan aikaisemmin leikelty mitään. Toivottavasti siellä osastolla ei mun vieressä ole joku kuorsaava köriläs. Pitänee vissiin ottaa korvatulpat mukaan, heh!

        Noista hoidoista sen verran, että mulle sanottiin ihan suoraan, ettei mistään hoidosta voida antaa mitään takeita, koska ei tiedetä vielä miten aggressiivinen se on. Toivottavasti kuitenkin sellainen, ettei tässä ihan heti kuitenkaan kupsahda.

        Mä luulen että mulla on haimasyöpä kun laihdun koko ajan ja paljon sitten oli myös vatsa kipeä ja kukaan ei usko ei edes lääkärit


    • CA mammae

      Parempi paikka


      Keskustelufoorumi on Syöpäjärjestöjen ylläpitämä keskustelupaikka, jonka tarkoituksena on tarjota paikka syöpäaiheiselle keskustelulle.
      http://www.cancer.fi/keskustelut/keskustelufoorumi/

      Keskusteluryhmiin voivat kirjoittaa vain rekisteröityneet käyttäjät, hyvää neuvoa ja tukea löydät! Siellä puhutaan asiasta ja palstalla ei löydy asioitumia viestejä.

      Sieltä myös: http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/haimasyopa/


      Itse haluaisin sanoa, että kyllä sinäkin totut tilanneen ja myöhemmin pystyt lohduttamaan muita.

      Usko, puhun omasta kokemuksesta.

      • ira¤

        leikattiin Meilahdessa v,84.Perna jouduttiin poistamaan.Vielä on hengissä.TOOivottavasti saat elinpäiviä vielä pitkään.-siunausta sinulle,kulläJumala pitää meistä huolta.


    • ira¤

      vielä sinulla voi olla monia vuosia jäljellä.EX.mieheltä leikattiin v,84 ja on hengissä vilä.14v,jälkeen.Toivo jausko että paranet.

      • .

        operoitu vuonna 1984 niin siitä on kylläkin pidempi aika kuin 14 vuotta, jonka virheellisesti (?!) mainitset kummassakin viestissäsi..


        Taas Topeliusta..


      • Elämä takanapäin
        . kirjoitti:

        operoitu vuonna 1984 niin siitä on kylläkin pidempi aika kuin 14 vuotta, jonka virheellisesti (?!) mainitset kummassakin viestissäsi..


        Taas Topeliusta..

        Kiitos noista linkeistä, kävinkin tutustumassa niihin. En ollut hoksannut, että siellä on myös tuollainen keskustelupalsta ja se näyttää olevan asiallisempi kuin tämä Suomi24. Taidan jatkossa kirjoitella sinne tällä samalla nimellä.

        Ihan omaa tyhmyyttäni kyselen, että mitenkähän ihmeessä pelkkä pernanpoisto liittyy haimasyömään? Ei tietääkseni mitenkään. Olenko oikeassa?

        Oletteko te muut käyneet missään tukiryhmissä sairauden aikana ja onko se auttanut teitä?


      • ira¤
        Elämä takanapäin kirjoitti:

        Kiitos noista linkeistä, kävinkin tutustumassa niihin. En ollut hoksannut, että siellä on myös tuollainen keskustelupalsta ja se näyttää olevan asiallisempi kuin tämä Suomi24. Taidan jatkossa kirjoitella sinne tällä samalla nimellä.

        Ihan omaa tyhmyyttäni kyselen, että mitenkähän ihmeessä pelkkä pernanpoisto liittyy haimasyömään? Ei tietääkseni mitenkään. Olenko oikeassa?

        Oletteko te muut käyneet missään tukiryhmissä sairauden aikana ja onko se auttanut teitä?

        laskin sory.Mieheni sairastui tyttären olessapuoli vuotias,eli on elänyt jo yli 25v,Pernan poiston jälkeen hänelle tuli diabetes,


      • t.kivikoura
        Elämä takanapäin kirjoitti:

        Kiitos noista linkeistä, kävinkin tutustumassa niihin. En ollut hoksannut, että siellä on myös tuollainen keskustelupalsta ja se näyttää olevan asiallisempi kuin tämä Suomi24. Taidan jatkossa kirjoitella sinne tällä samalla nimellä.

        Ihan omaa tyhmyyttäni kyselen, että mitenkähän ihmeessä pelkkä pernanpoisto liittyy haimasyömään? Ei tietääkseni mitenkään. Olenko oikeassa?

        Oletteko te muut käyneet missään tukiryhmissä sairauden aikana ja onko se auttanut teitä?

        käynnyt ja se auttoi,vaikka ei sitä juuri sillä hetkellä jaksanut oikein paneutua muiden suruihin,omia oli ihan riittävästi. yritä hankkia joka ihan oma, jonka kanssa voit keskustella kahdestaan.minulla istui yleensä kurrattori sängyn vierellä ja jutteli omia juttujaan,kun makasin ja sain kuurini. en muista kuin hänen hyvin punaisiksi maaltut huulensa.mutta keskustelimme kuurien jälkeenkin ja hän auttoi minua tosi paljon.tsemmpiä sinulle.


      • ira¤
        t.kivikoura kirjoitti:

        käynnyt ja se auttoi,vaikka ei sitä juuri sillä hetkellä jaksanut oikein paneutua muiden suruihin,omia oli ihan riittävästi. yritä hankkia joka ihan oma, jonka kanssa voit keskustella kahdestaan.minulla istui yleensä kurrattori sängyn vierellä ja jutteli omia juttujaan,kun makasin ja sain kuurini. en muista kuin hänen hyvin punaisiksi maaltut huulensa.mutta keskustelimme kuurien jälkeenkin ja hän auttoi minua tosi paljon.tsemmpiä sinulle.

        samaan syöpään sairasttui vuosia sitten työkaverini.Ei olisiuskonut,niin ahkerasti teki töitä kun tervekkin n,10v, takanapäin.


      • syöpäpotilas.
        ira¤ kirjoitti:

        samaan syöpään sairasttui vuosia sitten työkaverini.Ei olisiuskonut,niin ahkerasti teki töitä kun tervekkin n,10v, takanapäin.

        noin,ira¤,mitä tarkoitat että hän teki yhtä ahkerasti töitä kuin terveetkin?


      • LL
        ira¤ kirjoitti:

        samaan syöpään sairasttui vuosia sitten työkaverini.Ei olisiuskonut,niin ahkerasti teki töitä kun tervekkin n,10v, takanapäin.

        aiheuta diabetesta, sen sijaan _haiman_ poisto aiheuttaa sen!

        Aloittajalle paljon voimia!


      • ira¤
        LL kirjoitti:

        aiheuta diabetesta, sen sijaan _haiman_ poisto aiheuttaa sen!

        Aloittajalle paljon voimia!

        myös osa haimasta samalla kuin perna.Mies tuli töistä kotiin asuimme ekassa kerroksessa,hän ei jaksanut nousta rappuja ylös.Soitin heti ambulanssin.Keuhkoissa oli nestettä kertynyt yli 2 litraa.Sairaalassa oli 2viikkoa putkia ja letkuja meni sinne tänne.


      • 20+20
        ira¤ kirjoitti:

        myös osa haimasta samalla kuin perna.Mies tuli töistä kotiin asuimme ekassa kerroksessa,hän ei jaksanut nousta rappuja ylös.Soitin heti ambulanssin.Keuhkoissa oli nestettä kertynyt yli 2 litraa.Sairaalassa oli 2viikkoa putkia ja letkuja meni sinne tänne.

        sairaus hänellä oli,siis tällä sinun ex-avomiehelläsi?


      • -07
        20+20 kirjoitti:

        sairaus hänellä oli,siis tällä sinun ex-avomiehelläsi?

        Aloituksesi pani minutkin hiljaiseksi. Päivä kerralla mennään vaihtelevine mielialoineen. Silti nuo mielialat ovat normaaleja. Voimahalit Sinulle tulevassa leikkauksessa ja siitä eteenpäin, nuori syöpäpotilas!


      • ira¤
        -07 kirjoitti:

        Aloituksesi pani minutkin hiljaiseksi. Päivä kerralla mennään vaihtelevine mielialoineen. Silti nuo mielialat ovat normaaleja. Voimahalit Sinulle tulevassa leikkauksessa ja siitä eteenpäin, nuori syöpäpotilas!

        haimasyöpä.Sai sen jo nuorana.Nyt on Parkinssonin tauti,poika käy aamulla kahvitunnilla laittamassa hänelle letkuruokinnan vatsaan,kun ei pysty syömään,tytär käy iltapäivällä.Minä illalla siivoamassa ja laittamassa jotain liemiruokaa ja ole juttu seurana,Olemmehan tunteneet toisemme jo 42v,Se on monen elin ikä.


      • ira#
        20+20 kirjoitti:

        sairaus hänellä oli,siis tällä sinun ex-avomiehelläsi?

        poistettiin perna,siitä voi kysyä lääkäriltä.Kyljestä valui monjää letkua pitkin pussiia ja oli katetrissa kiinni,ei saanut syödämuutamiin päiviin.Nyt hänellä on Parkissonintauti,kyljestä ruokitaan ravinto liuosta,Kävelee hyvin hitaasti rollaattorin kanssa,Myös hänellä on lihassurkastruma tauti joka kulkee suvuttain,poika kävi testissä jojja otettiin luusta pala poi,onneksui hän ei ole perinyt isänsä tautia.


      • 31+13
        ira# kirjoitti:

        poistettiin perna,siitä voi kysyä lääkäriltä.Kyljestä valui monjää letkua pitkin pussiia ja oli katetrissa kiinni,ei saanut syödämuutamiin päiviin.Nyt hänellä on Parkissonintauti,kyljestä ruokitaan ravinto liuosta,Kävelee hyvin hitaasti rollaattorin kanssa,Myös hänellä on lihassurkastruma tauti joka kulkee suvuttain,poika kävi testissä jojja otettiin luusta pala poi,onneksui hän ei ole perinyt isänsä tautia.

        viesti aloittajalle.


      • Empatiaa!
        -07 kirjoitti:

        Aloituksesi pani minutkin hiljaiseksi. Päivä kerralla mennään vaihtelevine mielialoineen. Silti nuo mielialat ovat normaaleja. Voimahalit Sinulle tulevassa leikkauksessa ja siitä eteenpäin, nuori syöpäpotilas!

        Olen ymmärtänyt, että lopullinen vastaus tulevista hoidoista tulee vasta leikkauksessa otetun koepalan tutkivalta patologilta. Lääkäritiimi päättää sitten patologin lausunnon perusteella ja ennusteen perusteella. Joskus lääkäritiimi tahtoo tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Kävi niin minulle, että vatsasta poistetut imusolmukkeet olivat puhtaita, vaikka ennen varsinaista leikkausta koepalan mukaan oli pahanlaatuinen syöpä. Ei siis ehtinyt levitä (koepalan mukaan gradus III adenokarsinooma). Kävin silti solunsalpaaja- ja sädetyshoitoja.
        Mielestäni sinä olet tärkein! Olet inhimillinen ihminen, salli itsellesi negatiivisia tunteita ja ajatuksia. Aikanasi elät tunteittesi ja fyysisten olojen kanssa. Tulet selviytymään jos sallit
        itsellesi elää elämääsi! Kiitos, että kirjoitit tänne palstaan! Toivon silti, että kirjoitat tälle palstalle!
        Koeta levätä ja herkutella hyvällä ruoalla aistien aromeja ja viikonlopun fiilistä. Todella lämpimät halit Sinulle!


      • Za.Top.
        31+13 kirjoitti:

        viesti aloittajalle.

        vertaistukea...


      • Elämä takanapäin
        Za.Top. kirjoitti:

        vertaistukea...

        Lueskelin mielenkiinnolla tätä palstaa ja huomasin kauhukseni, että tähän ketjuun onkin ilmestynyt häirikkö. Eikö täältä pysty mitenkään poistamaan itse muiden kirjoittamia viestejä vai menevätkö ne kaikki ylläpidon kautta?

        Olisin halunnut, että edes tämä ketju olisi säilynyt ilman ko. henkilön puuttumista asiaan.

        Ei kyllä kauheasti huvita kirjoitella tänne, jos joku pilaa aina asialliset ketjut ja varsinkin, kun itse haluaisin juuri nyt kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia miten ovat itse selvinneet ja suhtautuneet omaan tilaanteeseen.

        Ja muutenkin kuvittelin pari päivää sitten, että täällä olisi samassa tilanteessa olevia kuin missä itse olen. Yllätys olikin suuri, kun täällä on niin huono henki.

        Sinänsä pistää surettamaan, kun kuvittelin, että tänne oisin voinut purkaa omia tuntojani.


      • paniquelle.
        Elämä takanapäin kirjoitti:

        Lueskelin mielenkiinnolla tätä palstaa ja huomasin kauhukseni, että tähän ketjuun onkin ilmestynyt häirikkö. Eikö täältä pysty mitenkään poistamaan itse muiden kirjoittamia viestejä vai menevätkö ne kaikki ylläpidon kautta?

        Olisin halunnut, että edes tämä ketju olisi säilynyt ilman ko. henkilön puuttumista asiaan.

        Ei kyllä kauheasti huvita kirjoitella tänne, jos joku pilaa aina asialliset ketjut ja varsinkin, kun itse haluaisin juuri nyt kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia miten ovat itse selvinneet ja suhtautuneet omaan tilaanteeseen.

        Ja muutenkin kuvittelin pari päivää sitten, että täällä olisi samassa tilanteessa olevia kuin missä itse olen. Yllätys olikin suuri, kun täällä on niin huono henki.

        Sinänsä pistää surettamaan, kun kuvittelin, että tänne oisin voinut purkaa omia tuntojani.

        Ikävää että tästKIN ketjusta tuli tälläinen.
        Kenenkään viestejä ei voi poistaa, ei edes omiaan paitsi jos on rekattuna. Eli ylläpidolle viestiä, ylläpito poistaa. Valitettavasti toisen viestejä ei voi poistaa vaikka joskus toivoisi että se mahdollisuus olisikin, sen verran kamalaa tekstiä täällä on.

        Paljon voimia sinulle!


      • 1+15

        hyvää yötä sitten vaan,tämän illan keskustelut on käyty,ira¤ pieni:)))


      • mennyt

        ilm.as.viestistä, pelkistä kirjaimista....


      • syöpäpotilas.

        olen lähettänyt ylläpidolle ilmoituksia asiattomista viesteistä,muutamaan on tullut vastaus:
        'käyttäjätuki on jo vastaanottanut ilmoituksen asiattomasta viestistä'.
        Jatketaan edelleen samaa,asiattomat viestit ilmoitetaan ylläpidolle,suurin osa niistä on ira¤n kirjoittamia.
        Jospa saamme rauhan palstalle ja asiattomat viestit loppuvat.


      • 13
        mennyt kirjoitti:

        ilm.as.viestistä, pelkistä kirjaimista....

        toivoo Sinulle kaikkea hyvää! Älä pelkää leikkausta, vaan kysy kaikki jos jaksat.PELKO ON SUURIN.Lämpimästi suosittelen, että kysyt kaikki jos pelko tulee esiin. Pyydä vaikkapa esilääkitystä ajoissa kun tulet leikkaukseen. Minä pelkäsin kaikkea! Mutta silti kaikki meni hyvin.Tokkuraisena potilaana on lupa kysyä, miten kävi leikkauksessa, meitä on niin moneksi. Minähän panikoin leikkauksen loppuvaiheessa, kun käteni osui huonoon asentoon, kun heräsin nukutuksesta. Eli kaikki on silti suhteellista. Pääasia on silti potilas!Siis kerro tuntemuksiasi!
        Kannattaa jutella kunnolla kun tulet tehohoitohuoneeseen! Lämpimät halit kaikkine jaksamisenesi ja välittämisesi!


      • kuollutjoeilen
        13 kirjoitti:

        toivoo Sinulle kaikkea hyvää! Älä pelkää leikkausta, vaan kysy kaikki jos jaksat.PELKO ON SUURIN.Lämpimästi suosittelen, että kysyt kaikki jos pelko tulee esiin. Pyydä vaikkapa esilääkitystä ajoissa kun tulet leikkaukseen. Minä pelkäsin kaikkea! Mutta silti kaikki meni hyvin.Tokkuraisena potilaana on lupa kysyä, miten kävi leikkauksessa, meitä on niin moneksi. Minähän panikoin leikkauksen loppuvaiheessa, kun käteni osui huonoon asentoon, kun heräsin nukutuksesta. Eli kaikki on silti suhteellista. Pääasia on silti potilas!Siis kerro tuntemuksiasi!
        Kannattaa jutella kunnolla kun tulet tehohoitohuoneeseen! Lämpimät halit kaikkine jaksamisenesi ja välittämisesi!

        Olen siis alkuperäinen kirjoittaja (Elämä takanapäin), kävin rekisteröimässä itselleni nimimerkin ja tästä eteenpäin kuin kirjoittelen, niin tämä nimimerkki KuollutjoEilen kuvaa minua. Lähinnä se on vaan kielikuva siitä, kun ns. normaalielämä loppui siihen ja aloitetaan uusi elämä tämä syövän kanssa. Eli pientä hirtehishuumoria pitää olla matkalla mukana.

        Tuo oli hyvä tietää, että heti leikkauksen jälkeen ei muistakaan aina kaikkea kysyä, niin ajattelin nyt ennakkoon tehdä sellaisen ison A4-ruutupaperin, johon kirjoitan nyt ennakkoon kaikki mieltä askarruttavat kysymykset. Luulen kuitenkin, että osa tiedoista menee ohi korvien, kun tulee niin paljon uutta tietoa vastaan.

        Ei mulla varsinaisesti mitään pelkoa itse leikkausta kohtaan ole. Enemmänkin niitä tuloksia kohtaan, kun nyt sitten saa kunnolla tietää, että mitä kaikkea sieltä on oikein löytynyt ja millaisilla hoidoilla aloitetaan.


      • kuollutjoeilen kirjoitti:

        Olen siis alkuperäinen kirjoittaja (Elämä takanapäin), kävin rekisteröimässä itselleni nimimerkin ja tästä eteenpäin kuin kirjoittelen, niin tämä nimimerkki KuollutjoEilen kuvaa minua. Lähinnä se on vaan kielikuva siitä, kun ns. normaalielämä loppui siihen ja aloitetaan uusi elämä tämä syövän kanssa. Eli pientä hirtehishuumoria pitää olla matkalla mukana.

        Tuo oli hyvä tietää, että heti leikkauksen jälkeen ei muistakaan aina kaikkea kysyä, niin ajattelin nyt ennakkoon tehdä sellaisen ison A4-ruutupaperin, johon kirjoitan nyt ennakkoon kaikki mieltä askarruttavat kysymykset. Luulen kuitenkin, että osa tiedoista menee ohi korvien, kun tulee niin paljon uutta tietoa vastaan.

        Ei mulla varsinaisesti mitään pelkoa itse leikkausta kohtaan ole. Enemmänkin niitä tuloksia kohtaan, kun nyt sitten saa kunnolla tietää, että mitä kaikkea sieltä on oikein löytynyt ja millaisilla hoidoilla aloitetaan.

        Varmasti menee paljon tietoa ohi korvien.Uutta asiaa tulee todella paljon ja kaikkia lääkärien käyttämiä termejä ei ymmärrä.Itse olen pyytänyt lääkärin tulostamaan mukaani kaikki tiedot tutkimuksista,näytteistä ym.Osa lääkäreistä antaakin ne,mutta jos ei saa,kannattaa itse pyytää.Niitä olen sitten kotona kaikessa rauhassa tutkinut ja ottanut outoja termejä selville sanakirjasta ja googlettanut.Sinulle toivoa paljon voimia ja tilanteesta huolimatta uskoa huomiseen päivään !!!


      • kuollutjoeilen
        syöpäpotilas. kirjoitti:

        olen lähettänyt ylläpidolle ilmoituksia asiattomista viesteistä,muutamaan on tullut vastaus:
        'käyttäjätuki on jo vastaanottanut ilmoituksen asiattomasta viestistä'.
        Jatketaan edelleen samaa,asiattomat viestit ilmoitetaan ylläpidolle,suurin osa niistä on ira¤n kirjoittamia.
        Jospa saamme rauhan palstalle ja asiattomat viestit loppuvat.

        Näköjään tuo Ira-addressi on mennyt ylläpidolle tiedoksi, kun kävivät sen poimimassa täältä. Nyt alkaa vihdoin kunnollinen keskustelu ilman häiriköintiä.


      • sp-63.vuotta.
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Näköjään tuo Ira-addressi on mennyt ylläpidolle tiedoksi, kun kävivät sen poimimassa täältä. Nyt alkaa vihdoin kunnollinen keskustelu ilman häiriköintiä.

        rohkea nuori syöpäpotilas koska olet laittanut calleriaasi myös oman valokuvasi,niin nuori ja niin kaunis olet.
        Voimia,hyvin paljon voimia sinulle huomiseen leikkaukseen,myötäeläen kanssasi.


      • justlife
        KIZZ3 kirjoitti:

        Varmasti menee paljon tietoa ohi korvien.Uutta asiaa tulee todella paljon ja kaikkia lääkärien käyttämiä termejä ei ymmärrä.Itse olen pyytänyt lääkärin tulostamaan mukaani kaikki tiedot tutkimuksista,näytteistä ym.Osa lääkäreistä antaakin ne,mutta jos ei saa,kannattaa itse pyytää.Niitä olen sitten kotona kaikessa rauhassa tutkinut ja ottanut outoja termejä selville sanakirjasta ja googlettanut.Sinulle toivoa paljon voimia ja tilanteesta huolimatta uskoa huomiseen päivään !!!

        Olin eräitä vuosia sitten syöpäleikkauksessa. Leikkauksen jälkeen, toipilaspäivinä sairaalassa, pyysin saada nähdä omat paperini. Oli todella viisas ja ihana hoitaja - hän ei antanut minun ruveta niitä itse lukemaan vaan tutkimme niitä yhdessä. Maallikko kuitenkin lukee eri tavalla kuin ammatti-ihminen eikä ymmärrä kokonaisuutta tietystikään samalla tavoin tietopohjalta, sen ymmärsin oikeastaan vasta kun hänen kanssa keskustelimme siitä mitä olimme lukeneet.

        Ymmärrän hyvin että lääkäri voi arastella antaa esim labratuloksia jne. Niinkin 'pieni' juttu kuin pieni verenkuva... siinä moni asia vaikuttaa toisiinsa ja maallikkona vain kauhistelisin kuinka monta tähteä olikaan eri veriarvojen kohdalla.

        Lääkäreillä tai edes hoitajilla pitäisi olla aikaa yhdessä käydä läpi epikriisi ja labrat. Silloin vasta voisi saada oikeaa tietoa omasta sairaudesta ja terveyden tilastaan. Ehkä se vielä joskus toteutuukin...


      • toipunut hoitsu
        justlife kirjoitti:

        Olin eräitä vuosia sitten syöpäleikkauksessa. Leikkauksen jälkeen, toipilaspäivinä sairaalassa, pyysin saada nähdä omat paperini. Oli todella viisas ja ihana hoitaja - hän ei antanut minun ruveta niitä itse lukemaan vaan tutkimme niitä yhdessä. Maallikko kuitenkin lukee eri tavalla kuin ammatti-ihminen eikä ymmärrä kokonaisuutta tietystikään samalla tavoin tietopohjalta, sen ymmärsin oikeastaan vasta kun hänen kanssa keskustelimme siitä mitä olimme lukeneet.

        Ymmärrän hyvin että lääkäri voi arastella antaa esim labratuloksia jne. Niinkin 'pieni' juttu kuin pieni verenkuva... siinä moni asia vaikuttaa toisiinsa ja maallikkona vain kauhistelisin kuinka monta tähteä olikaan eri veriarvojen kohdalla.

        Lääkäreillä tai edes hoitajilla pitäisi olla aikaa yhdessä käydä läpi epikriisi ja labrat. Silloin vasta voisi saada oikeaa tietoa omasta sairaudesta ja terveyden tilastaan. Ehkä se vielä joskus toteutuukin...

        kuitenkin että kopio epikriisistä toimitetaan potilaallekin. Ja kyllähän onkologi käy asioita potilaan kanssa lävitse.


      • ....................
        sp-63.vuotta. kirjoitti:

        rohkea nuori syöpäpotilas koska olet laittanut calleriaasi myös oman valokuvasi,niin nuori ja niin kaunis olet.
        Voimia,hyvin paljon voimia sinulle huomiseen leikkaukseen,myötäeläen kanssasi.

        ihan netistä napattu, siis tuo galleriakuva........


      • Anonyymi
        syöpäpotilas. kirjoitti:

        olen lähettänyt ylläpidolle ilmoituksia asiattomista viesteistä,muutamaan on tullut vastaus:
        'käyttäjätuki on jo vastaanottanut ilmoituksen asiattomasta viestistä'.
        Jatketaan edelleen samaa,asiattomat viestit ilmoitetaan ylläpidolle,suurin osa niistä on ira¤n kirjoittamia.
        Jospa saamme rauhan palstalle ja asiattomat viestit loppuvat.

        Miten tähänpääsee?


    • syöpä07

      Moi

      Alkuun osanottoni, että noin nuorella iällä olet syöpään sairastunut. Vieläpä haimasyöpään, joka tilastollisesti liene se kaikista vihulaisin.

      Musta löyty syöpä vuoden 2006 lopulla, olin just ehtinyt täyttää 29. Sairastin hodgkinin tautia, joka onennusteeltaan huomattavasti sinun syöpääsi valoisampi. Lääkäri kertoi ennen hoitojen alkua tilaston siitä, kuinka moni vastaavalla levinnäisyydellä on elossa 5 vuoden kuluttua. Jatkoi sitten, ettei ole mitään keinoa tietää/ennustaa, kumpaan joukkoon tulen liittymään; paraneviin vai kuoleviin.
      Se mm. tekee syövästä niin paskamaisen sairauden. Henk.kohtaisesti vihaan taistelu-sanastoa. En usko, että mikään asenne auttaa, jos syöpä on tappaakseen. Jos hoidot ei auta, ne ei auta, taisteli ihan miten paljon tahansa.

      Ennen syöpää olin ihminen, jolla oli kova halu ja suoranainen tarve hallita kaikkea mahdollista. Syöpä ei sitten ollutkaan hallittavissa. Piti vaan päästää irti ja antaa mennä. Henkiseen puoleen ei mun kohdalla sairaalassa puututtu lainkaan.
      Lääkäri, jonka tapasin sairaalassa hoitoja alustavassa hoitokokouksessa, taisi kysyä, miten henkisesti olen tilanteen kanssa selvinnyt.
      Sen jälkeen kukaan ei kysynyt. Mitään henkistä puolta käsitteleviä lehtisiä tai tietoa tukihenkilöistä tms en saanut. Kaipa ajattelivat, että otan asian puheeksi, jos koen tarpeelliseksi.

      Olen huono kyselemään, kun koen, etten halua olla vaivaksi. Kun diagnoosi tuli, päätin kuitenkin, etten yhdeltäkään vastaanotolta lähde niin, etten kunnolla ymmärrä, mitä aivan tarkalleen on sanottu. Tässä pitäydyin. Kaikelle sille etenkin alkuun käsittämättömälle termistölle, on olemassa ymmärrettävät suomenkieliset termit. Eikä niiden selittäminen ollut edes aikaa vievää.

      En osallistunut mihinkään tukiryhmään, en silloin kuin sairastuin, enkä tässä syövän jälkeisessä elämässäkään. Mutta sehän on hyvin yksilöllistä, haluaako osallistua vai ei. Ei se varmasti pahitteeksikaan olisi. Jokaisen lähipiiri on omanlaisensa. Mun lähipiirissä ei ollut syövän aikana eikä sen jälkeen lupa rehellisesti ja suoraan puhua syövästä. Sanaton ja toisinaan sanallinen viestikin on edelleen sellainen. Ihmiset vaan on niin kyvyttömiä käsittelemään tälläistä asiaa. Helposti jää potilaan hartioille sekä sairastaminen, oman itsensä ja läheisten tukeminen.
      Se on ymmärrettävää, mutta toisinaan uskomattoman raivostuttavaa. Toisaalta ymmärtää, ettei ihmiset tiedä, mitä sanoa. Että joillekin se vaan on asia, jota eivät kestä. Toisaalta taas, eihän meiltä sairastuneiltakaan kysytä, jaksammeko, haluammeko sairastua. Se on vaan kestettävä.

      Enpä tiedä, oliko tässä mitään järkeä. On niin paljon sanottavaa, eikä kuitenkaan mitään. Ei ainakaan mitään, mikä sinun tilannettasi yhtään helpottaisi. Ei kai siinä auta kun hetki kerrallaan, toimenpiteestä toiseen koittaa selviytyä aina yhdestä asiasta kerrallaan. Toivottavati leikkaus menee hyvin, ja saisivat mahdollisimman paljon syöpää pois.
      Onnea matkaan!

      • kuollutjoeilen

        Tiedätkö, että sun kirjoituksessa oli todella paljon järkeä ja oli oikeasti mukava kuulla, että miten olet itse käsitellyt ja elänyt tuon asian kanssa.

        Sehän siinä onkin ärsyttävää, kun sitä ei voi itse ollenkaan hallita. Olen elänyt koko elämäni terveellisesti ja olen hyvin liikunnallinen, niin mikä oli todennäköisyys sairastua tuohon???

        Tässä on omat tunteet heitelleet ihan laidasta laitaan ja sit tulin siihen tulokseen, että ku en voi sitä hallita, niin annetaanpa olla ja katsotaan mitä sieltä tulee vastaan. Huumorilla tästä selvitään :)

        Tosin kun tässä on kuitenkin pientä kuolemanpelkoa olemassa, niin ei se huumori aina auta, heh!


      • Paranemisiin!
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Tiedätkö, että sun kirjoituksessa oli todella paljon järkeä ja oli oikeasti mukava kuulla, että miten olet itse käsitellyt ja elänyt tuon asian kanssa.

        Sehän siinä onkin ärsyttävää, kun sitä ei voi itse ollenkaan hallita. Olen elänyt koko elämäni terveellisesti ja olen hyvin liikunnallinen, niin mikä oli todennäköisyys sairastua tuohon???

        Tässä on omat tunteet heitelleet ihan laidasta laitaan ja sit tulin siihen tulokseen, että ku en voi sitä hallita, niin annetaanpa olla ja katsotaan mitä sieltä tulee vastaan. Huumorilla tästä selvitään :)

        Tosin kun tässä on kuitenkin pientä kuolemanpelkoa olemassa, niin ei se huumori aina auta, heh!

        Todennäköisyyksistä en tiedä, mutta monesti se terveellinen ei aina olekaan elimistölle hyväksi. Tulee mieleen maltodekstriini ja kaikki, missä sitä on. Vatsavaivaiset saavat sitä nykyään jopa kinkussa ja jogurtissa, vaikka se voi olla maissia:-(
        http://www.webmd.com/ibd-crohns-disease/news/20100505/ibd-may-raise-risk-of-pancreatic-cancer

        En ehdi tuota enempää kelata, mutta ehkä löydät syyllisiä niistä tuotteista, mitä olet joskus käyttänyt. Jos se on apteekkivalmiste, kuuluu sun tehdä siitä haittailmoitus Lääkelaitokselle lääkärin kans, sillä kukaan muu sitä ei voi tehdä. Lääkkeissähän tuota maltodekstriiniä on käytetty jo kauan ja erilaisissa pillimehuissa myös.


      • paulamummu
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Tiedätkö, että sun kirjoituksessa oli todella paljon järkeä ja oli oikeasti mukava kuulla, että miten olet itse käsitellyt ja elänyt tuon asian kanssa.

        Sehän siinä onkin ärsyttävää, kun sitä ei voi itse ollenkaan hallita. Olen elänyt koko elämäni terveellisesti ja olen hyvin liikunnallinen, niin mikä oli todennäköisyys sairastua tuohon???

        Tässä on omat tunteet heitelleet ihan laidasta laitaan ja sit tulin siihen tulokseen, että ku en voi sitä hallita, niin annetaanpa olla ja katsotaan mitä sieltä tulee vastaan. Huumorilla tästä selvitään :)

        Tosin kun tässä on kuitenkin pientä kuolemanpelkoa olemassa, niin ei se huumori aina auta, heh!

        Ei auta huumori, vaan itse täytyy selvittää syitä ja seurauksia, kun siihen vielä on voimia.

        Mulla on kirja "Voita syöpä!" ja siinä kerrotaan, että syöpäsolu tarvitsee glutamiinihappoa. No, katso ettei sitä ainakaan leikkauksen jälkeen ole missään. Onhan sitä myös infuusionesteissä, mutta ei elimistö sellaista tarvitse.

        Kaikki hydrolyysit myös pois. Niitä olen pähkäillyt itsekin ja terveenä melkein unohtanut kokonaan - mut en niitä elimistööni huoli missään muodossa:
        http://koti.utanet.fi/~paula/xyz/hydrolyysi.htm


      • kyynel vierähti

        Minäkin olen ollut huono kyselijä, mutta jo alunperin ilmoitettiin, että mieheni voisi olla mukanani lääkäreiden vastaanotoilla. itse hän halusi myöskin olla kaikessa mukanani mihin vain pääsisi. Monet kerrat kuuntelin mielestäni hyvin, mutta kyllä sitä vain asioita meni ohi muistini, joten lisä korvat ja muisti oli hyvästä. Lisäksi mieheni kyseli puolestani paljon asioita, sillä monta kertaa olin niin kipeä ja väsynyt etten jaksanut. Toivon, että jokaisella syöpäpotilaalla olisi henkilö mukana jos hän haluaa. Muuten tseppiä nuorelle potilaalle ja minä rukoilen puolestas, sillä minunkin puolestani rukoiltiin, sillä joskus me tarvitsemme rukousta.


      • Naurava masentunut
        paulamummu kirjoitti:

        Ei auta huumori, vaan itse täytyy selvittää syitä ja seurauksia, kun siihen vielä on voimia.

        Mulla on kirja "Voita syöpä!" ja siinä kerrotaan, että syöpäsolu tarvitsee glutamiinihappoa. No, katso ettei sitä ainakaan leikkauksen jälkeen ole missään. Onhan sitä myös infuusionesteissä, mutta ei elimistö sellaista tarvitse.

        Kaikki hydrolyysit myös pois. Niitä olen pähkäillyt itsekin ja terveenä melkein unohtanut kokonaan - mut en niitä elimistööni huoli missään muodossa:
        http://koti.utanet.fi/~paula/xyz/hydrolyysi.htm

        "Ei auta huumori, vaan itse täytyy selvittää syitä ja seurauksia, kun siihen vielä on voimia. "

        Ilman huumoria voi voimat olla niin vähissä, että ei paljon jaksa mitään selvitellä. Jotkut ihmiset pystyvät elämään ilman huumoria, mutta sanoisin, että monille ihmisille nauraminen antaa todella paljon voimia. Henkilökohtaisesti en oikein ymmärrä, miten joku ihminen jaksaa ilman naurua, koska mulle se on elinehto - niin hyvinä kuin pahoinakin aikoina.


    • holkku

      itelläni on ollu vuonna 2008 todettu kilpirauhas-syöpä joka läks sillä ku kävin radio jodi hoidon eli olin viikonlopun yli (pe-ma) sädehoidon polilla ja sain kapselin nieltäväks ja loput hoidettiin puhelimella hoitajien kanssa juttelu ja jos halus jotain ni senkin sai sitte vaan puhelimella... kaapin läpi tuotii tavarat jotka kävin ite sitte noutamassa... oli kyl yksinäinen olo mut kai se kannatti... viime vai tänä vuonna tuli tieto ettei oo enää syöpä riskiä.
      Mä olin kyl koko ajan sitä mieltä ettei mulla mitään hätää oo mut mummo ja äiti oli ihan kauhuissaa... no sit ku tieto tuli ettei tarvi enää mennä hoitoihin ni mummo oli tosi huojentunu :).

      nykyää syön kilpirauhas hormonia ja elelen halvaantuneella äänihuulella (joku pieni juttu katkes leikkauksessa) joten siks ääni saattaa olla vähän heikko välillä... enen sopraano, nyt ku pääsin taas kuoroo ni altto...

      voimia! nii ja mä oon 22wuotta :).

    • on torstai. Mitä Sinulle kuuluu tänään?

      Liisa

    • Tsemppiä vain paljon

      Kirjoituksesi pisti miettimään elää...en voi muuta kuin toivoa Sinulle kaikkea hyvää ja jaksamista...

    • potsku

      Paska nakki mutta mihin ei kuole niin se vahvistaa ja tuostakin sairaudesta on ennenkin selvitty joten paranemisiin!

    • Surunsilta

      Ensinnäkin pahoittelu kohtalostasi.
      Näin se joskus on että (tai aika usein) lääkärit etsivät helpomman diagnoosin ja sillä aikaa oikea sairaus ehtii mennä eteenpäin.
      Itsellänikin on outoja vatsaoireita ja sellainen yökkö olo ainakin aamuisinRaskana en ole.
      No mutta,sedälläni oli sinulla todettu syöpä.Varmaan pari vuotta ensin kaikkia muita sairauksia totesivat ja vasta lopulta sitten oikean sairauden.
      Vaikka setäni oli paljon iäkkäämpi kuin sinä niin hän eli ihan hyvää elämää varmaan noin 6 vuotta vaivojensa alkamisesta ja diagnosoimisen jälkeen.
      Hällä jo ikäkin soti parantumista vastaan..Mutta luulen että sulla vielä useita vuosia elämää jäljellä.
      En sano että lippu korkealle,enkä muutamaan vastaavaa.Sanon vain että usko hoitoihin ja siihen että saat elää vielä pitkään.Ei varmasti ole mitään järkeä tällä hetkellä elämässä eikä missään,mutta niin kauan kuin on elämää on myös toivoa.

    • Toivon sydämestäni sinulle voimia ja läheisten tukea. Tällaiset viestit saavat todella ajattelemaan.

      • Siunausta

        Jesajan kirjan 53 luvussa todetaan, että Hänen haavoissaan me olemme paratut. Jeesus on pelastaja ja myös parantaja. Ylösnousemuksen hetkellä jokainen Häneen tarttuva saa täysin terveen hengen lisäksi täysin terveen ruumiin, eikä kuolemaa enää ole.

        http://www.rukousystavat.fi/Jumala paransi.html

        Laitan tämän ketjun esirukoilijoille. Teettehän niin itsekin, ja myös muiden tuntemienne ja tuntemattomienkin ihmisten puolesta? Esirukous on monella käyttämätön mahdollisuus. Jumala sanoo, että Hän lähestyy meitä, jos me lähestymme Häntä, ja että avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin Minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman Minua.

        Esirukouskanavia netissä:

        - www.rukousystavat.fi
        - www.rukouspalvelu.fi
        - www.ilonpolku.fi


    • toukokuu 23

      ...olen elänyt mieheni kanssa kovien hoitojen jakson. Hän sairastui 34v. leukemiaan. Hän menehtyi hoitojen ja antibioottien sienibakteeriin 1.5 vuotta myöhemmin.
      Ehkä tänäpäivänä hoidot tarkempia, eikä ihmistä laiteta koekaniiniksi.
      Sydämestäni toivon Sinulle voimia ja rohkeutta. TOIVOlla on iso merkitys. Koeta sitä pitää yllä.
      Minut sana "syöpä" aina pysäyttää ja tunnen suurta surua. Elämä ei ole aina oikeudenmukainen.
      Tällainen laittaa miettimään elämän oikeita arvoja.
      Rakkaudella Sinulle!!

    • vierellä

      Pahoittelen. Ennustetta eivät lääkärit anna ennen kuin tietävät saavatko leikattua kasvaimen pois, muuta hoitoa ei haimasyöpään ole. Jos kasvainta jää tai se on levinnyt muualla (maksa on seuraava) niin hoito on ns. palliatiivinen, eli oireet hoidetaan eikä parannusta ole.
      Kipuja sinun ei tarvitse kärsiä, lääkkeet ovat nykyisin niin hyvät. Tee ns. hoitotestamentti tai kerro läheiselle miten haluat, että sinua hoidetaan. Tärkeää on, että läheisesi tietää tahtosi myös silloin, kun et sitä pysty kertomaan mm. psyyke heittää ja tarvitset psyykelääkkeitä (niitä ei saa sitten lopettaa kerralla). Haimasyöpäpotilaan viimeiset vaiheet ovat rauhalliset ja he vaan nukkuvat tästä maailmasta pois...
      Ennuste, kun haimasyöpä havaitaan elinaika on n.5kk-1vuosi. Keltaisuus on merkki ettei aikaa enää kauheasti ole...

      Älä helvetissä lopeta nyt elämistä vaan elä kuin viimeistä päivää! Sillä ihmeitä tapahtuu joka päivä.

      • ...

        Miten elinsiirrot nykyään? Anteeksi tälläinen välikysymys tietämättömältä.


    • aivokasvain1

      Jos oikeesti on sairas, harvoin saa kunnallisella puolella kunnon apua. Tämän tosi seikan joutuu kokemaan monet. Itsekin jonotan ja jonotan. Yksityisellä leikkaukseni kuitenkin maksaa niin paljon, etten saisi rahoja ikinä kokoon ja vakuutusta ei ole.
      Vaikka ennuste paha, älä lannistu. Niin kauan on toivoa, kun on elossa.

    • ABCDEF

      ex syöpäpotilas. Tiedän varsin hyvin ennusteita-oireita ja eri syöpätyyppejäkin. Haimasyöpä on kyllä syövistä eräs kavalin ja huonoennusteinen. En nyt ala kertoilla miksi, mutta ennusteeseen vaikuttaa oleellisesti missä kohtaa haimaa syöpä on ja myös mitä lajia se on, kuin myös markkerit, jotka toki ovat vasta seurannan välineitä jo leikatussa ja jopa parannetussa syövässä. Näitä markkereita ovat ainakin CEA, joka kertoo mahdollisen suolilevinneisyyden. AFP, joka nyt on kyllä sangen epävarma, kun itselläkin kivessypäpotilaana se on aina koholla ja seuraaminen on jo unohdettu. TATI on virtsasta otettava ja se on suht tarkka ja. Ultra ja näytepala eivät sinänsä kerro vielä lopullista tuomiota, koska olet kuitenkin päässyt leikkaukseen, niin silloinhan kasvaimesi parhaassa tapauksessa on pois ja varmistavan sädehoidon, tai sytostaattihoidon seurauksena saatat parantua kokonaan. Tsemppiä..

    • Mies 1980

      ja varmasti saat selätettyä syövän. Nykyään hoidot ovat niin tehokkaitakin.
      Paljon jaksamisia ja halauksia!!!

    • ville1981

      Minulla ei ole syöpää mutta toivon sydämeni pohjasta sinulle jaksamista ja että selviät koettelemuksista.

      • Voimia sinulle, toivottavsti leikkauksesi meni hyvin? ja jatkathan toki voimiesi mukaan kirjoittelemista. Elä täysillä ja nauti , huomisesta emme tiedä, mutta toivottavasti sinulla askel kohti parempaa ja paljon elinvuosia lisää =) postiviisia mietteitä sinne vaikka se voikin olla välillä vaikeaa

        jaksamisia


    • Hyvää jatkoa!

      En tiedä haluavatko kaikki tämmöistä, mutta monia ihmisiä on eri filosofisten ja maailmankatsomusten kirjojen lisäksi auttanut esim. kokemukset kuoleman ja elämän rajalla. Netistä löytyy paljonkin (puolesta ja vastaan) ja tässä on ainakin yksi netissä oleva linkki:
      www.hengentiede.info/NDEkirjoja.htm

      Mun oma kokemus ja tieto on ollut, että jotkut kuolleet ystäväni ovat olleet olemassa fyysisen kuoleman jälkeenkin, mikä oli ja on ollut varmaa tietoa. Kaikki eivät ehkä usko, mutta oma pohdinta ja tutkimus on OK.

    • kvartetti

      ...sillä olen itse tuore leski. Puolisoni, 33v, kuoli peritoneelikarsinoosiin (sappitiehytlähtöiseen) viime talvena. Sairaus ei oirehtinut hänellä mitenkään vaan löytyi sattumalta. Lääkäri paukasi suoraan että "aikaa mitataan kuukausissa, ei vuosissa". Niinhän siinä kävi... MUTTA. Älä luovuta. Sinä et ole tilasto, sinä olet ihminen! Nauti jokaisesta auringonnoususta äläkä käytä päiviä murehtimiseen. Suru ja pelko ovat aina läsnä, mutta älä anna niiden viedä tilaa hyviltä fiiliksiltä. Puhu avoimesti... tulet luultavasti huomaamaan että jyvät erottuvat akanoista ihmissuhteissa. Vakavasti sairastunutta on vaikea lähestyä ja helposti tulee sanomisista väärinkäsityksiä.

    • JA VOIMIA SULLE!

      Itse sairastuin erilaiseen tautiin, honosti olisi voinut käydä jo leikkauksessa.
      Kauhistuin silloin kun kuulin, luin myös netistä kaikki paikat läpi ja sen vuoksi meinasin että jaha, se on ohi nyt tyyliin...
      PITÄÄ MUISTAA ETTÄ NETTIIN KAIKKI LAITTAA KUN ON HUONOJA KOKEMUIKSIA, KIPEANÄ ESIMERKIKSI KIRTOO KAIKKI MIKÄ VAIVAA TAI KERTOO KUINKA JOLLEKKIN ON KÄYNYT. ELI NETTIIN TODELLA HARVA LÄHTEE KERTOMAAN MITEN HYVIN ON MENNYT, KAIKKI ONNISTUI, VAIN NE JOTKA OVAT LUOVUTTANEET/HUONOJA KOKEMUKSIA.

      Tämän minullekkin kertoi 3 eri lääkäriä joten aloin taas uskomaan, ja hyvä niin.

    • Dodgi

      Hei,

      Olen kuullut ohimennen seuraavaa: Syöpäsolu EI PYSTY jakautumaan emäksisessä ympäristössä.

      Luontaiskaupoista ym. löytynee emäsjauheita / juomia, jos haluat lisätä ravintoosi.

      Voimia sinulle, en tiedä oletko uskonnollinen, mutta pistän silti yläkertaan viestiä puolestasi

    • myötätunnosta

      Luin aiemmin tuon viestisi ja mielenkiinto heräsi ja luin myös päivitetyn blogisi. Hyvä, että leikkaus on nyt tehty. Toivottavasti kaikki kohdallasi selviää ja hoito auttaa ja elämä menee parempaan suuntaan! Älä nyt ainakaan vielä järjestele hautajasia, kuten blogissasi kirjoitit. Ei muuta kuin pää ylöspäin ja lippu korkealle ja ajattele: "tästä minä vielä selviän". Kuten lääkärisi oli sanonut, että olet vielä nuori. Elämän iloa sinulle ja toipumista!

      • kuollutjoeilen

        Heh, hengissähän mä olen ja kaikki meni hyvin.

        Kasvain oli ollut kooltaan 3,5cm ja se oli levinnyt lähimpiin imusolmukkeisiin, jotka myös poistettiin kokonaan. Muualta ei ollut löytynyt etäpesäkkeitä. Multa myös poistettiin osa haimaa, osa mahalaukkua ja suolta, joten en ole vielä pystynyt syömään mitään. Eli letkuruokinnassa ollaan. Tänään sitten pystyin ensimmäisen kerran juomaan niin, ettei mikään tullut ylös, vaikka mulla on vieläkin lievää pahoinvointia. Mulle laitettiin tuonne mahaan sellainen stentti ja sen saan pois 3 viikon päästä. Eli mukavasti letkujen peitossa melkein olen ;) Olo on ihan hyvä, lukuunottamatta lievää pahoinvointia.

        Tuohon leikkaushaavaan on vaihdettu siteet nyt kaksi kertaa. Oli muuten aika verisiä, kun sieltä oli sitä nestettä pikkasen tihkunut. Mullahan tuossa mahanalueella menee noita letkuja ja samoin niitä on vähän jokapuolella kehoa, kun on noita letkuja eritarkoituksiin. Nolottavinta on mun mielestä tuo katetri, kun hoitajat käyvät tarkistamassa sitä aina vähän väliä. Mähän en siis tunne vielä jalkojani kipulääkityksen takia, kun mulla menee tuollainen letku suoraan tuonne selkäytimeen, josta tulee kipulääkitystä.

        Mulla alkaa sytostaattihoidot 4 viikon päästä ja se oli aika järkytys, kun ennen leikkausta oltiin vaan puhuttu sädehoidosta ja nyt mennään suoraan tuohon toiseen vaihtoehtoon.

        Siis mua mua niin ärsyttää, kun täällä on sellainen todella törkeä hoitaja, joka ei ajattele yhtään mitä sanoo ja kohtelee todella tylysti mua. Esim. kun mulla on nyt oma huone (tänne ei siis ole tuotu vielä ketään toista) ja tässä ei toimi tuo televisio, niin kysyin mun mielestä ihan nätisti, että voiko tuota telkkua korjata, kun muuten tulee aika pitkäksi. Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. Ihan niinku mä nyt lähtisin tästä sängystä minnekään, ku en saa liikkua. Saan vaan "istua" sängyssä. Meinasin sille akalle sanoa, että kärräätkö mut sit tuonne päivähuoneeseen sägyssä ja tuot noi seurantalaitteet ja pussukat perässä, mutta en sit viittinyt sanoa. Ja tuo oli vaan yksi esimerkki sen lukuisista älyttömistä letkautuksista.

        Mä tein siitä jo valituksen mun hoitavalle lekurille ja se lupasi sitten puhua sen hoitsun kanssa. Mutta en sitten tiedä, että puhuuko edes oikeasti.


      • kuollutjoeilen
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Heh, hengissähän mä olen ja kaikki meni hyvin.

        Kasvain oli ollut kooltaan 3,5cm ja se oli levinnyt lähimpiin imusolmukkeisiin, jotka myös poistettiin kokonaan. Muualta ei ollut löytynyt etäpesäkkeitä. Multa myös poistettiin osa haimaa, osa mahalaukkua ja suolta, joten en ole vielä pystynyt syömään mitään. Eli letkuruokinnassa ollaan. Tänään sitten pystyin ensimmäisen kerran juomaan niin, ettei mikään tullut ylös, vaikka mulla on vieläkin lievää pahoinvointia. Mulle laitettiin tuonne mahaan sellainen stentti ja sen saan pois 3 viikon päästä. Eli mukavasti letkujen peitossa melkein olen ;) Olo on ihan hyvä, lukuunottamatta lievää pahoinvointia.

        Tuohon leikkaushaavaan on vaihdettu siteet nyt kaksi kertaa. Oli muuten aika verisiä, kun sieltä oli sitä nestettä pikkasen tihkunut. Mullahan tuossa mahanalueella menee noita letkuja ja samoin niitä on vähän jokapuolella kehoa, kun on noita letkuja eritarkoituksiin. Nolottavinta on mun mielestä tuo katetri, kun hoitajat käyvät tarkistamassa sitä aina vähän väliä. Mähän en siis tunne vielä jalkojani kipulääkityksen takia, kun mulla menee tuollainen letku suoraan tuonne selkäytimeen, josta tulee kipulääkitystä.

        Mulla alkaa sytostaattihoidot 4 viikon päästä ja se oli aika järkytys, kun ennen leikkausta oltiin vaan puhuttu sädehoidosta ja nyt mennään suoraan tuohon toiseen vaihtoehtoon.

        Siis mua mua niin ärsyttää, kun täällä on sellainen todella törkeä hoitaja, joka ei ajattele yhtään mitä sanoo ja kohtelee todella tylysti mua. Esim. kun mulla on nyt oma huone (tänne ei siis ole tuotu vielä ketään toista) ja tässä ei toimi tuo televisio, niin kysyin mun mielestä ihan nätisti, että voiko tuota telkkua korjata, kun muuten tulee aika pitkäksi. Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. Ihan niinku mä nyt lähtisin tästä sängystä minnekään, ku en saa liikkua. Saan vaan "istua" sängyssä. Meinasin sille akalle sanoa, että kärräätkö mut sit tuonne päivähuoneeseen sägyssä ja tuot noi seurantalaitteet ja pussukat perässä, mutta en sit viittinyt sanoa. Ja tuo oli vaan yksi esimerkki sen lukuisista älyttömistä letkautuksista.

        Mä tein siitä jo valituksen mun hoitavalle lekurille ja se lupasi sitten puhua sen hoitsun kanssa. Mutta en sitten tiedä, että puhuuko edes oikeasti.

        Ja joku täällä väitti, että muka maltodekstriini aiheuttaa syöpää. Mä en nyt tiedä oikeasti, että pitäiskö itkeä vai nauraa?? :) Olihan tässä aikaisemmin tukimus, että jugurttikin ja maito aiheuttaa syöpää, mutta sitä pitäisi syödä/juoda ihan tajuttomia määriä, ennen kuin elimistölle siitä aiheutuisi vahinkoa.

        Mä en nyt oikeasti jaksa piitata noista tutkimuksista, koska niitä löytyy puolesta ja vastaan. Se riiippuu aina aina siitä, että kuka toimii tutkimuksen rahoittajana. Jos tuolle linjalle lähdetään, niin jokaisessa ruoka-aineessa on jotain haitallista. Oli se sitten luomua tai ei.


      • kuollutjoeilen kirjoitti:

        Ja joku täällä väitti, että muka maltodekstriini aiheuttaa syöpää. Mä en nyt tiedä oikeasti, että pitäiskö itkeä vai nauraa?? :) Olihan tässä aikaisemmin tukimus, että jugurttikin ja maito aiheuttaa syöpää, mutta sitä pitäisi syödä/juoda ihan tajuttomia määriä, ennen kuin elimistölle siitä aiheutuisi vahinkoa.

        Mä en nyt oikeasti jaksa piitata noista tutkimuksista, koska niitä löytyy puolesta ja vastaan. Se riiippuu aina aina siitä, että kuka toimii tutkimuksen rahoittajana. Jos tuolle linjalle lähdetään, niin jokaisessa ruoka-aineessa on jotain haitallista. Oli se sitten luomua tai ei.

        Ihana kuulla,että olet selvinnyt leikkauksesta hyvin!!!Hyvä kun sulla on läppäri mukana,jos et voi katsella televisiota.Ihmetyttää tuo hoitaja.No,joka alallahan on niitä,jotka eivät hommiinsa sovellu,eivätkä osaa ottaa toisten tunteita huomioon.Mun kokemuksen mukaan noita sytostaatteja ei kannata pelätä etukäteen.Itsekin kyllä pelkäsin,mutta ihan pikkuvaivoilla olen selvinnyt,ei mitään kauhean pahaa oloa tms.Lähetän sulle täältä oikein ison säkillisen voimia,tsemppiä ja hyvää mieltä,tilanteesta huolimatta.Hyvää päivänjatkoa sulle!!!


      • Pete J
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Heh, hengissähän mä olen ja kaikki meni hyvin.

        Kasvain oli ollut kooltaan 3,5cm ja se oli levinnyt lähimpiin imusolmukkeisiin, jotka myös poistettiin kokonaan. Muualta ei ollut löytynyt etäpesäkkeitä. Multa myös poistettiin osa haimaa, osa mahalaukkua ja suolta, joten en ole vielä pystynyt syömään mitään. Eli letkuruokinnassa ollaan. Tänään sitten pystyin ensimmäisen kerran juomaan niin, ettei mikään tullut ylös, vaikka mulla on vieläkin lievää pahoinvointia. Mulle laitettiin tuonne mahaan sellainen stentti ja sen saan pois 3 viikon päästä. Eli mukavasti letkujen peitossa melkein olen ;) Olo on ihan hyvä, lukuunottamatta lievää pahoinvointia.

        Tuohon leikkaushaavaan on vaihdettu siteet nyt kaksi kertaa. Oli muuten aika verisiä, kun sieltä oli sitä nestettä pikkasen tihkunut. Mullahan tuossa mahanalueella menee noita letkuja ja samoin niitä on vähän jokapuolella kehoa, kun on noita letkuja eritarkoituksiin. Nolottavinta on mun mielestä tuo katetri, kun hoitajat käyvät tarkistamassa sitä aina vähän väliä. Mähän en siis tunne vielä jalkojani kipulääkityksen takia, kun mulla menee tuollainen letku suoraan tuonne selkäytimeen, josta tulee kipulääkitystä.

        Mulla alkaa sytostaattihoidot 4 viikon päästä ja se oli aika järkytys, kun ennen leikkausta oltiin vaan puhuttu sädehoidosta ja nyt mennään suoraan tuohon toiseen vaihtoehtoon.

        Siis mua mua niin ärsyttää, kun täällä on sellainen todella törkeä hoitaja, joka ei ajattele yhtään mitä sanoo ja kohtelee todella tylysti mua. Esim. kun mulla on nyt oma huone (tänne ei siis ole tuotu vielä ketään toista) ja tässä ei toimi tuo televisio, niin kysyin mun mielestä ihan nätisti, että voiko tuota telkkua korjata, kun muuten tulee aika pitkäksi. Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. Ihan niinku mä nyt lähtisin tästä sängystä minnekään, ku en saa liikkua. Saan vaan "istua" sängyssä. Meinasin sille akalle sanoa, että kärräätkö mut sit tuonne päivähuoneeseen sägyssä ja tuot noi seurantalaitteet ja pussukat perässä, mutta en sit viittinyt sanoa. Ja tuo oli vaan yksi esimerkki sen lukuisista älyttömistä letkautuksista.

        Mä tein siitä jo valituksen mun hoitavalle lekurille ja se lupasi sitten puhua sen hoitsun kanssa. Mutta en sitten tiedä, että puhuuko edes oikeasti.

        Hienoa että leikkaus meni hyvin ja se on ohi nyt. Leikkauksen myötä tuli paljon lisätietoa missä mennään syövän suhteen ja uskon että se rauhoittaa jonkin verran henkistä myllerrystä. Seuraava projekti on toipua laikkauksesta, voimia ja tsemppiä siihen ! Sytostaattihoidoista ei kannata vielä murehtia, sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä ja niihin on aina saatavissa lääkitystä.


      • ex-syöppis.
        Pete J kirjoitti:

        Hienoa että leikkaus meni hyvin ja se on ohi nyt. Leikkauksen myötä tuli paljon lisätietoa missä mennään syövän suhteen ja uskon että se rauhoittaa jonkin verran henkistä myllerrystä. Seuraava projekti on toipua laikkauksesta, voimia ja tsemppiä siihen ! Sytostaattihoidoista ei kannata vielä murehtia, sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä ja niihin on aina saatavissa lääkitystä.

        puolestani onnittelu halaukset sinulle siksi että leikkaus meni hyvin ja toivotaan kaikkea parasta nyt sinulle:)
        Tuo hoitajan käytös saa minutkin ihan raivoon,toiselta leikattu juuri vaikea syöpä ja hän kohtelee sinua huonosti:((
        Paljon lämpöisiä halaulsia sinulle ,olet meidän kaikkien ajatuksissamme:))


      • singers
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Heh, hengissähän mä olen ja kaikki meni hyvin.

        Kasvain oli ollut kooltaan 3,5cm ja se oli levinnyt lähimpiin imusolmukkeisiin, jotka myös poistettiin kokonaan. Muualta ei ollut löytynyt etäpesäkkeitä. Multa myös poistettiin osa haimaa, osa mahalaukkua ja suolta, joten en ole vielä pystynyt syömään mitään. Eli letkuruokinnassa ollaan. Tänään sitten pystyin ensimmäisen kerran juomaan niin, ettei mikään tullut ylös, vaikka mulla on vieläkin lievää pahoinvointia. Mulle laitettiin tuonne mahaan sellainen stentti ja sen saan pois 3 viikon päästä. Eli mukavasti letkujen peitossa melkein olen ;) Olo on ihan hyvä, lukuunottamatta lievää pahoinvointia.

        Tuohon leikkaushaavaan on vaihdettu siteet nyt kaksi kertaa. Oli muuten aika verisiä, kun sieltä oli sitä nestettä pikkasen tihkunut. Mullahan tuossa mahanalueella menee noita letkuja ja samoin niitä on vähän jokapuolella kehoa, kun on noita letkuja eritarkoituksiin. Nolottavinta on mun mielestä tuo katetri, kun hoitajat käyvät tarkistamassa sitä aina vähän väliä. Mähän en siis tunne vielä jalkojani kipulääkityksen takia, kun mulla menee tuollainen letku suoraan tuonne selkäytimeen, josta tulee kipulääkitystä.

        Mulla alkaa sytostaattihoidot 4 viikon päästä ja se oli aika järkytys, kun ennen leikkausta oltiin vaan puhuttu sädehoidosta ja nyt mennään suoraan tuohon toiseen vaihtoehtoon.

        Siis mua mua niin ärsyttää, kun täällä on sellainen todella törkeä hoitaja, joka ei ajattele yhtään mitä sanoo ja kohtelee todella tylysti mua. Esim. kun mulla on nyt oma huone (tänne ei siis ole tuotu vielä ketään toista) ja tässä ei toimi tuo televisio, niin kysyin mun mielestä ihan nätisti, että voiko tuota telkkua korjata, kun muuten tulee aika pitkäksi. Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. Ihan niinku mä nyt lähtisin tästä sängystä minnekään, ku en saa liikkua. Saan vaan "istua" sängyssä. Meinasin sille akalle sanoa, että kärräätkö mut sit tuonne päivähuoneeseen sägyssä ja tuot noi seurantalaitteet ja pussukat perässä, mutta en sit viittinyt sanoa. Ja tuo oli vaan yksi esimerkki sen lukuisista älyttömistä letkautuksista.

        Mä tein siitä jo valituksen mun hoitavalle lekurille ja se lupasi sitten puhua sen hoitsun kanssa. Mutta en sitten tiedä, että puhuuko edes oikeasti.

        Olipa mukava kuulla kuulumisiasi.
        Pahin vaihe on jo takanapäin, kyllä se siitä lähtee pikkuhiljaa rullaamaan.

        Se kipupumppu on kyllä oiva vekotin, ei paljon särkyjä tunne.

        Hoitajissa on mukana kaikenlaista "sukankuluttajaa", onneksi sentään suurin osa on yleensä todella mukavia.
        Varmaan huomaat hoitajasta, onko lääkäri hänelle puhunut.

        Nyt vain niin paljon tsemppiä, että varmasti riittää ja piisaa.


      • t.kivikoura
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Heh, hengissähän mä olen ja kaikki meni hyvin.

        Kasvain oli ollut kooltaan 3,5cm ja se oli levinnyt lähimpiin imusolmukkeisiin, jotka myös poistettiin kokonaan. Muualta ei ollut löytynyt etäpesäkkeitä. Multa myös poistettiin osa haimaa, osa mahalaukkua ja suolta, joten en ole vielä pystynyt syömään mitään. Eli letkuruokinnassa ollaan. Tänään sitten pystyin ensimmäisen kerran juomaan niin, ettei mikään tullut ylös, vaikka mulla on vieläkin lievää pahoinvointia. Mulle laitettiin tuonne mahaan sellainen stentti ja sen saan pois 3 viikon päästä. Eli mukavasti letkujen peitossa melkein olen ;) Olo on ihan hyvä, lukuunottamatta lievää pahoinvointia.

        Tuohon leikkaushaavaan on vaihdettu siteet nyt kaksi kertaa. Oli muuten aika verisiä, kun sieltä oli sitä nestettä pikkasen tihkunut. Mullahan tuossa mahanalueella menee noita letkuja ja samoin niitä on vähän jokapuolella kehoa, kun on noita letkuja eritarkoituksiin. Nolottavinta on mun mielestä tuo katetri, kun hoitajat käyvät tarkistamassa sitä aina vähän väliä. Mähän en siis tunne vielä jalkojani kipulääkityksen takia, kun mulla menee tuollainen letku suoraan tuonne selkäytimeen, josta tulee kipulääkitystä.

        Mulla alkaa sytostaattihoidot 4 viikon päästä ja se oli aika järkytys, kun ennen leikkausta oltiin vaan puhuttu sädehoidosta ja nyt mennään suoraan tuohon toiseen vaihtoehtoon.

        Siis mua mua niin ärsyttää, kun täällä on sellainen todella törkeä hoitaja, joka ei ajattele yhtään mitä sanoo ja kohtelee todella tylysti mua. Esim. kun mulla on nyt oma huone (tänne ei siis ole tuotu vielä ketään toista) ja tässä ei toimi tuo televisio, niin kysyin mun mielestä ihan nätisti, että voiko tuota telkkua korjata, kun muuten tulee aika pitkäksi. Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. Ihan niinku mä nyt lähtisin tästä sängystä minnekään, ku en saa liikkua. Saan vaan "istua" sängyssä. Meinasin sille akalle sanoa, että kärräätkö mut sit tuonne päivähuoneeseen sägyssä ja tuot noi seurantalaitteet ja pussukat perässä, mutta en sit viittinyt sanoa. Ja tuo oli vaan yksi esimerkki sen lukuisista älyttömistä letkautuksista.

        Mä tein siitä jo valituksen mun hoitavalle lekurille ja se lupasi sitten puhua sen hoitsun kanssa. Mutta en sitten tiedä, että puhuuko edes oikeasti.

        kuulla että leikkaus on ohitse ja olet saanut tietoja tulevasta.olenkin täällä odotellut milloin sinusta rupeaa kuulumaan.olen pahillani "kolleegani" käytöksestä,kuuluu varmsti siihen joukkueeseen,joka ei ymärrä että olisi ehkä aika vaihtaa alaa,mutta koita kestää, ja toivotaan että hän olisi vapaalla viikon lopun, ja joku toinen auttaa sinua tv:n kanssa.

        nyt kun olet yhdestä asiasta selviintynyt,niin varmasti selviinyt seuraavastakin.ei kannata,helppo sanoa,surra sitä mitä on tulossa sillä sen näkee sitten.nykyajan sytostaatit ovat tehokkaita ja jos tulee jotain kommeluksia niiden kanssa,niin niihinkin löytyy varmasti apua.yritä ottaa päivä kerrallan.seuraan tilanetta.tsemppiä ja paljon haleja.


      • kuollutjoeilen
        t.kivikoura kirjoitti:

        kuulla että leikkaus on ohitse ja olet saanut tietoja tulevasta.olenkin täällä odotellut milloin sinusta rupeaa kuulumaan.olen pahillani "kolleegani" käytöksestä,kuuluu varmsti siihen joukkueeseen,joka ei ymärrä että olisi ehkä aika vaihtaa alaa,mutta koita kestää, ja toivotaan että hän olisi vapaalla viikon lopun, ja joku toinen auttaa sinua tv:n kanssa.

        nyt kun olet yhdestä asiasta selviintynyt,niin varmasti selviinyt seuraavastakin.ei kannata,helppo sanoa,surra sitä mitä on tulossa sillä sen näkee sitten.nykyajan sytostaatit ovat tehokkaita ja jos tulee jotain kommeluksia niiden kanssa,niin niihinkin löytyy varmasti apua.yritä ottaa päivä kerrallan.seuraan tilanetta.tsemppiä ja paljon haleja.

        Voi teitä, vähänkö olette olleet ihania. Tulin vilkaisemaan tänne muiden kuulumisia ja täällähän oli ihania parane pian- toivotuksia. Niistä sain niin hyvän mielen, että tässähän ihan unohtaa oman surumielisyyden, heh!

        Kiitos teille kaikille vielä kertaalleen, olette ihania ihmisiä :)


      • kevään kukka
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Voi teitä, vähänkö olette olleet ihania. Tulin vilkaisemaan tänne muiden kuulumisia ja täällähän oli ihania parane pian- toivotuksia. Niistä sain niin hyvän mielen, että tässähän ihan unohtaa oman surumielisyyden, heh!

        Kiitos teille kaikille vielä kertaalleen, olette ihania ihmisiä :)

        hyvää alkavaa yötä, tulin pika-pikaa kurkkaamaan mitä palstalle kuuluu ja ilokseni huomasin sinun jo pirteästi kirjoitelleen. Oikein hyvää toipumista sinulle ja unohda ne sytostaatit toistaiseksi, ota päivä kerrallaan ja muista meitä on täällä monta sinun tukenasi- et ole yksin-


      • Kevät-10
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Heh, hengissähän mä olen ja kaikki meni hyvin.

        Kasvain oli ollut kooltaan 3,5cm ja se oli levinnyt lähimpiin imusolmukkeisiin, jotka myös poistettiin kokonaan. Muualta ei ollut löytynyt etäpesäkkeitä. Multa myös poistettiin osa haimaa, osa mahalaukkua ja suolta, joten en ole vielä pystynyt syömään mitään. Eli letkuruokinnassa ollaan. Tänään sitten pystyin ensimmäisen kerran juomaan niin, ettei mikään tullut ylös, vaikka mulla on vieläkin lievää pahoinvointia. Mulle laitettiin tuonne mahaan sellainen stentti ja sen saan pois 3 viikon päästä. Eli mukavasti letkujen peitossa melkein olen ;) Olo on ihan hyvä, lukuunottamatta lievää pahoinvointia.

        Tuohon leikkaushaavaan on vaihdettu siteet nyt kaksi kertaa. Oli muuten aika verisiä, kun sieltä oli sitä nestettä pikkasen tihkunut. Mullahan tuossa mahanalueella menee noita letkuja ja samoin niitä on vähän jokapuolella kehoa, kun on noita letkuja eritarkoituksiin. Nolottavinta on mun mielestä tuo katetri, kun hoitajat käyvät tarkistamassa sitä aina vähän väliä. Mähän en siis tunne vielä jalkojani kipulääkityksen takia, kun mulla menee tuollainen letku suoraan tuonne selkäytimeen, josta tulee kipulääkitystä.

        Mulla alkaa sytostaattihoidot 4 viikon päästä ja se oli aika järkytys, kun ennen leikkausta oltiin vaan puhuttu sädehoidosta ja nyt mennään suoraan tuohon toiseen vaihtoehtoon.

        Siis mua mua niin ärsyttää, kun täällä on sellainen todella törkeä hoitaja, joka ei ajattele yhtään mitä sanoo ja kohtelee todella tylysti mua. Esim. kun mulla on nyt oma huone (tänne ei siis ole tuotu vielä ketään toista) ja tässä ei toimi tuo televisio, niin kysyin mun mielestä ihan nätisti, että voiko tuota telkkua korjata, kun muuten tulee aika pitkäksi. Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. Ihan niinku mä nyt lähtisin tästä sängystä minnekään, ku en saa liikkua. Saan vaan "istua" sängyssä. Meinasin sille akalle sanoa, että kärräätkö mut sit tuonne päivähuoneeseen sägyssä ja tuot noi seurantalaitteet ja pussukat perässä, mutta en sit viittinyt sanoa. Ja tuo oli vaan yksi esimerkki sen lukuisista älyttömistä letkautuksista.

        Mä tein siitä jo valituksen mun hoitavalle lekurille ja se lupasi sitten puhua sen hoitsun kanssa. Mutta en sitten tiedä, että puhuuko edes oikeasti.

        että olet pirteänä ison leikkauksen jälkeen. Voimia ja tsemppiä sinulle ja paranemista !


      • HRO
        Kevät-10 kirjoitti:

        että olet pirteänä ison leikkauksen jälkeen. Voimia ja tsemppiä sinulle ja paranemista !

        ajatukset sinulle,käärittynä kauniiseen lahjapakettiin, olet ison leikkauksen jälkeen viestittänyt
        toipumisestasi, tästä on hyvä jatkaa. Täällä iso "joukkue" hengessä mukana ,kuten olet huomannutkin.

        Isot tsempit,ja voimaantumista pikku askelin, oletko saanut tv asian kuntoon? jos et itse jaksa siitä sanoa,pyydä jotain vierastasi hoitamaan se asia kuntoon
        Hyvää päivän jatkoa sinulle


      • syöpä07
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Voi teitä, vähänkö olette olleet ihania. Tulin vilkaisemaan tänne muiden kuulumisia ja täällähän oli ihania parane pian- toivotuksia. Niistä sain niin hyvän mielen, että tässähän ihan unohtaa oman surumielisyyden, heh!

        Kiitos teille kaikille vielä kertaalleen, olette ihania ihmisiä :)

        Moikka

        Hienoa kuulla, että olet selvinnyt leikkauksesta. Erittäin ikävä kuulla, että syöpä oli ennättänyt leviämään. Onko kipulääkkeet niin tehokkaita, että olet ihan kivuton? Onko ollut puhetta siitä, milloin pääset kotihoitoon? Kyllä siinä on toipumista, ennen kuin pääset noista kaikista letkuista eroon.

        Oletko tavannut leikkauksen jälkeen syöpälääkäriä? Ainakin mulle hän kertoi hyvin realistisesti sytostaattihoidoista, niiden sivuvaikutuksista ym. Se on totta, ettei niistä kannata etukäteen murehtia. Sama hoito vaikuttaa kahteen eri ihmiseen niin eri tavalla. Ja varmasti pahoinvointilääkkeetkin ovat kehittyneet. Ja lopulta, hoidot on vaan pakko käydä läpi, jos haluaa saada mahdollisuuden parantua. Silloin kun hoitoon ei niin mielellään lähtenyt, totesin itselleni, että joko hoitoon tai hautaan. Siinä tilanteessa vaihtoehdot on siinä.

        Täällä tulee aina näitä neronleimauksia. Milloin mikäkin aiheuttaa syöpää, milloin siitä parannutaan mitä erikoisimmilla kikkailuilla. Onnea jokaiselle valitsemallaan tiellä, ei kai siihen muuta voi sanoa.
        Haluaisin muistuttaa sinua siitä, ettei joka hetki tarvitse olla yltiöpositiivinen. Sulle on tapahtunut paljon pienessä ajassa. Liian nuorena. On lupa olla surullinen, vihainen, mitä ikinä. Kunhan siihen ei jää rypemään. Se, että hetken tuntee negatiivisia tunteita, ei missään nimessä kokonaisuudessa tarkoita sitä, että olisi luovuttamassa.
        Kaikesta sydämestäni toivon ja uskon, että paranet. Siltikään vanha elämä ei koskaan palaa. Syövän sairastaminen muuttaa kaiken. Toisaalta se ei muuta mitään, mutta silti se muuttaa kaiken. Ei se tarkoita, että valttämättä huonompaan suuntaan. Mutta että tietynlainen surutyö on kuitenkin tehtävä.

        Uskomatatonta, minkälaisia hoitajia on vakavasti sairaita potilaita hoitamassa. Pitäisi ymmärtää vaihtaa ammattia huomattavasti ennen sitä pistettä, jossa potilaisiin pitää turhautumistaan purkaa. Toivottavasti olet saanut telkkarin toimimaan, onhan siitä jonkinlaista ajankulua.

        Mahdollisimman kivutonta toipumista ja tsemiä!


      • 9839
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Heh, hengissähän mä olen ja kaikki meni hyvin.

        Kasvain oli ollut kooltaan 3,5cm ja se oli levinnyt lähimpiin imusolmukkeisiin, jotka myös poistettiin kokonaan. Muualta ei ollut löytynyt etäpesäkkeitä. Multa myös poistettiin osa haimaa, osa mahalaukkua ja suolta, joten en ole vielä pystynyt syömään mitään. Eli letkuruokinnassa ollaan. Tänään sitten pystyin ensimmäisen kerran juomaan niin, ettei mikään tullut ylös, vaikka mulla on vieläkin lievää pahoinvointia. Mulle laitettiin tuonne mahaan sellainen stentti ja sen saan pois 3 viikon päästä. Eli mukavasti letkujen peitossa melkein olen ;) Olo on ihan hyvä, lukuunottamatta lievää pahoinvointia.

        Tuohon leikkaushaavaan on vaihdettu siteet nyt kaksi kertaa. Oli muuten aika verisiä, kun sieltä oli sitä nestettä pikkasen tihkunut. Mullahan tuossa mahanalueella menee noita letkuja ja samoin niitä on vähän jokapuolella kehoa, kun on noita letkuja eritarkoituksiin. Nolottavinta on mun mielestä tuo katetri, kun hoitajat käyvät tarkistamassa sitä aina vähän väliä. Mähän en siis tunne vielä jalkojani kipulääkityksen takia, kun mulla menee tuollainen letku suoraan tuonne selkäytimeen, josta tulee kipulääkitystä.

        Mulla alkaa sytostaattihoidot 4 viikon päästä ja se oli aika järkytys, kun ennen leikkausta oltiin vaan puhuttu sädehoidosta ja nyt mennään suoraan tuohon toiseen vaihtoehtoon.

        Siis mua mua niin ärsyttää, kun täällä on sellainen todella törkeä hoitaja, joka ei ajattele yhtään mitä sanoo ja kohtelee todella tylysti mua. Esim. kun mulla on nyt oma huone (tänne ei siis ole tuotu vielä ketään toista) ja tässä ei toimi tuo televisio, niin kysyin mun mielestä ihan nätisti, että voiko tuota telkkua korjata, kun muuten tulee aika pitkäksi. Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. Ihan niinku mä nyt lähtisin tästä sängystä minnekään, ku en saa liikkua. Saan vaan "istua" sängyssä. Meinasin sille akalle sanoa, että kärräätkö mut sit tuonne päivähuoneeseen sägyssä ja tuot noi seurantalaitteet ja pussukat perässä, mutta en sit viittinyt sanoa. Ja tuo oli vaan yksi esimerkki sen lukuisista älyttömistä letkautuksista.

        Mä tein siitä jo valituksen mun hoitavalle lekurille ja se lupasi sitten puhua sen hoitsun kanssa. Mutta en sitten tiedä, että puhuuko edes oikeasti.

        feikki tulee vahva epäilys


      • kuollutjoeilen
        9839 kirjoitti:

        feikki tulee vahva epäilys

        9839: Minuako väität feikiksi? Se, että en ole aina täällä kommentoinut itselleni osoitettuihin viesteihin tekee minusta feikin? Aivan uskomatonta politiikkaa. Yritätkö haastaa riitaa?

        Mulla on blogi olemassa, johon kirjoittelen melkein päivittäin omat kuulumiset ja tapahtumat. Se, että en ole tänne päivittäin kertonut omia kuulumisia tekee minusta feikin?

        Syöpä07: Olen tavannut hänet ja hän kertoi alustavasti mitä tuleman pitää, mutta perjantaina kuulen kaikki loput tulokset ja miten lähdetään tästä etenemään hoitojen suhteen.

        HRO: Juu, televisio on saatu nyt toimimaan ja eilen sitä katselin ihan antaumuksella, niin en tänne sitten juuri mitään kirjoitellut, heh!

        Kevään kukka: No mua mietityttää aina jokainen uusi asia joka tulee eteen, niin on vaikea unohtaa sitä ja keskittyä vain tähän hetkeen.

        Tänään sain ensimmäistä kertaa syödä kiinteää ruokaa, mutta se oli sosetta ja sitäkin meni kaiken kaikkiaan sellainen 1dl. Pahvoinvoinninestolääkitys on nyt kokonaan lopetettu, enkä ole pulautellut mitään ja toivottavasti en alakaan pulauttelemaan. Oksentaminen on niin kauheaa.

        Mä nukuin tänään päivällä 4h päikkärit, kun väsytti niin paljon ja nyt olen sitten ihan virkeä. Hoitaja kävi äsken kysymässä, että haluanko ottaa unilääkkeen, mutta kieltäydyin siitä. Nyt mua kyllä kaduttaa, joten jos ei kohta ala nukuttamaan, niin pyydän sen.

        Hyvää yötä :)


      • 5+2
        9839 kirjoitti:

        feikki tulee vahva epäilys

        feikki oli.


      • Tarinat loppuivat
        5+2 kirjoitti:

        feikki oli.

        Samaa mieltä, ei osannut enää keksiä uusia tarinoita.


      • Valhetta
        kuollutjoeilen kirjoitti:

        Heh, hengissähän mä olen ja kaikki meni hyvin.

        Kasvain oli ollut kooltaan 3,5cm ja se oli levinnyt lähimpiin imusolmukkeisiin, jotka myös poistettiin kokonaan. Muualta ei ollut löytynyt etäpesäkkeitä. Multa myös poistettiin osa haimaa, osa mahalaukkua ja suolta, joten en ole vielä pystynyt syömään mitään. Eli letkuruokinnassa ollaan. Tänään sitten pystyin ensimmäisen kerran juomaan niin, ettei mikään tullut ylös, vaikka mulla on vieläkin lievää pahoinvointia. Mulle laitettiin tuonne mahaan sellainen stentti ja sen saan pois 3 viikon päästä. Eli mukavasti letkujen peitossa melkein olen ;) Olo on ihan hyvä, lukuunottamatta lievää pahoinvointia.

        Tuohon leikkaushaavaan on vaihdettu siteet nyt kaksi kertaa. Oli muuten aika verisiä, kun sieltä oli sitä nestettä pikkasen tihkunut. Mullahan tuossa mahanalueella menee noita letkuja ja samoin niitä on vähän jokapuolella kehoa, kun on noita letkuja eritarkoituksiin. Nolottavinta on mun mielestä tuo katetri, kun hoitajat käyvät tarkistamassa sitä aina vähän väliä. Mähän en siis tunne vielä jalkojani kipulääkityksen takia, kun mulla menee tuollainen letku suoraan tuonne selkäytimeen, josta tulee kipulääkitystä.

        Mulla alkaa sytostaattihoidot 4 viikon päästä ja se oli aika järkytys, kun ennen leikkausta oltiin vaan puhuttu sädehoidosta ja nyt mennään suoraan tuohon toiseen vaihtoehtoon.

        Siis mua mua niin ärsyttää, kun täällä on sellainen todella törkeä hoitaja, joka ei ajattele yhtään mitä sanoo ja kohtelee todella tylysti mua. Esim. kun mulla on nyt oma huone (tänne ei siis ole tuotu vielä ketään toista) ja tässä ei toimi tuo televisio, niin kysyin mun mielestä ihan nätisti, että voiko tuota telkkua korjata, kun muuten tulee aika pitkäksi. Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. Ihan niinku mä nyt lähtisin tästä sängystä minnekään, ku en saa liikkua. Saan vaan "istua" sängyssä. Meinasin sille akalle sanoa, että kärräätkö mut sit tuonne päivähuoneeseen sägyssä ja tuot noi seurantalaitteet ja pussukat perässä, mutta en sit viittinyt sanoa. Ja tuo oli vaan yksi esimerkki sen lukuisista älyttömistä letkautuksista.

        Mä tein siitä jo valituksen mun hoitavalle lekurille ja se lupasi sitten puhua sen hoitsun kanssa. Mutta en sitten tiedä, että puhuuko edes oikeasti.

        "Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. "

        -tämäkään ei ole totta, joka ainoan potilaan tiedot ovat kansioissa/koneella, ja joka ainoa potilas käydään läpi raporttien aikana, joka päivä useamman kerran, koko hoitohenkilökunta on tietoinen potilaan rajoitteista.


      • 16+5
        Valhetta kirjoitti:

        "Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. "

        -tämäkään ei ole totta, joka ainoan potilaan tiedot ovat kansioissa/koneella, ja joka ainoa potilas käydään läpi raporttien aikana, joka päivä useamman kerran, koko hoitohenkilökunta on tietoinen potilaan rajoitteista.

        muutama viikko sitten, että joku nuorehko nainen (ei suomalainen) oli valehdellut kaikille sairastavansa syöpää. Hän oli ajanut kaikki karvansakin pois, hiukset, ripset, kulmakarvat jotta olisi vakuuttavampi. Hän leikki tätä leikkiä pitkän aikaa Facebookissa, halusi huomiota. Hänen isänsä kertoi sitten että tämä tyttö on kyllä sairas mutta syöpää hän ei sairasta vaan vika oli ihan korvien välissä. Minusta tämä syöpä ei ole kyllä yhtään kiva leikki.


      • Paksua pajunköyttä
        Valhetta kirjoitti:

        "Niin se hoitsu sanoi mulle, että tuolla päivähuoneessa on televisio, että voit sinne mennä sitä ITSE katsomaan. "

        -tämäkään ei ole totta, joka ainoan potilaan tiedot ovat kansioissa/koneella, ja joka ainoa potilas käydään läpi raporttien aikana, joka päivä useamman kerran, koko hoitohenkilökunta on tietoinen potilaan rajoitteista.

        Jokainen hoitohenkilökuntaan kuuluva on tietoinen, voiko potilas tai saako hän liikkua. Mm. tuo asia käsitellään jokaisen kohdalla raporteilla kolme kertaa päivässä, samoin kierroilla. Ei ole tavatonta, että päiväsalissa on potilas vuoteineen katsomassa tv:tä. Paksua pajunköyttä sinulta.


    • 13+11

      Että tämäkö olikin vain keksitty juttu, mielikuvitusta... Järkyttävää...ketä huvittaa keksiä tällaista huvikseen...siitä kuvasta minäkin vähän epäilin, ettei ole todellinen henkilö kyseessä, tai jokuhan jutun on kirjoittanut, mutta kuka vaan...vaikkei mitään syöpää olisi?

      • Kolme vuotta

        Miksi kirjoittaja ei päivittänyt blogia 16.9 jälkeen? Olisi hienoa, jos hänen siskonsa kertoisi, mikä on tilanne? Jäi muuten ikävä maku, onkohan tämä kirjoitus todelliselta nuorelta syöpäpotilaalta?
        Yleensähän sattuu niin, että joku ahkeran kirjoittajan läheinen tai ystävä ilmoittaa tälle palstalle, että tietyllä nimimerkillä merkitty kirjoittaja on kuollut. Niin kuin kävi esim. viimeksi Raspikurkku-nimimerkin tunteva työtoveri ilmoitti hänen kuolleen. Ei ole ensimmäinen kerta tässä palstassa, tehty muutama kuolinilmoitus alkaen -07.
        Voi olla niin, että joku vaan pelleilee kuollutjoeilen-jutussa?


      • -ra
        Kolme vuotta kirjoitti:

        Miksi kirjoittaja ei päivittänyt blogia 16.9 jälkeen? Olisi hienoa, jos hänen siskonsa kertoisi, mikä on tilanne? Jäi muuten ikävä maku, onkohan tämä kirjoitus todelliselta nuorelta syöpäpotilaalta?
        Yleensähän sattuu niin, että joku ahkeran kirjoittajan läheinen tai ystävä ilmoittaa tälle palstalle, että tietyllä nimimerkillä merkitty kirjoittaja on kuollut. Niin kuin kävi esim. viimeksi Raspikurkku-nimimerkin tunteva työtoveri ilmoitti hänen kuolleen. Ei ole ensimmäinen kerta tässä palstassa, tehty muutama kuolinilmoitus alkaen -07.
        Voi olla niin, että joku vaan pelleilee kuollutjoeilen-jutussa?

        tähän vakavaan tautiin,rukoilen puolestasi,ja siunausta sinulle jokaiselle päivälle.Kuolama kulkee minulla rinnalla,kuin tuttu ukko,on jo monta kertaa halunnut mukaansa,sydänveritulppa,keuhkoveritulppa,syöpä rinta poistettu,ja kainalonimusolmukkeihin levinnyt.Olen kerinnyt tekemään tiliä elämästäni,ja laittanut 40v. poikani asianajajan kanssa hänet nuorimmaiseni lailliseksi huoltajaksi,kaikkiin kun täytyy varautua.papin kanssa olen sopinut siunaukseni,ja hautajaiseni,kirkko on poikani talon naapuri talo.Ihana pappi siellä.Ymmärtää mikäli nuorimmaiseni jää noin nuorena orvoksi.meillä kun on niin läheiset välit.Ei voi muuta toivoa kun kaikkea hyvää,nauti jokaisesta päivästä tässä ja nyt.Kyllä se pistää elämänkirjat sekaisin.


      • Syötti pajunköyttä
        Kolme vuotta kirjoitti:

        Miksi kirjoittaja ei päivittänyt blogia 16.9 jälkeen? Olisi hienoa, jos hänen siskonsa kertoisi, mikä on tilanne? Jäi muuten ikävä maku, onkohan tämä kirjoitus todelliselta nuorelta syöpäpotilaalta?
        Yleensähän sattuu niin, että joku ahkeran kirjoittajan läheinen tai ystävä ilmoittaa tälle palstalle, että tietyllä nimimerkillä merkitty kirjoittaja on kuollut. Niin kuin kävi esim. viimeksi Raspikurkku-nimimerkin tunteva työtoveri ilmoitti hänen kuolleen. Ei ole ensimmäinen kerta tässä palstassa, tehty muutama kuolinilmoitus alkaen -07.
        Voi olla niin, että joku vaan pelleilee kuollutjoeilen-jutussa?

        Kirjoitin viestin, joka joku poistatti ja kerroin, että jokainen hoitohenkilökuntaan kuuluva on tietoinen potilaan liikerajoituksista. Kukaan ei ole sanonut, että mene kuule tuonne päiväsaliin jotenkin noin. Potilaan tila käsitellään kolme kertaa päivässä raporttien aikana. Hän jäi kiinni kahdesta valheesta. Toinen oli, että hoitaja olisi ottanut häneltä kannettavan pois, noin ei kukaan käyttäydy. Täyttä pajunköyttä hänen tarinat.


      • sickandtired
        Syötti pajunköyttä kirjoitti:

        Kirjoitin viestin, joka joku poistatti ja kerroin, että jokainen hoitohenkilökuntaan kuuluva on tietoinen potilaan liikerajoituksista. Kukaan ei ole sanonut, että mene kuule tuonne päiväsaliin jotenkin noin. Potilaan tila käsitellään kolme kertaa päivässä raporttien aikana. Hän jäi kiinni kahdesta valheesta. Toinen oli, että hoitaja olisi ottanut häneltä kannettavan pois, noin ei kukaan käyttäydy. Täyttä pajunköyttä hänen tarinat.

        Selailin cancerin palstaa ja siellä oli samalla nikillä "kuollutjoeilen" kirjoittanut joku vuosi sitten...
        En viitsi sitä linkittää, saattaahan olla, että tämä huijariksi epäiltävä on vaan lainannut nikin.
        Mutta käykää lukemassa, jotain tuttua hänen teksissään on, haulla löytää nikin: http://www.cancer.fi/keskustelut/keskustelufoorumi/naisten_syovat/

        En voi kyllä käsittää tuollaisen huijauksen tarkoitusta? Siis edellyttäen, että todellakin kyseessä olisi feikkaus. Mitä ihminen saa itselleen? Naureskeleeko, kun sairaat lukevat hänen kertomuksiaan ja ovat empaattisia? Ihminen on kyllä raadollisin eläin.


      • Kylmät väreet
        sickandtired kirjoitti:

        Selailin cancerin palstaa ja siellä oli samalla nikillä "kuollutjoeilen" kirjoittanut joku vuosi sitten...
        En viitsi sitä linkittää, saattaahan olla, että tämä huijariksi epäiltävä on vaan lainannut nikin.
        Mutta käykää lukemassa, jotain tuttua hänen teksissään on, haulla löytää nikin: http://www.cancer.fi/keskustelut/keskustelufoorumi/naisten_syovat/

        En voi kyllä käsittää tuollaisen huijauksen tarkoitusta? Siis edellyttäen, että todellakin kyseessä olisi feikkaus. Mitä ihminen saa itselleen? Naureskeleeko, kun sairaat lukevat hänen kertomuksiaan ja ovat empaattisia? Ihminen on kyllä raadollisin eläin.

        .... jotkut jo aiemmin epäilivät tätä tapausta ja blogilleen nohittajia. Vahvasti haiskahti juttu alun alkaen kun case ja kirjoituksen "henki" eivät oikein kohdanneet. Ihmetellä saa että mitä tällaisesta oikein kostuu hän, siis jos on feikki?


      • !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
        sickandtired kirjoitti:

        Selailin cancerin palstaa ja siellä oli samalla nikillä "kuollutjoeilen" kirjoittanut joku vuosi sitten...
        En viitsi sitä linkittää, saattaahan olla, että tämä huijariksi epäiltävä on vaan lainannut nikin.
        Mutta käykää lukemassa, jotain tuttua hänen teksissään on, haulla löytää nikin: http://www.cancer.fi/keskustelut/keskustelufoorumi/naisten_syovat/

        En voi kyllä käsittää tuollaisen huijauksen tarkoitusta? Siis edellyttäen, että todellakin kyseessä olisi feikkaus. Mitä ihminen saa itselleen? Naureskeleeko, kun sairaat lukevat hänen kertomuksiaan ja ovat empaattisia? Ihminen on kyllä raadollisin eläin.

        Ihminen on kyllä raadollisin eläin. Mitä sinä saat itsellesi sickandtired, että kirjoittelet tällaisia ja epäilet jonkun keksivän itselleen syövän? Cancerin keskustelussa kyllä kuollutjoeilen (kuollut_jo_eilen) kirjoittaa haimasyövästään aivan samalla tavalla kuin tälläkin palstalla, samoin Twitterissä. Tämä epäluuloisuus on kyllä todella sairasta!


      • Syötti pajunköyttä
        !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

        Ihminen on kyllä raadollisin eläin. Mitä sinä saat itsellesi sickandtired, että kirjoittelet tällaisia ja epäilet jonkun keksivän itselleen syövän? Cancerin keskustelussa kyllä kuollutjoeilen (kuollut_jo_eilen) kirjoittaa haimasyövästään aivan samalla tavalla kuin tälläkin palstalla, samoin Twitterissä. Tämä epäluuloisuus on kyllä todella sairasta!

        Minäkään hoitoalan pitkän työkokemuksen omaavana en usko hänen sairastuneen haimasypään. Niin uskomattomia tarinoita. Hän jäi kiinni.


      • Pajunköyttä
        Syötti pajunköyttä kirjoitti:

        Minäkään hoitoalan pitkän työkokemuksen omaavana en usko hänen sairastuneen haimasypään. Niin uskomattomia tarinoita. Hän jäi kiinni.

        siis haimasyöpään ei haimasypään


      • Ei löydy
        !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

        Ihminen on kyllä raadollisin eläin. Mitä sinä saat itsellesi sickandtired, että kirjoittelet tällaisia ja epäilet jonkun keksivän itselleen syövän? Cancerin keskustelussa kyllä kuollutjoeilen (kuollut_jo_eilen) kirjoittaa haimasyövästään aivan samalla tavalla kuin tälläkin palstalla, samoin Twitterissä. Tämä epäluuloisuus on kyllä todella sairasta!

        Ai, tuolla nimimerkillä, ei löydy.


      • alalla minäkin
        !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

        Ihminen on kyllä raadollisin eläin. Mitä sinä saat itsellesi sickandtired, että kirjoittelet tällaisia ja epäilet jonkun keksivän itselleen syövän? Cancerin keskustelussa kyllä kuollutjoeilen (kuollut_jo_eilen) kirjoittaa haimasyövästään aivan samalla tavalla kuin tälläkin palstalla, samoin Twitterissä. Tämä epäluuloisuus on kyllä todella sairasta!

        silti asiasta todellisen vaikka kirjoittaisi sen kymmeneen eri paikkaan samalla tavalla?


      • ????????????????????
        !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

        Ihminen on kyllä raadollisin eläin. Mitä sinä saat itsellesi sickandtired, että kirjoittelet tällaisia ja epäilet jonkun keksivän itselleen syövän? Cancerin keskustelussa kyllä kuollutjoeilen (kuollut_jo_eilen) kirjoittaa haimasyövästään aivan samalla tavalla kuin tälläkin palstalla, samoin Twitterissä. Tämä epäluuloisuus on kyllä todella sairasta!

        Minä en ainakaan löydä Cancerin sivuilta kuin monta vuotta vanhan kirjoituksen ko. nimimerkillä. Samoin Twitterissä on yli kuukauden vanha kirjoitus. Asenteesi on kovin hyökkäävä; jos ja kun luulet tietäväsi enemmän laittaisitko linkkiä mistä me muutkin voimme seurata päivitettyä tietoa.


      • serlokki 007
        ???????????????????? kirjoitti:

        Minä en ainakaan löydä Cancerin sivuilta kuin monta vuotta vanhan kirjoituksen ko. nimimerkillä. Samoin Twitterissä on yli kuukauden vanha kirjoitus. Asenteesi on kovin hyökkäävä; jos ja kun luulet tietäväsi enemmän laittaisitko linkkiä mistä me muutkin voimme seurata päivitettyä tietoa.

        jengi asialla tässä


      • ;((((((((((((
        serlokki 007 kirjoitti:

        jengi asialla tässä

        järkeä oli nostaa tämä vanha ketju ylös???????


      • Riidankylvöä
        ;(((((((((((( kirjoitti:

        järkeä oli nostaa tämä vanha ketju ylös???????

        Mitäs muuta kuin riidankylvöä, johan täällä oli hetken sopuisaa. Ei sitten sopinut riitapukarille.


      • iran ihailia
        -ra kirjoitti:

        tähän vakavaan tautiin,rukoilen puolestasi,ja siunausta sinulle jokaiselle päivälle.Kuolama kulkee minulla rinnalla,kuin tuttu ukko,on jo monta kertaa halunnut mukaansa,sydänveritulppa,keuhkoveritulppa,syöpä rinta poistettu,ja kainalonimusolmukkeihin levinnyt.Olen kerinnyt tekemään tiliä elämästäni,ja laittanut 40v. poikani asianajajan kanssa hänet nuorimmaiseni lailliseksi huoltajaksi,kaikkiin kun täytyy varautua.papin kanssa olen sopinut siunaukseni,ja hautajaiseni,kirkko on poikani talon naapuri talo.Ihana pappi siellä.Ymmärtää mikäli nuorimmaiseni jää noin nuorena orvoksi.meillä kun on niin läheiset välit.Ei voi muuta toivoa kun kaikkea hyvää,nauti jokaisesta päivästä tässä ja nyt.Kyllä se pistää elämänkirjat sekaisin.

        nyt kun olet menessa Bonon luokse ja ei tule kertomaan samaa asiaa sinulle,mitä sinä tulet kertomaan meille täällä.eli syöpäsi uusiutunut,sinun ei tarvitse tehdä sitä asiasta sen suurempaa häsäkkää,olemme valmiina.eikä sinun tarvitse olla huolissasi nuorimaiseman kohtalosta,sillä hän jatkaa elämäänsä sielä missä on ollut tähänkin asti.olet hoitanut itsesi hienosti viime aikoina joten plussia sinulle.


      • olen pahoillani
        Riidankylvöä kirjoitti:

        Mitäs muuta kuin riidankylvöä, johan täällä oli hetken sopuisaa. Ei sitten sopinut riitapukarille.

        mikä on yleisin diagnoosi haimasyövässä?kuinka moni siitä selivää?


      • .
        olen pahoillani kirjoitti:

        mikä on yleisin diagnoosi haimasyövässä?kuinka moni siitä selivää?

        yleisin diagnoosi haimasyövässä? Haimasyöpä on _diagnoosi_...


      • ent.syöpäp.
        . kirjoitti:

        yleisin diagnoosi haimasyövässä? Haimasyöpä on _diagnoosi_...

        varmasti haimasyövän ennustetta ja se ei ole hyvä.


    • lähimmäinen.

      tämä nuori haimasyöpäpotilas on selviytynyt tästä erittäin vakavasta sairaudestaan vaikka pahoin pelkään,ettei hän ole selviytynyt koska ei ole enää kirjoittanut palstaan.
      Toisaalta täällä on hänen kirjoituksiinsa tullut liian pahoja kommentteja joten uskoisin,ettei hän enää halua tänne kirjoittaa - tai ei enää edes kykene kirjoittamaan.
      Siunausta ja lohtua hänen elämäänsä sekä hänen omaisilleen.

      • toivotaan parasta

        hän lopetti kirjoituksensa kun oli vielä sairaalassa.itselleni tuli niin paha olo kun hänestä muutamat palstalaiset kirjoittivat niin rumasti.haimasyöpä on ehkä pahimpia syöpiä mitä on olemassa.


      • lähimmäinen.
        toivotaan parasta kirjoitti:

        hän lopetti kirjoituksensa kun oli vielä sairaalassa.itselleni tuli niin paha olo kun hänestä muutamat palstalaiset kirjoittivat niin rumasti.haimasyöpä on ehkä pahimpia syöpiä mitä on olemassa.

        ja jos kaikkein pahin tapahtui niin haudan takaa kukaan ei tule enää kirjoittamaan tänne.


    • säröillä oleva sydän

      Hei.Todella surullista,että olet sairastunut noin vakavasti.Pyydä lääkärin laittamaan labrakokeisiin jossa katsotaan ns.syöpämarkkerit.Jokaiselle syövälle on omat merkkiaineet elikkä markkerit.Ja niistä näkee paljon sen kuinka ärhäkkää syöpä on.Menetin läheisen ihmisen 3 vuotta sitten haimasyöpään.Hän sairasti puoli vuotta.Sairaus oli todella raju.Hänelle ei edes aloitettu mitään hoitoja,eikä leikattu.Sinulla on vielä paljon toivoa koska pääset leikkaukseen ja saat hoidot päälle.Suomessahan hoidot ovat huippu hyvät.Itselläni on kolme kuukautta syöpäleikkauksesta

    • -

      Aloitus on viime vuoden syyskuulta.....

    • -ra

      Mikäli haluat lukea haimasyöpään sairastuneen nimim.Sipetti hänen valoisia lirjoituksia,mhä oli viimeiseen asti toiveita täynnä.

      • xxxxxmmmmc

        Surullista lukea, koska hän kuoli kumminkin. Tuli paha mieli lukiessa.


    • teinin äiti

      tämäm nuoren haimasyöpäpotilaan kirjoitukst loppuivat nopeasri,kun seinään lyötynä ja suurin piirtein siihen kun hän sai tietää kohtalonsa.mitä minä itse luulen on että toivoa ei enään ollut.

      asia mitä meidä kaikkien pitäis miettiä,kun valitetaan koko ajan eri asioista.yksi palstalinen on erittäin hyvä tässä asiassa,kun ei koskaan tiedä miten voi käydä.

      rintasyöpä on se syöpä mistä potilaat parantuvat parhaiten näinä päivinä.pitäisi ajatella että ei aina tartte ruikuttaa turhista asioista. vaan olla iloinen että on selviintynyt omasta syövästään ja saa olla elävien kirjoissa. miettimisen paikka.

    • ikävä juttu

      Appiukolla epäillään haimasyöpää. Miettii meneekö leikkaukseen, kun ikää on jo 70. Kuinkahan ketjun aloittajalla menee nykyään?

      • vakava paikka

      • vittumitenpahatauti
        vakava paikka kirjoitti:

        Joku ja jotkut ovat pelastuneet kun on leikattu. Vakavan harkinnan paikka ja jokainen tapaus on varmaan yksöllinen.

        http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288570914475.html

        Haimasyöpä voitti tonkin taistelun 1-0. Paska vastustaja. Sille hävisi myöskin äitini viikko takaperin. Ikävä on kova.


    • tuhljlh

      Etsi vanhoista rimpsuista nimimerkin joka kirjoitteli tänne usein nimimerkillä Sipetti,hänen kirjoituksensa oli valoa täynnä

    • pansservagen

      isä 75kaks viikkoo sit vietiin keuhkokuumeen takia porvoon aluesairaan hoito oli ihan hyvä sitten löydettiin löydökset haimasta ja maksasta en tidä missä vaiheessa ovat löydökset kukaaan ei sano mitään

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      40
      2072
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      47
      1624
    3. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      29
      1481
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      23
      1462
    5. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1441
    6. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1415
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      2
      1387
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1321
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1250
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      Hämähäkit, kotilot ja hyönteiset
      6
      1229
    Aihe