Mitä mieltä olette Howard Gardnerin moniälykkyysteoriasta? Onko olemassa eri älykkyyden osa-alueita vai onko vain yhtä älykkyyden lajia?
Äkkiseltään ajateltuna moniälykkyysteoria kuulostaa pätevältä. Jos älykkyyttä olisi vain yhtä lajia, niin ns. huippuälykkkään yksilönhän tulisi menestyä missä tahansa asiassa yhtä hyvin. Todellisuudessa tietenkin mihin tahansa menestymiseeen vaikuttaa moni tekijä (myös tuuri).
Lienee myös totta, että erilaiset ongelmat aktivoivat eri alueita aivoissa. Tietysti kaikessa ongelmanratkaisussa käytetään tiettyjä samoja aivoalueita, mutta silti esimerkiksi matemaattisen ongelman ratkaisu ei aktivoi kaikkia samoja alueita aivoissa kuin kielellisen ongelman ratkaisu.
Äkkiseltään ajateltuna moniälykkyysteoria kuulostaa pätevältä. Jos älykkyyttä olisi vain yhtä lajia, niin ns. huippuälykkkään yksilönhän tulisi menestyä missä tahansa asiassa yhtä hyvin. Todellisuudessa tietenkin mihin tahansa menestymiseeen vaikuttaa moni tekijä (myös tuuri).
Lienee myös totta, että erilaiset ongelmat aktivoivat eri alueita aivoissa. Tietysti kaikessa ongelmanratkaisussa käytetään tiettyjä samoja aivoalueita, mutta silti esimerkiksi matemaattisen ongelman ratkaisu ei aktivoi kaikkia samoja alueita aivoissa kuin kielellisen ongelman ratkaisu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ns. moniälykkyydestä puhujat sekoittavat pahasti älykkyyden ja lahjakkuuden.
Jopa idiootti voi olla esim. musiikillisesti tai liikunnallisesti erittäin lahjakas.
Älykkyyden lahja liittyy osaltaan myös persoonallisuuteen ja vuorovaikutustekijöihin sekä -lahjoihin.
Yhdellä tavalla älykäs ei välttämättä huomio kuin vain tiettyjä älykkyyttä haastavia vaikutteita.
Monella tavalla älykäs aktivoituu monista asioista, koska ne tuottavat hänelle stimulaatiota monesta eri haastavasta suunnasta.
Pointti. Älykäs voi olla idiootti ja idiootti voi olla älykäs. Toki kukaan ei lue tunneälye nerouden mahdollisuudeksikaan, mutta matemaattisesti ylivertainen ei välttämättä ymmärrä musiikkia sen erityisemmin kuin kukaan muukaan ja voi olla jopa epämusikaalinen.
moniälykkyysteoriasta tiedä mutta tässä opettajanhommassa kyllä
selvästi havaitsee, että älykkyys "kasaantuu" eli jos oppilas on
jossain aineessa hyvä, hän on yleensä hyvä myös kaikissa muissakin.
Totta kai on myös tapauksia joissa on havaittavissa selvää
suuntautuneisuutta, yleensä tällainen erityislahjakkuus näkyy
musiikissa ja liikunnassa, kuten joku jo mainitsikin.
Samoin kielellinen lahjakkuus on joskus selkeää.
Oma koulumenestykseni välillä peruskoulu – ylioppilas:
Kielellisesti olen pärjännyt aina, suomi-ruotsi-englanti aina kiitettävää tasoa ilman sen kummempaa lukemista ja kielioppisääntöjen opettelua. Biologia, maantieto ja historia ovat nekin vahvoja, luontainen kiinnostus toki auttaa asiaa. Uskonto kiinnosti lähinnä eettisten pohdintojen osalta, muuten olen ollut ateisti oikeastaan aina. Myöhemmällä iällä psykologia ja filosofiakin on kiinnostanut. Liikunnassa olen ollut keskitasoa.
Sen sijaan matematiikka ja sen kylkiäisinä kemia fysiikka ovat olleet aina yhtä tuskaa. Laskutaitoni on edelleen peruskoulutasoa, ts. kerto - jako - prosenttilaskujen tasolla, jotka riittävät työssäni, mutta yhtälöt vaativat jo paneutumista.
Näyttää siltä, että en kerta kaikkiaan hahmota maailmaa matemaattisesti. Kielellinen ja luonnontieteellinen lähestymistapa ovat sen sijaan niin vahvoja, että tunnen saavani niiden avulla ilmiöistä itseäni riittävän tarkan kuvan, eli kokonaisymmärrys ei kärsi.
Mensan testistä olen saanut tällä nykyisellä 15 keskihajonnalla tuloksen ÄO 118. Erilaisista nettitesteistä olen saanut usein 120 – 130 välille osuvia tuloksia, jos testissä on muitakin osioita kuin kuviopäättelyjä. Oma arvioni on, että kaikkineen ÄO:ni lienee 120 paikkeilla, matemaaattis-loogisen ajattelutavan ollessa se tekijä, joka laskee pisteitäni.
Noin muuten olen sitä mieltä, että oman ÄO:nsä selvittäminen edes jonkinlaisella tarkkuudella saattaa olla itsetuntemusta lisäävä tekijä, mistä voi olla taas hyötyä muissa pyrkimyksissä. Brassailu sillä on typerää, kun kyseessä on vain yksi ihmisen ominaisuuksista siinä missä kengännumerokin.