Helsingin Sanomat lipsautti: "Kulutus vähenisi dramaattisesti"
Päästöjen rajoittamisen keskustelussa on ongelma,
on päästöillä sitten vaikutusta tai ei.
Helsingin Sanomien paperilehdessä oli lauantaina 4.9.2010 koko sivu D1
aiheena: "Entä jos teholle tulisi katto?
Netissä tehorajasta ei ole mitään säästökeinona.
Ei Hesarin hs.fi-sivulla, eikä Googlen haulla.
Keskustelua aiheesta ei ole päästetty, vaikka sitä kysytään paperilehdessä.
Lienee sovittu ja ymmärretty, että tehokkaista tai oikeista keinoista on vaiettava.
"Kuinka tehokas on riittävän tehokas?
...Autoala olisi silti voinut jo vuosikymmeniä sitten valita toisin, muistuttaa Tikkanen.
"Olisi voitu edetä niinkin, että moottoriteho olisi pysynyt ennallaan,
mutta kulutus olisi tippunut kolmannekseen."
... Rajoituksia vastustavat autoteollisuus ja autoilijat..."
Olen itse vähentänyt omasta autostani tehoa, ja puolittanut kulutuksen.
Kyse ei ole vain teoriasta.
Kokeessani tuli esille raha, sitäkin säästyy. Valitettavasti?
Ilmastonmuutos-sanaa ei esiinny lehden artikkelissa. Aihe on siten tapettu.
Päästöjen rajoittamisen keskustelussa on ongelma,
on päästöillä sitten vaikutusta tai ei.
Helsingin Sanomien paperilehdessä oli lauantaina 4.9.2010 koko sivu D1
aiheena: "Entä jos teholle tulisi katto?
Netissä tehorajasta ei ole mitään säästökeinona.
Ei Hesarin hs.fi-sivulla, eikä Googlen haulla.
Keskustelua aiheesta ei ole päästetty, vaikka sitä kysytään paperilehdessä.
Lienee sovittu ja ymmärretty, että tehokkaista tai oikeista keinoista on vaiettava.
"Kuinka tehokas on riittävän tehokas?
...Autoala olisi silti voinut jo vuosikymmeniä sitten valita toisin, muistuttaa Tikkanen.
"Olisi voitu edetä niinkin, että moottoriteho olisi pysynyt ennallaan,
mutta kulutus olisi tippunut kolmannekseen."
... Rajoituksia vastustavat autoteollisuus ja autoilijat..."
Olen itse vähentänyt omasta autostani tehoa, ja puolittanut kulutuksen.
Kyse ei ole vain teoriasta.
Kokeessani tuli esille raha, sitäkin säästyy. Valitettavasti?
Ilmastonmuutos-sanaa ei esiinny lehden artikkelissa. Aihe on siten tapettu.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei myös kulutakkaan. Eikä olisi liikenneruuhkiakaan.
Kauppalaskukin pienenisi kun kaupan hyllyt ammottavat tyhjyyttään.
Nuin vain aluksi.
miten se kulutus saadaan pienenemään puolella tehoja vähentämällä.
Porschen suunnittelemasta Volkswagen typ 111 henkilöautosta poistin haitallisia osia.
Se on vuosimallia 1966, ja edustaa siten kestävää kehitystä.
Ensin kadotin kaksi sylinteriä mäntineen. Teho putosi 60 %, kulutus väheni 30%.
Sitten poistin yhden männän ja osan kiertokankea. Jäi kaksi sylinteriä ja yksi mäntä.
Korin melu on yllättäen vähäisempi, kuin kaksisylinterisellä boxerilla.
Kaasuttimesta tukin muutamia suuttimia ja pienensin loppuja.
Teho romahti alkuperäisestä yli 80 %, ja on nyt erittäin riitettävät noin 5 kW.
Kulus noin puolittui.
Sama vakiona talavella hörppäsi reilut 17 litraa sadalla kylillä, maantiellä kympin.
Yhdellä imi talvikaupunkiajossa 6 litraa sadalla, lumisella maantiellä täyskaasulla 4,3 litraa.
(Kesällä polokupyörällä, ja kiireiset tai ulkomaan matkat mopolla.)
Korin ilmanvastuskerroin on suuri, yli 0,5. Oma massa on riisuttuna 730kg.
Kykyä suorittaa on: Olen ajanut sillä 10 vuoden aikana 17 600km.
Huippunopeus, kysykää tarkka arvo polkupyöräilijältä, on epämääräinen.
Moottoritiellä 60 km kiihdytettynä täyskaasulla vastatuulessa 28 km/h.
Metsätiellä kone sammuksissa vapaalla 80 km/h. Kulkee.
Halkokuormaa mäessä vedettäessä sen minkä startti pyörittää, tai vauhtipyörä välillä nytkäyttää.
Kiihtyvyys hyvissä olosuhteissa nollasta kuuteenkymppiin, minuutti ja 40 sekuntia. Lähtee.
Tehoa voi vielä pudottaakin, mutta pienempien vaihteiden tarve kasvaa.
Silloin turhan kiireen ihmisillä pinna ei niin kiristyisi, ohi pääsisi entistä helpommin.
"Millainen auto on riittävän tehokas?" Kysyi Hesari, eikä keskustelua ole näkynyt.
"Kuka ostaisi auton, joka on huonompi kuin vanha?" Kysyy lehti. En myy 44-vuotiastani.
Ei ole vaikeaa, jos on rohkeutta.
Tojanin tuunaajille vihjeeksi.
Tuossa jutussahan oli vanha auto, jossa oli vähän heppoja ja suuri kulutus sekä uusi auto suurella teholla ja pienellä kulutuksella.
Sen mukaanhan kulutus pienenee autojen tehonkasvun myötä.
100hv tehoraja olisi aivan riittävä koko EUssa. Pienikuutioisien moottorien ongelma on korkealla kierroksilla oleva suurin vääntömomentti joka lisää kulutusta. Korkea puristussuhde ja matalat kierrokset ilman ahtimia tekisi ajosta taloudellista ja mielyttävää. Ylitehokkaat "perheautot" ovat järjettömiä ja kalliita. jarrut,renkaat,ym. laitteet pitää olla yli 200kmt sietäviä komponentteja.
vääntöä yli 750 Nm. Asiasta toisaalle sillä muuten kulutus tippuisi neljänneksen jos autoista kiellettäisiin ilmastoinnit, sähköllä toimivat ikkunat, peilit ym. Kaikki säästö ei tule kyseisten laitteitten energian kulutuksesta vaan näitten nippelien ylimääräisestä painosta mitä joutuu kuljettamaan.
sun muut välttämättä ole sen raskaampia kuin vastaavat mekaaniset viritykset, pikemminkin päin vastoin.
Suurin osa nykyautojen painosta johtuu lisääntyneestä kolariturvallisuudesta, on ilmatyynyjä sivutörmäysvahvistuksia yms.
http://www.youtube.com/watch?v=YRbwTutw-Hk&NR=1
Jopa aivan pienimmät kahden hengen autot kuten Smart painavat nykyään miltei saman verran (730 kg) kuin kupla (840 kg), mutta jäykempi rakenne näkyy kolaritesteissä.
http://www.youtube.com/watch?v=mz-s1sIoLhU&feature=related
Painavammat autot tarvitsevat tehokkaamman moottorin jotta sama teho/paino suhde säilyisi.
No voi prrr...
Tuossa ei ole ajateltu yhtään meitä pienimunaisia; milläs sitten pullistellaan ja revitellään jos vielä tehoreservit viedään autosta?