VERTA, HIKEÄ JA KYYNELIÄ

Olen monien ihmisten kanssa jutellut jotka ovat joskus harrastaneet juoksua, mutta se on sitten lopahtanut kun ei se ollutkaan niin kivaa. Tuntuu kuin aina juostessa pitäisi olla huippu fiilis, kulku sujuvaa ja lihaksisto ei saisi kipeytyä ollenkaan.

Itse olen todennut sen, että oikotietä ei ole onneen. On vain pakotettava ittensä lenkille monta kertaa vaikka kuinka pitkään olisi juoksemista tehnyt. Paljon on myös niitä lenkkejä jolloin tuntuu että ei kulje sitten yhtään ja on tää hullua hommaa.

En tiedä onko ihminen hiukan masokisti vai mistä silti johtuu, että kun tähän makuun on päässyt ei sitä voi kuitenkaan lopettaa? Vai johtuuko se siitä, että toisinaan lenkille on jopa hinku ja kun juoksu kulkee, tuo se myös mahtavan fiiliksen. Hyvän lenkin jälkeen hyvä olo kestää jopa seuraavaan päivään. Ehkä se siinä kuitenkin on, hyviä fiiliksiä haluaa hakea aina uudestaan ja uudestaan ihan kuin alkoholisti viinaa.
2214
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Juu, kyllä se vaatii vähän luonnetta, että saa pakotettua itsensä kerta toisensa jälkeen aamulenkille vaikka voisi saman ajan nukkua pitempään. Mielummin katsoisin 3 tunnin leffan kuin lähtisin 3 tunnin lenkille, mutta silti joka toinen viikko valitsen sen lenkin vaikka väkisin. En erityisesti pidä itse lenkistä, mutta lenkin jälkeisestä fiiliksestä kyllä. Rento olo, vesi maistuu paremmalta, lämmin suihku tuntuu elämykseltä ym.

Äänestä
  • Lenkille lähdöstä tulee automaatio kun sitä tekee riittävän usein. Ei vaadi mitään pinnistelyä joka kerta erikseen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Juokse pois kirjoitti:

Olen monien ihmisten kanssa jutellut jotka ovat joskus harrastaneet juoksua, mutta se on sitten lopahtanut kun ei se ollutkaan niin kivaa. Tuntuu kuin aina juostessa pitäisi olla huippu fiilis, kulku sujuvaa ja lihaksisto ei saisi kipeytyä ollenkaan.

Itse olen todennut sen, että oikotietä ei ole onneen. On vain pakotettava ittensä lenkille monta kertaa vaikka kuinka pitkään olisi juoksemista tehnyt. Paljon on myös niitä lenkkejä jolloin tuntuu että ei kulje sitten yhtään ja on tää hullua hommaa.

En tiedä onko ihminen hiukan masokisti vai mistä silti johtuu, että kun tähän makuun on päässyt ei sitä voi kuitenkaan lopettaa? Vai johtuuko se siitä, että toisinaan lenkille on jopa hinku ja kun juoksu kulkee, tuo se myös mahtavan fiiliksen. Hyvän lenkin jälkeen hyvä olo kestää jopa seuraavaan päivään. Ehkä se siinä kuitenkin on, hyviä fiiliksiä haluaa hakea aina uudestaan ja uudestaan ihan kuin alkoholisti viinaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu