Selittäkää mulle, että miksi jotain massallista kappaletta ei voida kiihdyttää valonnopeuteen? Miksi se vaatisi äärettömän määrän energiaa?
Jos on vaikka 900000 mrd. valovuotta pitkä esteetön suora tyhjiössä, niin miksei sitä massallista kappaletta voitaisi esim jonkun moottorin avulla lähteä kiihdyttämään pikkuhiljaa valonnopeuteen ja senkin yli?
Jos on vaikka 900000 mrd. valovuotta pitkä esteetön suora tyhjiössä, niin miksei sitä massallista kappaletta voitaisi esim jonkun moottorin avulla lähteä kiihdyttämään pikkuhiljaa valonnopeuteen ja senkin yli?
Vastaukset 24
Vanhimmat
nopeuden kasvaessa. Suhteelinen massa on ääretön lepomassalliselle objektille valonnopeudessa eli tarvitaan ääretön määrä energiaa.
vastaan tuleva valo aiheuttaa paineen joka estää saavuttamasta valonnopeutta.
Vastaan tulevat hiukkaset saavat aluksen atomien ytimet räjähtämään eli laajenemaan normaalia nopeammin ja näin alus kohtaa vastaan tulevaa energiaa leveämmältä ja leveämmältä alueelta.
Näin hiukkasia osuu enemmän yhteen atomin ytimeen eli vastaan tulevat hiukkaset ovat koko ajan tiheämmin suhteessa nopeammin laajenevaan alukseen.
Näin aluksen jokaiseen atomin ytimeen alkaa osua enemmän ja enemmän hiukkasia jotka saavat aluksen laajenemaan aina vain nopeammin.
Näin pienikin vauhdin kiihdyttäminen vaaatii aina vain enemmän ja enemmän energiaa joka pitäisi saada räjähtämään aluksen takaosan tuntumassa normaalia nopeammin vähemmän tiheäksi, jolloin syntyisi työntävää voimaa joka saisi aluksen työntymään entistä nopeammin eteenpäin, jolloin se kohtaisi vastaan tulevat hiukkaset nopeammalla vauhdilla ja näin ne työntyisivät syvemmälle aluksen koko ajan laajenevien atomien ytimiin ja saisivat ne räjähtämään eli laajenemaan vielä entistä nopeammin jne.
Kerrtokaapa muuten syvällisesti miksi alus ei muka nykyisen fysiikan mukaan voi saavuttaa valonnopeutta.
Kuvailkaa asia syvällisesti.
Olen kyllästynyt lukemaan käsien heiluttelusta matematiikan tahtiin.
.
Taas ihan apulantaa. Ei sen atomi tarvitse olla, jota ei voi kiihdyttää valonnopeuteen. Käys katsomassa, mitä kiihdytettiin LEP:llä ja mitä kiihdytetään LHC:lla.
Jos niiden lähes valonnopeuteen kiihdytetyt alkeishiukkaset turpoaisivat vastaantulevien hiukkasten takia, niin ne eivät sopisi enää ilmaisimiin. Ilmaisimet on mitoitettu hiomioiden, ettei hiukkasten koko oleellisesti muutu.
Eli taas tuli One Simple kumotuksi.
Ps. Ainoa syvällinen tapa kuvata luontoa on matematiikka.
Pistää vaan peilin keulaan niin vastaan tuleva valo heijastuu siitä ja kun aluksen nopeus nousee yli valonnopeuden niin heijastuva valokin heijastuu ylivalonnopeudella.
"Kumma" juttu, mutta nopeastikaan liikkunut hiukkanen/kappale ei muutu paikallaan olleen kappaleen suhteen yhtään mihinkään. Siis esim. kulta-atomi pysyy ihan täsmälleen samanlaisena vaikka toinen kulta-atomi olisi kiertänyt kehää esim. nopeudella 80 % valonnopeudesta. Eikö "teoriasi" kuitenkin ennusta, että tuo nopeudesta johtuva "normaalia nopeampi laajeneminen" muuttaisi kulta-atomin erilaiseksi kuin paikallaan pysynyt atomi ?
Yksi tapa ymmärtää asia on lähestyä sitä aikadilataation kautta. Kun lähestytään valonnopeutta aika kuluu ulkopuolisen tarkkailijan mielestä yhä hitaammin ja hitaammin, kunnes valon nopeudella aika pysähtyy. Jos tuuppaat megawattitunnin sekunnissa lisätehoa, mutta sinun sekuntisi kestääkin tarkastelukoordinaatistosta katsoen vuosisadan, ei kiihtymistä juurikaan enää tapahdu.
massa on hyvin suhteellinen käsite sekin. Mutta jos täällä näissä sfääreissä tuon 300 000 000 m/s ylittäminen ei jostain syystä onnistu, ei se välttämättä tarkoita sitä, että se olisi ehdoton raja-arvo. Ja aivan varmasti silloin kun valonnopeutta lähestytään tuon aikadilataationkin vaikutus ns. tuntuu, eli kokijalle joka kulkee valonnopeudella (tai lähes) aika tavallaan nopeutuu.... tai siis juurikin päinvastoin eli hidastuu jos itse on valonnopeudella etenemässä.... äh, miten tätäkin taas selittäisi. Ja taas ns. ulkoisen tarkkailijan vinkkelistä varmaan aika näyttäisi tavallaan hidastuvan... eli se suhde missä itse on, siihen missä se valonnopeudella matkaaja on. Mutta entä jos kokija ja tarkkailija ovatkin sama? Ja valonnopeudella kulkijan aika, tietyssä pisteessä, pysähtyy olemasta kuin kokonaan... ainakin viimeistään silloin kun valonnopeus saa arvoksi ns. ääretön. Kun äärettömän hidas onkin suorastaan äärettömän nopeaa ja toisinpäin.
Tällaista ympäripyöreää filosofointia ymmärryksessämme olevassa aukossa.
Sorry tällainen (ehkä jonkun mielestä trollaaminenkin), mutta minä en todellakaan allekirjoita Einsteinin totuuksia ns. lopullisina totuuksina. Mutta tyydyn toteamaan: syytön kunnes toisin todistetaan.
Yksi syy omaankin täällä pyörimiseeni on juuri se, että ymmärtäisin tieteen näkemystä (eli fyysikkojen lausuntoja lueskellen) millaisena totuus tästä elämästä näyttäytyy, ja sen varjolla oppisin yhdistämään tätä tiedettä omaankin ymmärrykseeni enenevässä määrin
;)
jonka haluaisin tällä hetkellä ymmärtää on tuo gamman... ja sen säteilyn ns. massa, olkoonkin liikemassaa. Eli sen laskeminen, osaako sitä tällä palstalla kukaan laskea? Itse en nimittäin osaa.
Tätä painetta suhteessa paineeseen ja näiden paineiden välistä tasausta, siitähän tässäkin kaikessa on kaiketi kysymys. Entropia jne. kun entropiakin saavuttaa lopuiltaan tasapainotilan 0.
511 keV on yhden gammakvantin massaenergia.
viestin, koska kirjoitan ns. aiheesta enkä halua paljastaa enempää... josko nyt sitten tulee siis mitään. ;)
Kiitos teille tooosi paljon, etä jaksoitte minua ja kyseenalaistamisiani. Sain paljon plakkariini lisättyä ymmärrystä minäkin. Ja saatanhan aina piipahdella silloin tällöin täälläkin vielä, nyt yritän jatkaa kuitenkin muita juttujani. Ja jos joku haluaa kanssani luomaan jotakin uutta, olisihan sekin huisin hauskaa, jättää merkkinsä historiaamme itse kukin. :).
Fysiikkamme ei ainakaan perustu tyhjäpäisiin horinoihin, joita sinä näytät palstalla harrastavan. Etkö voisi lopettaa typerää trollaamstasi?
Merkki historiaan. Onko Savorisuus tarttuva tauti?
... tarkoitin tietenkin jättäväni merkin satukirjaan :), jossa sinäkin satujasi näemmä sepittelet. Ja kun jättää tuon 'vo' arvoonsa arvaamattomaan, niin tuosta Savorisestahan tulee Sa...ri...suus. Sari... suuksineen, saiko suineen? Tai vain Sari..nen, katsoipa kummasta päästä tahansa sitäkin 'nen':ää tulee ne.... kuten -1..0...1, onkin 1..0..1 :) Vieläkö haluat kuulla lisää satujani? Olipa kerran trolli.... joka oli melkein kuin Rölli. Asui metsässä ja silleen.
kirjoitusvirheetkin vain tuovat lisää komiikkaa jo ennestään koomiseen olemiseen. Sain minäkin taas päivän naurut naurettua, ja eikun nuorenee vain entisestään.
Älä kuitenkaan liikaa nuorene. Munasolulla ei ole ulottimia, joilla kirjoittelee nettiin.
saanutkaan vastattua jostain syystä, vaan otin sitä mukaa nuo viestini pois. (?). Eli olen ilmeisesti jo nollaantunut ;)
vaivaa, voisiko joku jotenkin valaista tyhmää tässäkin. Ja niiden ehdollistuminen tavallaan.. äh en taaskaan osaa selittää, kun tuo fysiikka termeineen on itselleni vähän. hmm., mutta koordinaatistolla miksi ne käyrät piirtyvät kuten piirtyvät, exponentaalifunktiot esim. jos käyrät myötäilevät nolla-akselia, ja sitten positiivisia lukuja saadessa >0 laajenevat käyrät tavallaan, mutta siinä välissä on kohta, jossa ne kulkevat negatiivisen puolen kautta???? Kuten peili, jossa peilikuvan voi nähdä tietyllä tavalla, mutta silläkään ei ole tekemistä itse negatiivisuuden kanssa...
Liittyy aiheeseen, vaikkakaan ei siltä heti ensi silmäyksellä välttämättä näytä... Äh.
t. Einstein 2, heti Speden jälkeen
täytyy myöntää, että tässä potenssiasiassa ollaan ymmärrettykin jotakin varsin toimivaa. Eli kantalukuhan ei voi matematiikan mukaankaan olla koskaan ns. negatiivinen, ja tuosta potenssiin -.. jotakin tulee aina käänteisluku, eli peilikuva, mutta aina suurempi nollaa. Mutta toisaalta koska se miinus ymmärretään siis peilikuvana tässäkin ei suinkaan 'ei mitään' pienempänä niin silloinhan matematiikka niiltä osin toimiikin. Mutta sitten vielä tämänkin esimerkki, jossa 1^1=1, 1^0=1, 1^-1=1 ja sitten vielä voi olla 0^0=1, joten jos tästä jo jotain pääteltäisiin, niin se että nolla ja yksi ovat sama asia nekin tässä asiassa... sekä tietenkin -1=1 niinikään, eli sama. Ehkä vain se peilikuva. Korjatkaa jos olen ymmärtänyt asian jotenkin... hmm.
Mutta silti spekuloin koko ideaa siitä, että voimme jonkin asian laittaa potenssiin -.... jotakin. Mielestäni vaikka peilikuva on, ja se olisin minä, joka sieltä peilistä kurkistaa, sekä sekin olisi energiaa... aina jotakin. Kuvajainen. Silti se ei ole ns. oikea.
Kuten peilitalo, jossa niitä kuvajaisiaan onkin sitten jo loputtomasti, mutta kun sen peilin... ja kaikki peilit särkee, jää enää vain yksi.
Jos otetaan kantaluvuksi 1 ja lähdetään siitä tekemään tällaista exponentaalista funktiokäyrää... niin 1^vaikka ääretön on silti yksi, olenko ymmärtänyt oikein? Ja sitten puolestaan jos logaritmiksi otetaan miinusmerkkiset, niin luku pienenee yhdestä 'alaspäin' niin ettei kuitenkaan koskaan saavuta täysin nollaa, vaikka miinus ääretön olisi logaritmi....
Eli 'ongelmakohta' edelleen ymmärryksessämme on tuo nollan tienoo :)
Ymmärsinkö oikein ;)
ennen muuta havaintoon. Hiukkasia ei ole pystytty kiihdyttämään täyteen valon nopeuteen millään määrällä energiaa, josta siis kyseinen johtopäätös on vedetty. Selityksiä riittää lukuisia.
Itse lähden siitä, että maapallolla tehdyissä kokeissa syyllinen on lähinnä maapallo ja sitten aurinko. Jos molemmista päästäisiin eroon, niin saattaisi energian tarve vähentyä, mutta millä kaavalla ja miten paljon?
Paikallista valon nopeuttahan mitataan aina paikallisen massan suhteen, joten paikallinen hiukkanen on ennen muuta naimisissa paikallisen massan kanssa, joka siis on se joka siitä hiukkasesta eniten kiinni pitää.
Kyllä se lähtee suoraan suhteellisuusteoriasta ja c:n arvo on jo Maxwellin aaltoyhtälöstä nähtävillä. Eivät siihen paikalliset olosuhteet vaikuta. Valonnopeus on invarianssi kaikissa inertiajärjestelmissä.
ei tarvii kuin heiluttaa päätä oikealta vasemmalle, niin kuu liikkuu yli valon nopeudella. Ei siihen mitään massat vaikuta! Hehe!
...
tämän?
Ja se miksi valonnopeuteen ei päästä ns. massallisen objektin kanssa (eli se tietty raja-arvo mitä tällä massallisella tässä tarkoitetaan, on juurikin se joka liittyy tähän meidän potenssiin :). Eli tämä tuohon alkuperäiseen ketjun alottajan kysymykseen.
"Selittäkää mulle, että miksi jotain massallista kappaletta ei voida kiihdyttää valonnopeuteen? Miksi se vaatisi äärettömän määrän energiaa?"
Ei ääretöntä määrää energiaa, vaan enemmän kuin se raja-arvo... Eli kvantittunut todellisuutemme, jossa pätevät tietyt fysiikan lait, kuten tämä ettei nollaa saavuteta peilikuvana... eikä yhdestä tule suurempaa kuin yksi, vaikka se olisi potenssiin ääretön. Tämä on se meidän ns. laki fysiikassa. Jos me saavutettaisiin se nolla arvo, me lentäisimme... kovvoo :). Tätä mieltä minä. :) Arvo, joka on täysin mahdollista saavuttaa mutta tietyllä massan määritteellä.... siis se meidän nollaa alhaisempi..