Mitä haittaa on siitä että suomen kieleen tulee svetisismejä ja anglismeja, esim. tulla-futuuri, omata-verbi, määräinen artikkeli "se" ja lainasanoja?
Miksi sitten perfekti, pluskvamperfekti ja astevaihtelu (Vernerin laki, esim. englannin was - were, saksan ziehen - gezogen) eivät haittaa, vaikka nekin ovat peräisin germaanisista kielistä? Siksikö, että ainoastaan tunnistettavat lainarakenteet (ja lainasanat) ovat pahoja?
Jos lainasanoista haluttaisiin päästä eroon, romukoppaan lentäisivät mm. tuoda, viedä, tehdä, saada, vesi, nimi, suku, kalpea, sata, hakea, hammas, hanhi, jyvä, kasvaa ja monet muut sanat.
Miksi sitten perfekti, pluskvamperfekti ja astevaihtelu (Vernerin laki, esim. englannin was - were, saksan ziehen - gezogen) eivät haittaa, vaikka nekin ovat peräisin germaanisista kielistä? Siksikö, että ainoastaan tunnistettavat lainarakenteet (ja lainasanat) ovat pahoja?
Jos lainasanoista haluttaisiin päästä eroon, romukoppaan lentäisivät mm. tuoda, viedä, tehdä, saada, vesi, nimi, suku, kalpea, sata, hakea, hammas, hanhi, jyvä, kasvaa ja monet muut sanat.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Viimeksimainitut seikat ovat ajalta ennen järjestelmällisen kielenhuollon ja normittamisen aikaa, joten ne on otettu vakiintuneina tosiasioina. Lainasanoja hyväksytään yhäkin suomeen, koska niitä tarvitaan ilmaisemaan uusia asioita ja ajatuksia. Mutta kielioppi, kielen rakenne, on jo kauan ollut jokseenkin täydellinen ja sen huomattava muuttaminen aiheuttaisi sopeutumisvaikeuksia ja ajallisen jatkuvuuden horjumista.
Romaaniset kielet ovat varsin erilaisia verrattuna latinaan, vaikka latina oli jo kauan sitten "huollettu" kieli.
Ei huollettu vielä aikanaan keskiajalla - kun kielet ratkaisevasti erkanivat latinasta - nykyaikaisessa mielessä.
Kirjakieltä voi "huoltaa", mutta puhekieltä ei voi. Tämän takia puhuttu kieli muuttuu aina jossain vaiheessa eri kieleksi kuin kirjakieli. Mitä enemmän puhekieli eroaa kirjakielestä, sitä vaikeampaa lasten on oppia kirjoittamaan. Esimerkiksi englanninkielisille voidaan järjestää kilpailuja, joissa äännetään sanoja kirjain kirjaimelta (spelling bee). Suomalaisille tällainen olisi mahdotonta, mutta voitaisiin järjestää lauseenvastikkeisiin ja potentiaaliin liittyviä kilpailuja - nämähän ovat puhekielelle lähes vieraita asioita (kiteytyneitä sanontoja lukuunottamatta).
Esimerkiksi klassinen latina on edelleen sama kieli kuin tuhansia vuosia sitten. Puhekielistä tuli eri kieliä (italia, espanja, ranska ym.), joille tehtiin omat kirjakielet.