Olen kuullut käytettävän sanontaa "äliää värkkiä" väkevästä tai muuten pahanmakuisesta kahvista. Puuhun törmännyt auto on ajanut "puuhun pahki" mistähän sanat vat peräisin ja löytyykö nille tarkempaa selitystä?
äliää värkkiä?
odsmo bil
3192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Isävainaa oli jo ikämies parikymmentä vuotta sitten muuttaessaan majaa. Menimme muuton jälkeen talkooporukalla ravintolaan syömään. Tarjoilija otti vastaan tilauksia. Lankoni ja minä pyysimme juotavaksi keskiolutta. Tuli isäni vuoro tilata. ”Olutta”, kuului juomapyyntö. Edeskäypä kysyi tarkennusta: ”Keskioluttako Teillekin?” Vastaus: ”Minulle saapi olla oikeen äykeetä!”
Appivanhempanikin ovat jo päättäneet maallisen taivalluksensa, samoin appiukkoni vanhempi veli ja hänen vaimonsa. Appivanhempieni kahvimaku oli ehkä jonkin verran keskivertoa voimakkaamman puolella. Kun tuo sukulaispari aikoinaan kerran kesässä vieraili appivanhempieni mökillä, toistui aina sama: vieraat kieltäytyivät toisesta kahvikupillisesta samoilla sanoilla. ”Ei kiitos, en ota ennee, oli niin älyttömän väkevätä!”
Nämä tulivat mieleeni tuosta ”äliästä värkistä”.
Pahki-sanan väitetään olevan Oulun puolen murretta. Merkinnee johonkin kohteeseen törmäämistä.
Sukunimi Pahkinen on VRK:n sukunimipalvelun mukaan kuudella suomalaisella henkilöllä. Yksi heistä on Metsälintu Pahkinen. Lienee tanssitaiteen ystäville tutumpi henkilö kuin minulle, jolle nimi on jäänyt mieleen pelkkää harvinaisuuttaan.
Nykysuomen sanakirja: pahki = päin, vasten. Mitään mainintaa murteellisuudesta ei ole.
kiitoksia tiedosta. nämä edellä mainitut on kyllä itselläkin ollut käytössä, ajattelin vain mistä juontaa juurensa.