Jaaha, ruska tuli Lappiin entistä aiemmin

Koivunlehtiin pohjoisessa iski joku sienitauti jo elokuun alussa, alkoivat ruskistua. Syysruskan kanssa sillä värimuutoksella ei ollut mitään tekemistä.

Lieneekö AGW:n syytä...

Maan kierros auringon ympäri kestää 365,2564 vuorokautta, mutta maan akseli on samassa asennossa aurinkoon nähden 365,2422 vuorokauden välein, tästä syystä kalenteeriin verrattuna pohjolan kevät aikaistuu noin viikolla per vuosisata.

Että sikäli totta, kevät alkaa aina vain aikaisemmin suhteessa etäisyyteemme auringosta, kalenteriin sidotussa aikakäsityksessä tämä ilmenee niin että keväät lämpenevät, ilmastonmuutoksesta nimenomaan on kyse.

Naurattaa tällaiset agw-mantrat: ilmasto lämpeää co2 vaikutuksesta ensin pohjoisella pallonpuoliskolla.
Useimmat kuitenkin tukeutuvat tunnettuihin fysikaalisiin ilmiöihin ja ovat siis empiirisinä havaintoina totta,
silkka tietämättömyys laittaa kuvittelemaan ettei kyseessä olisi luonnollinen ilmiö.

,2 kirjoitti:

Maan kierros auringon ympäri kestää 365,2564 vuorokautta, mutta maan akseli on samassa asennossa aurinkoon nähden 365,2422 vuorokauden välein, tästä syystä kalenteeriin verrattuna pohjolan kevät aikaistuu noin viikolla per vuosisata.

Että sikäli totta, kevät alkaa aina vain aikaisemmin suhteessa etäisyyteemme auringosta, kalenteriin sidotussa aikakäsityksessä tämä ilmenee niin että keväät lämpenevät, ilmastonmuutoksesta nimenomaan on kyse.

Naurattaa tällaiset agw-mantrat: ilmasto lämpeää co2 vaikutuksesta ensin pohjoisella pallonpuoliskolla.
Useimmat kuitenkin tukeutuvat tunnettuihin fysikaalisiin ilmiöihin ja ovat siis empiirisinä havaintoina totta,
silkka tietämättömyys laittaa kuvittelemaan ettei kyseessä olisi luonnollinen ilmiö.

Toisinsanoen, kun kaamos päättyy ja keväällä näet auringon nousevan horisontin ylle ensimmäisen kerran, tapahtuu tämä aina samana päivänä kun karkausvuosikorjaus on mukana,
mutta vuosien kuluessa näet auringon aina hieman suurempana.

,2 kirjoitti:

Maan kierros auringon ympäri kestää 365,2564 vuorokautta, mutta maan akseli on samassa asennossa aurinkoon nähden 365,2422 vuorokauden välein, tästä syystä kalenteeriin verrattuna pohjolan kevät aikaistuu noin viikolla per vuosisata.

Että sikäli totta, kevät alkaa aina vain aikaisemmin suhteessa etäisyyteemme auringosta, kalenteriin sidotussa aikakäsityksessä tämä ilmenee niin että keväät lämpenevät, ilmastonmuutoksesta nimenomaan on kyse.

Naurattaa tällaiset agw-mantrat: ilmasto lämpeää co2 vaikutuksesta ensin pohjoisella pallonpuoliskolla.
Useimmat kuitenkin tukeutuvat tunnettuihin fysikaalisiin ilmiöihin ja ovat siis empiirisinä havaintoina totta,
silkka tietämättömyys laittaa kuvittelemaan ettei kyseessä olisi luonnollinen ilmiö.

Nimittäin tuo tutkija? Kubinin esitys ei selitä syksyn aikaistumista, ainoastaan kevään aikaistumisen. Sinun selityksesi taas sopii molempiin havaintoihin. Siksi pidät tätä hyvänä, joskin tähtitiede on minulle musta aukko (-;

Ja tuo sopisi kaiketi selitykseksi siihen Tornion joen jäidenlähdön pitkäaikaiseen aikaistumiskehitykseen myös, mutta onkos tilastoita saman joen jääkannen syntymispäivistä suvannoissa tms. syksyisistä riittävän tarkasti havaittavista ilmiöistä. Virtapaikoissahan se on sitten varmaan "satunnaisempaa" se jään kehitys.

old_profile_3668 kirjoitti:

Nimittäin tuo tutkija? Kubinin esitys ei selitä syksyn aikaistumista, ainoastaan kevään aikaistumisen. Sinun selityksesi taas sopii molempiin havaintoihin. Siksi pidät tätä hyvänä, joskin tähtitiede on minulle musta aukko (-;

Ja tuo sopisi kaiketi selitykseksi siihen Tornion joen jäidenlähdön pitkäaikaiseen aikaistumiskehitykseen myös, mutta onkos tilastoita saman joen jääkannen syntymispäivistä suvannoissa tms. syksyisistä riittävän tarkasti havaittavista ilmiöistä. Virtapaikoissahan se on sitten varmaan "satunnaisempaa" se jään kehitys.

Niinpäs, minä opin tuon asian jo ala-asteella, lähihistoriassa noin 30 vuotta sitten asia vielä tunnettiin.

Nyky"tiedettä" tuntuu olevan että lähtökohtaisesti ilmastonmuutoksen kaikki nyanssit ovat aina co2 peräistä, jää kokonaan tekemättä kysymys: mistä havaittu ilmiö voisi johtua.

Kuinka paljon onkaan vastaavilla perusteettomilla oletuksilla hävitetty tietoa, kirkko ehkä pahimpana, aurinkokeskeisyys tiedettiin jo ekr, Aristarkhos Samoslainen oli ensimmäinen kreikkalainen joka näin ehdotti, jo ennen nykyajanlaskumme alkua,
tosin hänkin vain apinoitsi sumerilaisten, babylonialaisten ja egyptiläisten kirjoituksia, niinkuin valtaosa kreikan "suurista tieteilijöistä ja ajattelijoista" teki.

Aleksanteri Suurihan valloitti koko mesopotanian, onneksi oli kirjamiehiä itsekin ettei polttanut vaan ryöväsi informaation ja perusti aleksandrian kirjaston.
Lisäksi Aleksanteri takavarikoi kauppasatamissaan maailmaa kiertävien kauppiaiden kaikki kirjoitukset ja kartat kopioitaviksi ja piti alkuperäiset itse.

Kuitenkin elettiin 1600 lukua ennenkuin kirkko suostui hyväksymään aurinkokeskeisyyden, siinä välissä se piti jo pari kertaakin keksiä uudestaan.

old_profile_3668 kirjoitti:

Nimittäin tuo tutkija? Kubinin esitys ei selitä syksyn aikaistumista, ainoastaan kevään aikaistumisen. Sinun selityksesi taas sopii molempiin havaintoihin. Siksi pidät tätä hyvänä, joskin tähtitiede on minulle musta aukko (-;

Ja tuo sopisi kaiketi selitykseksi siihen Tornion joen jäidenlähdön pitkäaikaiseen aikaistumiskehitykseen myös, mutta onkos tilastoita saman joen jääkannen syntymispäivistä suvannoissa tms. syksyisistä riittävän tarkasti havaittavista ilmiöistä. Virtapaikoissahan se on sitten varmaan "satunnaisempaa" se jään kehitys.

Näsijärvestä on olemassa pitkä aikasarja sekä jäiden lähdöistä että jäätymisistä; Tornionjoesta vain jäiden lähdöstä. Joen jäätymisen ajankohta on hankalasti määriteltävä, joet tuppaavat rakentamaan jääkantensa järviä epämääräisemmin. Välillä on sohjoa ja jääkantta siellä täällä, joskus virta jäätyy ja sulaa uudelleen useampaan kertaan.

Tuskin valo nyt kuitenkaan on vähenemässä. Johtuu siis siitä vähemmän vaikuttavasta parametrista eli kylmenevästä ilmastosta.

Pen~a kirjoitti:

Tuskin valo nyt kuitenkaan on vähenemässä. Johtuu siis siitä vähemmän vaikuttavasta parametrista eli kylmenevästä ilmastosta.

Valon määrä vaikuttaa todellakin eniten ruskaantumiseen, mutta on myös tekijöitä, jotka vaikuttavat valon määrään. Jos toisena syksynä on koko ajan tummat pilvet varjostamassa taivasta ja toisena syksynä taivas on pilvetön ja Aurinko paistaa joka päivä, niin kumpanakohan syksynä silloin on valoa enemmän?

Tosin on puillakin omat rytminsä vuodenaikojen suhteen, eivät ne joka vuosi ole täysin samanlaisia. Muistan erään kerran, kun puut pudottivat lehtensä niin myöhään, että lumipeitekin oli jo ehtinyt tulla maahan.

muki2 kirjoitti:

Valon määrä vaikuttaa todellakin eniten ruskaantumiseen, mutta on myös tekijöitä, jotka vaikuttavat valon määrään. Jos toisena syksynä on koko ajan tummat pilvet varjostamassa taivasta ja toisena syksynä taivas on pilvetön ja Aurinko paistaa joka päivä, niin kumpanakohan syksynä silloin on valoa enemmän?

Tosin on puillakin omat rytminsä vuodenaikojen suhteen, eivät ne joka vuosi ole täysin samanlaisia. Muistan erään kerran, kun puut pudottivat lehtensä niin myöhään, että lumipeitekin oli jo ehtinyt tulla maahan.

Totta turiset, pilvisyys oli ainakin meillä niin vähäistä että valoa piisasi aamusta iltaan niinkin paljon että yöpakkanen puraisi monta kertaa peräkkäin ja ruska alkoi.

,2 kirjoitti:

Totta turiset, pilvisyys oli ainakin meillä niin vähäistä että valoa piisasi aamusta iltaan niinkin paljon että yöpakkanen puraisi monta kertaa peräkkäin ja ruska alkoi.

Samoin meillä päin. Ensimmäiset yöpakkaset tuli täysin vihreän lehden ja valoisuuden aikaan. Mutta ei mennyt kuin pari päivää pakkasyön jälkeen, kun koivut kellersivät...