Suurten kuolonvuosien aikaan eli 1600-luvun lopulla oli lämmintä.
Pohjois-Atlantti oli tuolloin ennätyslämmin.
Tämän johdosta talvi oli tuolloin ennätyslämmin.
Kevät tuli niin aikaisin, että ihmiset rupesivat kylvämään viljaa jo kevättalvella.
Tämän jälkeen tuli kuitenkin aivan normaali jokavuotinen takatalvi ja se vei sadon.
Kaikki vehnän siemenet oli tuolloin jo käytetty, uutta viljaa ei voinut enää kylvää.
Suuret kuolonvuodet johtuivat siis ihmisten inhimillisistä virheistä, eivätkä kylmästä ilmastosta.
Pohjois-Atlantti oli tuolloin ennätyslämmin.
Tämän johdosta talvi oli tuolloin ennätyslämmin.
Kevät tuli niin aikaisin, että ihmiset rupesivat kylvämään viljaa jo kevättalvella.
Tämän jälkeen tuli kuitenkin aivan normaali jokavuotinen takatalvi ja se vei sadon.
Kaikki vehnän siemenet oli tuolloin jo käytetty, uutta viljaa ei voinut enää kylvää.
Suuret kuolonvuodet johtuivat siis ihmisten inhimillisistä virheistä, eivätkä kylmästä ilmastosta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
historiaa, olisit katsonut edes wikipedian manipuloituja tietoja. Siellä edes totuuden jyvänen.
Mainitsemasi "suuret kuolonvuodet" tunnetaan maailmanlaajuisena ilmiönä, jota myös
pikkujääkaudeksi kutsutaan. Pikkujääkausi on siis mielestäsi ollut lämmin.
Miksi et sitten kutsuisi sitä pikkuAGW,ksi. Tämä on paha paikka alarmisteille, koska
ilmastomallinnukset eivät tuota ko.ilmiötä takaisinpäin, vaikka malleihin tarvittavia syötteitä
eli sää ym. tietoja onkin saatavilla. Jotain ratkaisevaa puuttuu eikä se ole CO2.
Tämän vuoksi pikku jääkausi ja keskiajan lämmin piti poistaa historiasta, koska jo niiden historiallinen olemassaolo pelkästään riittää todistamaan ilmastomallien toimimattomuuden.
1860-luvun kuolonvuodet johtuivat nimenomaan siitä kun kesää ei tullut ollenkaan. Näsijärvestäkin jäät lähtivät vasta 17.6.
Toinen virhe sinulla niin tokkopa 1690-luvulla Suomessa vielä vehnää viljeltiin. En tiedä mitkä olivat silloiset viljalajit mutta se tiedän, että vehnää siinä joukossa ei ollut. Eli lieneekö juttusi kovin totta muutenkaan, epäilen.
Epätoivoista spämmäystä, tuollainen AGW-juttu.
Joo nuo hohhelin jutut alkavat olla aika syvältä kuten tämäkin aloitus. Eihän siinä pidä mikään paikkaansa. Ensinnäkin tuo Atlantin lämpimyys. 1600-luvulla ei kukaan voinut lämpötiloja mitata siellä merellä kun ei ollut edes lämpömittareita. Joten tuo hohhelin väite on valhe.
Suomessa ei vehnää ole viljelty laajemmin kuin vasta 1900 -luvulla. 1600-luvun leipävilja oli ohra jonka ruis syrjäytti 1800 luvulle tultaessa. Joten tässä toinen valhe.
Nuita nälkävuosia kun Suomessa on riittänyt. Tuo 1860 luvulla lienee viimeisiä nälkävuosia, mitä kuvailet.
Nuita kylmiä kesiä on riittänyt. Ovat vaihdelleet AGW kausien lomassa, ihan eri tahdissa kun CO2
määrä. Tämä on alarmisteille mystinen ongelma, sen vuoksi lätkämailankin varsi piti höylätä suoraksi
1000 vuoden ajaksi, kun ne eivät sovi mallinnuksiin missä CO2 pitoisuudella on määräävä rooli.
Ei kai vehnaa viljelty juuri ollenkaan 1800 luvulla, kun kestävämmän rukiin viljelykin oli onnenkauppaa,
ja sato riippuvainen vuodentulosta.
Suuret kuolonvuodet 1965-1967 pohjoiseuroopassa on oiva esimerkki siitä kuinka ääreviä ja kylmiä nämä "anti-AGW":t voivat olla. Myös 1860- nälkävuosina lämpötilat heitti häränpyllyä ja kylmyys ja sade pilasi sadot. Äärevää on ollut ennenkin, eikä sitä CO2- pitoisuudella säädellä.
No hohheli mikset vastaa? Onko kelit nyt läheskään niin ääreviä kuin 1600 tai 1800 -luvuilla? Miksi valehtelit aloituksessa?
Kertoisitko vielä, lähteesi josta tuon tiedon sait?
ole, omiaan se höpöjää. 1600-luvulla ei Suomessa vehnää tunnettu, se on fakta. Sen verran siinä on totta, että ilmeisesti tuli aikainen kevät ja alettiin kylvöt ja sitten tuli takatalvi takaisin. Mutta hulluahan se on alkaa kylvää viljaa jo helmi-maaliskuussa.