Kantojen poltosta syntyy kivihiileen verrattava päästö.
Hiili säilyisi hitaasti lahoavissa kannoissa vuosikymmeniä,
mutta poltossa hiili vapautuu ilmakehään heti.
Myös kantojen poisto tiivistää maata, kun uuden metsän juurille ei muodostu lahoamisessa tilaa.
Siitä haitasta ei HS 16.9. sivulla A8 maininnut.
Kivihiilikaivos tekee maahan tilaa, mutta kantojen poisto hävittää maan kasvatuskykyä.
Kantokasat pitäisi nähdä kivihiilikasoina, eikä biomassaenergiana.
Ne voivat olla metsässä luontoa "monimuotoistamassa" vuosikausia.
Oksien polttoa Suomen ympäristökeskuksen tutkimus pitää vähemmän haitallisena.
Hiukkaspäästöistä ja maan köyhtymisestä ei mainita.
Oksat vievät mennessään enemmän ravinteita kuin paksumpi puuaines.
Se on korvattava teollisella ja tuontiravinteella.
Voimalaitostuhka ajetaan ja loppusijoitetaan usein kaatopaikalle, ei kierrätetä.
Kuljetus pyörii ja kauppa käy. Hyvä Kauppa- ja teollisuusministeriö!
Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tehokkaimpia ovat tutkimuksen mukaan suorat päästövähennykset.
Risupaketilla ongelma ei ratkea. Toteaa tutkimus.
Hiili säilyisi hitaasti lahoavissa kannoissa vuosikymmeniä,
mutta poltossa hiili vapautuu ilmakehään heti.
Myös kantojen poisto tiivistää maata, kun uuden metsän juurille ei muodostu lahoamisessa tilaa.
Siitä haitasta ei HS 16.9. sivulla A8 maininnut.
Kivihiilikaivos tekee maahan tilaa, mutta kantojen poisto hävittää maan kasvatuskykyä.
Kantokasat pitäisi nähdä kivihiilikasoina, eikä biomassaenergiana.
Ne voivat olla metsässä luontoa "monimuotoistamassa" vuosikausia.
Oksien polttoa Suomen ympäristökeskuksen tutkimus pitää vähemmän haitallisena.
Hiukkaspäästöistä ja maan köyhtymisestä ei mainita.
Oksat vievät mennessään enemmän ravinteita kuin paksumpi puuaines.
Se on korvattava teollisella ja tuontiravinteella.
Voimalaitostuhka ajetaan ja loppusijoitetaan usein kaatopaikalle, ei kierrätetä.
Kuljetus pyörii ja kauppa käy. Hyvä Kauppa- ja teollisuusministeriö!
Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tehokkaimpia ovat tutkimuksen mukaan suorat päästövähennykset.
Risupaketilla ongelma ei ratkea. Toteaa tutkimus.
Vastaukset 15
Vanhimmat
-----Hiili säilyisi hitaasti lahoavissa kannoissa vuosikymmeniä------
Kyse on siis vain ajasta, ei itse asiasta. Kun tarkastellaan asiaa 200 v kuluttua on ihan sama onko kannot poltettu vaiko jätetty metsään. Mutta kantoja polttamalla säästetään joka tapauksesssa jotain muuta polttoainetta eli kyllä kantojen poltto on asiaa riittävän pitkällä tähtäimellä CO2:a vähentävää toimintaa.
CO2 tuottaminen vähentää CO2,hta, edes risuja tai kantoja polttamalla.
Koska risut ja kannot mätänevät joka tapauksessa sinne metsään ja tuottavat sen saman määrän CO2:a kuin polttaenkin sekä metaania lisäksi. Metaania ei synny poltettaessa.
On siis järjetöntä jättää kannot ja risut metsiin muuttumaan CO2:ksi ja polttaa jotain fossiilista polttoainetta samaan aikaan. Siinä vaan tuplataan CO2:n märä.
Vai ehdotatko, että risut ja kannot pitäisi kerätä metsistä ja varastoida kuivaan paikkaan niin, että ne keloontuisivat eivätkä koskaan mätänisi? Kallista lystiä sekin olisi ja varastotilojen rakentaminen aiheuttaisi valtaisat päästöt.
Puiden latvukset, joutopuut ja muut hakkuujätteet kannattaa kerätä energiapuuksi, mutta ei kantoja.
Perustelut: Hakkuujälkien siivoaminen ja ensiharvennuspuiden talteen korjaaminen siistii metsäpohjaa ja antaa marjoille ja sienille tilaa, sekä helpottaa niiden poimimista (näin on tehty muuten iät ja ajat kun polttopuut on tehty huonommasta puuaineksesta). Kantojen poisto taas, yllämainittujen haittojen lisäksi, pienentää myös marjasatoa, sillä esim puolukka hyödyntää lahokannon ravinteina ja lahoava kanto nostaa kosteutta syvemmältä maasta jota hyödyntää sekä marjat, että uusiutuvan metsän taimisto.
köyhdyttää maaperää, ja lisää lannoituksen tarvetta.
Muuten olen kyllä samaa mieltä, myös kantojen raastaminen juurineen alkaa muistuttamaan jo
metsä-äkeen jälkeensä jättämää tuhoa, jos joku on sattunut näkemään.
Varmaan tuohon kantohommaan puuttu kohta joku luonnonsuojelija, kun ötököiltä lähtee
majapaikat ja kannoista tulee katoava luonnonvara. Täällä Epspoossa ne jo räjäytteli tynämentillä mettää
nurin että saisivat lahopuu-majapaikkoja kaiken maailman hyppyhäntäisille.
Metsäpohjan kaluaminen myös köyhdyttää luontoa, käyttääkseni viherpiiperöitten sanaa,
"vähentää monimuotoisuutta".
Eli taas se harakka tervatulla orrella, tee niin tai näin, aina menee pieleen.
En minä niitä hiilidioksideja mittailisi kun Suomen kansallisomaisuuden käytöstä päätetään.
Kansainvälinen kauppa se määrää mitä Suomen puusta tehdään, vai jätetäänkö se pystyyn mätänemään.
Sen verran metsässä liikun eli metsästän ja poimin kotimarjat, että tiedän miltä näyttävät auratut metsäpohjat ja raskaalla kalustolla tehty kantojen raivaus. Ruman näköistä jälkeä, vaikka todellisesta hyödystä ei ole mitään varmuutta!
Samalla vaivallahan sen voisi koko metsäpohjan humuskerroksen puskea aumoihin lahoamaan ja myydä myöhemmin biologiseti valmistettuna ruokamultana.... jos kaikki pitää rahaksi muuttaa.
Kyllä se taimikko kasvaa pelkässä kivennäismaassakin kuten sorakuopista voidaan nähdä.
Nimenomaan latvuksia, oksia ja muita risuja ei kannattaisi kerätä polttoon, koska niiden mukana metsästä poistuu uuden metsän kasvulle tärkeitä ravinteita, maaperä siis köyhtyy. Kantojen mukana poistuu kaikkein vähiten ravinteita, eli ne siis ensisijaisesti joutaisivat poltettavaksi.
Ei metsämaaperän köytyminen ole Suomessa ongelma. Nykyisin talousmetsien harvennukset tahtovat jäädä tekemättä ja taimikot ovat ylitiheitä. Tästä seuraa se, että pystöön kuollutta nuorta taimikkoa jää metsään lahoamaan enemmän kuin ennen. Vielä 30 vuotta sitten talousmetsiä hoidettiin tarkemmin ja harvennuspuut ja latvat otettiin kaikki talteen ja käytettiin polttopuiden valmistukseen. Kyllä Suomen metsistä energiapuuta kannattaa ottaa talteen. Ainakin sen verran mitä paperi,sellu ja sahateollisuuden ulosliputuksessa on jäänyt hyödyntämättä.
"Pah, minulla ei ole tuohon mitään sanottavaa",
elinkeinoministeri sivuutti kysymyksen kantojen poltosta.
Kysyi toimittaja Katja Kuokkanen, HS 17.9. sivu A6
Kun tuulivoiman vastustus on voitolla.
Samansuuntaista asiantuntemuksen näyttöä, keskustelua ja vastuuta osoittaa
A6-sivun valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mielipide vaalitukien käsittelystä:
"Ikävä asia. En pidä korrektina puuttua asiaan."
Me emme olekaan ministereitä, vaan ilmaisemme huolemme ja toimimme, myös kun äänestämme.
Vaalit lähestyy ja vihreät sekä muut "ympäristöstään huolestuneet tahot" olisivat valmiit karsimaan taas yhden kotimaisen energiamuodon. Onhan se tutkittu asia että pystyynlahotettu risukko ei tuota CO2-päästöjä.
Nooh, kivihiilen ja öljyn kulutus pysyy vakaana ja eduskunta saa uusia "ympäristöstään huolestuneita" julkkiskansanedustajia hoitamaan yhteisiä asioitamme.
http://w3.kirkkonummi.fi/kunnari\intrakun_k.nsf/luettelo/5E773BE4F4E41DD6C2257632001E7CA5?OpenDocument
Tuollaisia tapauksia on oikeudessakin. Ympäristöväellä taitaa olla ullakolla vähän liian himmee lamppu päällä.
Äänestä vihreää niin maksat kaikesta jäteveroa. Tälläistä tämä vihreäliike on. Kannot ovat ongelmajätettä ja eivät saa jäädä maan sisään lahoamaan. Voi elämän kevät.
Aikojen alusta lähtien on tienpohjiin ja kulkureiteille laitettu tukkeja, risuja, kantoja jotta vetisille paikoille saadaan tehtyä polku ja tie. Suomessa on vetisille paikoille rakennetut tietkin perustettu tukkiarinoile/kantoarinoille. Ennen ei ollut varaa laittaa rautaverkkoa ruostumaan maaperään.
Nyt kannattaisi polun rakentajan hakea rakennuslupaa/ilmoitusmenettelyn avulla polulle ja työselitykseen
liittää että pohjan vahvistamiseksi käytetään kantoja.
kuitenkin ja tulee kaasuina ilmaan. Mitä iloa on siten jättää ne metsään kaasuuntumaan ja polttaa kivihiiltä sen asemesta tai maakaasua. Ylös vaan ja voimalaitoksen kattilaan.
Raijaaminen kattilaan tuottaa niin suuren hiilijalanjäljen, että pahaa oikein tekee.
Taitaa olla ihan nollasummapeliä, lemppais vaan kolia kattilaan eikä höperehtisi kantojen kanssa.
Mettässä vain raskaat työkoneet koneet möyrii ja rekkaralli kiihtyy, ja löpöä palaa.
Koska CO2,lla on tervehdyttävä vaikutus ekosfääriin, miksi tehdä metsästä puuviljelmiä, että aletaan
vielä oikein kitkemään juurineenkin. Poltetaan kivihiiltä ja säästetään luontoa.
Koivunkannossa kasvaa sieniä joita voipi syödä! Sienirihmastot käyttävät melkolailla hyödyksi nuo kannot sieltä polun alta. Mitään ei mene hukkaan. Luonto hoitaa kyllä tehtävänsä. Ja se tapahtuu vielä luonnonmukaisin menetelmin.