Fullereenimolekyylin malleistahan näkee, että jokainen hiiliatomi on sitoutunut kolmeen muuhun hiiliatomiin. Onko yksi näistä sidoksista kaksoissidos vai jääkö hiiliatomeille yksi vapaa ulkoelektroni?
Fullereeni
jmatmj,j
3
461
Vastaukset
- ...
Yksi sidos on erimittainen kuin muut ja siitä puhutaan kaksoissidoksena.
Kaiketi kaikki sidokset ovat samanlaisia*, niinkuin benseeninkin hiili-hiili -sidokset ovat melkolailla identtisiä. Jos aromaattiset yhdisteet ja pii-sidokset ovat tuntemattomia, niin eikun opettelemaan.
(*) Tämän päättelin osittain "pallohiilien" kuvailluista, kestävistä ominaisuuksista. Jos sidokset olisivat erilaisia, niin silloin sieltä helpommin löytyisi reaktiivisia kohtia.Kuten tuossa jo osuvasti bentseeniin tapausta verrattiin, niin fullereenissakin 'vapaat' elektronit delokalisoituvat. Eli yksikään sidos ei oikeastaan ole yksöis- eikä kaksoissidos vaan jotain tältä väliltä ja kaikki sidokset ovat identtisiä. Delokalisaatio stabiloi yhdistettä ja tekee siitä inertimmän.
Delokalisaatiosta/resonassista kertoo simppelisti esim. Fessenden&Fessenden - Organic Chemistry
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksköhän mä oon tuolla
Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup302680- 1482163
Aamu on aina iltaa viisaampi.
Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene121587Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA
Pinnalliset käsitykset korkeammasta Todellisuudesta Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TAR3881210- 661167
J miehestä oikeaa
Nimeä ei voi tänne julkaista mutta kannattaa olla varuillaan jos ”aistit” auki t nainen1011145Se meidän sydänyhteys
Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi561044- 611010
- 71993
- 2841