Nyt lähti homma lapasesta.

Laitoksen uutiskirje Klimaatista poimittu. Itäsuomalainen professori on tehnyt uraauurtavaa tieteellistä tutkimusta:

Hankkeessa kävi ilmi, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen saattaa edellyttää yhteisöllisyyttä. Naapuriapu ja kriisitietoisuus kasvavat ääritilanteissa. Myös seurakuntien rooli nousi haastatteluissa esiin. Joissakin seurakunnissa ilmastotyö on jo otettu mukaan toimintaan, on pohdittu ihmisen uhkakuvia tulevaisuudesta ja niiden käsittelyä.

Ilmastonmuutoksen pelätään vaikuttavan myös ihmisten mielenterveyteen. Talvien muuttuminen vähälumisiksi pidentää pimeää jaksoa ja voi lisätä masentuneisuutta. Etenkin maaseudulla tällä voi olla erityisesti merkitystä. Myös ulkona liikkumiseen sopivat talvikelit saattavat vähentyä.

Sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta haavoittuvien väestöryhmien, yhteisöjen ja alueiden tunnistaminen on tärkeää. Ilmastonmuutoksen menettäjiksi Sairinen mainitsee rannikoilla ja tulvaherkillä alueilla asuvat ihmiset.

”Mitä vaikeampien yhteyksien päässä ollaan, sitä vaikeampi tilanne on äärioloissa, esimerkiksi tieyhteyksien tai sähkön katkettua. Lisäksi lumettomuus voi aiheuttaa haittoja maaseutu- ja luontomatkailulle”, hän sanoo.
0139
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


mats petter kirjoitti:

Laitoksen uutiskirje Klimaatista poimittu. Itäsuomalainen professori on tehnyt uraauurtavaa tieteellistä tutkimusta:

Hankkeessa kävi ilmi, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen saattaa edellyttää yhteisöllisyyttä. Naapuriapu ja kriisitietoisuus kasvavat ääritilanteissa. Myös seurakuntien rooli nousi haastatteluissa esiin. Joissakin seurakunnissa ilmastotyö on jo otettu mukaan toimintaan, on pohdittu ihmisen uhkakuvia tulevaisuudesta ja niiden käsittelyä.

Ilmastonmuutoksen pelätään vaikuttavan myös ihmisten mielenterveyteen. Talvien muuttuminen vähälumisiksi pidentää pimeää jaksoa ja voi lisätä masentuneisuutta. Etenkin maaseudulla tällä voi olla erityisesti merkitystä. Myös ulkona liikkumiseen sopivat talvikelit saattavat vähentyä.

Sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta haavoittuvien väestöryhmien, yhteisöjen ja alueiden tunnistaminen on tärkeää. Ilmastonmuutoksen menettäjiksi Sairinen mainitsee rannikoilla ja tulvaherkillä alueilla asuvat ihmiset.

”Mitä vaikeampien yhteyksien päässä ollaan, sitä vaikeampi tilanne on äärioloissa, esimerkiksi tieyhteyksien tai sähkön katkettua. Lisäksi lumettomuus voi aiheuttaa haittoja maaseutu- ja luontomatkailulle”, hän sanoo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu