tieteellisistä lähteistä

lähdekriittinen

Terve,
Läksin pohtimaan, että kun lehti on referoitu, niin silloinhan se on hyvä lähde, mutta entä jos käytän konferenssijulkaisua? Eihän se liene ainakaan referoitu? Entä millainen konferenssi on riittävän hyvä, jotta siihen uskaltaa viitata lopputyössään?

7

775

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Näin se on

      Se nyt riippuu konferenssista. Joihinkin konferensseihin papereille on tiukkakin referointikäsittely, joihinkin taas ei. Kannattaa selvittää ensin konferenssin papereiden hyväksymismenettely, joka tosin saattaa vanhempien konferenssien osalta olla vaikeaa.

      • lähdekriittinen

        Jees... Tämän pistän korvan taakse... Mitenkä sitten toisiin graduihin viittaaminen? Onkohan niissä riittävä referointi?


      • Näin se on
        lähdekriittinen kirjoitti:

        Jees... Tämän pistän korvan taakse... Mitenkä sitten toisiin graduihin viittaaminen? Onkohan niissä riittävä referointi?

        Gradujen tai muiden opinnäytteiden teoria- tai kirjallisuusosioihin ei kannata viitata, vaan tutustua itse niiden lähdeaineistoon. Lähteistä voi saada hyviäkin vinkkejä.

        Sen sijaan lähteenä voi käyttää opinnäytteiden soveltavaa osuutta ja siinä saatuja tuloksia. Hyvin tehtyinä nämä saattavat olla aivan yhtä tieteellisiä kuin mikä muu lähde tahansa. Periaatteessa opinnäytteissä on riittävä referointi, koska työn yleensä lukee ja arvioi kaksi ihmistä. Tietysti kannattaa valita lähteiksi vain parhaimmat opinnäytteet, sillä joskus hyväksytyksi tulee varsinaista kökköä.


      • lähdekriittinen
        Näin se on kirjoitti:

        Gradujen tai muiden opinnäytteiden teoria- tai kirjallisuusosioihin ei kannata viitata, vaan tutustua itse niiden lähdeaineistoon. Lähteistä voi saada hyviäkin vinkkejä.

        Sen sijaan lähteenä voi käyttää opinnäytteiden soveltavaa osuutta ja siinä saatuja tuloksia. Hyvin tehtyinä nämä saattavat olla aivan yhtä tieteellisiä kuin mikä muu lähde tahansa. Periaatteessa opinnäytteissä on riittävä referointi, koska työn yleensä lukee ja arvioi kaksi ihmistä. Tietysti kannattaa valita lähteiksi vain parhaimmat opinnäytteet, sillä joskus hyväksytyksi tulee varsinaista kökköä.

        Mitenkäs sitten viittaaminen, jos ensimmäisessä lähteessä viitataan johonkin edeltävään? Tiedostan sen, että kunnia pitäisi antaa tekijälle, mutta pelkään plagiointia, jos otan sen alkuperäisen.


      • Näin se on
        lähdekriittinen kirjoitti:

        Mitenkäs sitten viittaaminen, jos ensimmäisessä lähteessä viitataan johonkin edeltävään? Tiedostan sen, että kunnia pitäisi antaa tekijälle, mutta pelkään plagiointia, jos otan sen alkuperäisen.

        Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu aina etsiä käsiinsä alkuperäinen lähde. Jos alkuperäistä ei enää saa helposti käsiinsä, on käytettävä epäsuoraa viittausta tyyliin "Virtasen (Virtanen 2005b) mukaan Järvisen (Järvinen 1973) tulos osoittaa..."


      • lähdekriittinen
        Näin se on kirjoitti:

        Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu aina etsiä käsiinsä alkuperäinen lähde. Jos alkuperäistä ei enää saa helposti käsiinsä, on käytettävä epäsuoraa viittausta tyyliin "Virtasen (Virtanen 2005b) mukaan Järvisen (Järvinen 1973) tulos osoittaa..."

        Jees, kiitoksia hyvistä vastauksista :) Tuohon jälkimmäiseen löysinkin toisaalta vastauksen. Kuulemma, jos on yli viisi epäsuoraa viittausta, ni alkaa arvosana jo laskemaan...


    • lähdekriittinen

      Mitenhä sitte, jos ulrich-web sanoo, että ei ole vertaisarvioitu ja toinen hakukone ilmoittaa, että on?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala

      Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka
      Maailman menoa
      109
      2740
    2. EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!

      Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje
      Maailman menoa
      29
      1331
    3. Kultasi eka kirjain? Kuka haluaa

      A haluaa J
      Ikävä
      98
      1176
    4. Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena

      Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas
      Kaste
      162
      1007
    5. Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana

      Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta
      Kaste
      366
      997
    6. Empaattisuus ja suoruus.

      Tässä tullut noita pehmeitä asioita pohdittua, mutta toisaalta olen myös yksinkertainen mies. Pidän suoruudestakin. Mi
      Sinkut
      133
      958
    7. Nainen, mikset lähetä

      miehelle viestiä? Tiedän, että sulla on asiaa ja kysyttävää.
      Ikävä
      54
      843
    8. Sä saat mut tuntemaan

      Jotain sellaista mitä ei saisi tuntea mutta må en mahda tälle mitään. Mulla on ikävä niitä meidän katseita ja sitä tunne
      Ikävä
      22
      673
    9. Ehkä vähän

      Rakastunut sinuun
      Ikävä
      40
      668
    10. Tunnettujen vanhempien lapset, tv-sarja

      Tunnettujen vanhempien lapset saa tv-sarjan. Juurihan yksi heistä oli MTV:ssä 6.5.26 kertomassa ettei halua julkisuutta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      110
      632
    Aihe