Tarvitaan siis tähtialus. Pitäisi päästä vaikka parinkymmenen valovuoden päähän. Nykyiset avaruusalukset vievät mukanaan tarvittavan polttoaineen. Mitä jos aluksella ei olisikaan minkäänlaista ajoainetta? Laitetaan muutaman kilon luotain matkaan vaikka ampumalla sitä laser- tai hiukkassuihkulla jostain päin aurinkokuntaa. Laitetaan valtava kiihtyvyys ennenkuin luotain on etääntynyt kovin kauas.
Arvioikaa millaisia kiihtyvyyksiä tarvitaan ja kuinka pitkään, jotta saavutettaisiin edes puolet valonnopeudesta.
Kuinka paljon energiaa tarvitaan? Minkälainen ristiriita on tarvittavan ja nykyisen teknologian välillä?
Arvioikaa millaisia kiihtyvyyksiä tarvitaan ja kuinka pitkään, jotta saavutettaisiin edes puolet valonnopeudesta.
Kuinka paljon energiaa tarvitaan? Minkälainen ristiriita on tarvittavan ja nykyisen teknologian välillä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Robert Forwardin laserpurje-ehdotus on kai jotain tuonnepäin. Alkuperäisessä suunnitelmassa alusta vauhditettiin 10 miljoonan gigawatin laserilla. Ongelma vaan siinä ettei niin paljon energiaa löytynyt koko maapallolta.
http://www.nasa.gov/centers/glenn/technology/warp/ideaknow.html
http://www.grc.nasa.gov/WWW/bpp/index.html
masinalla joka pystyy pitämään 1g (noin 10m /sek) kiityvyyden jatkuvasti yllä, niin vähän alle vuodessahan (347pv) se vauhti olisi valon nopeuden pinnassa.
Ei taida olla rakettivehkeillä mahdollista noin pitkä kiihdytys, pitäisi ottaa mukaansa puoli valtakuntaa ajoaineeksi.
Astronomisiin nopeuksiin kiihdytettäessä nousevat tarvittavat energiamäärät aivan tolkuttomiksi ihan newtonilaisellakin energiaperiaatteella muistettaessa jokaisen nopeuden kaksinkertaistamisen aina nelinkertaistavan kappaleen liike-energian mutta ajoaineen kulumisen pienentävän tarvittavaa kiihdytysenergiaa (kiihdytettävän kappaleen massaa) vain suorassa suhteessa. Etäältä kappaleeseen törmäytettävä hiukkasuihkukin vaikuttaa sitä heikommin mitä kauempana kappale on ja mitä nopeammin kappale jo kulkee.
Emme vieläkään pystyisi paljoa Voyager-luotaimia kummoisempiin "tähtilaivohin". Otetaanpa lisäksi huomioon, että Voyageritkaan eivät kantaneet mukanaan kuin pienen osan Aurinkokunnasta poistumiseen tarvittavan nopeuden vaatimasta polttoaineesta, vaan käyttivät kiihdytykseen kaasujättiläisten tarjoamaa painovoimalinkoa.
UFO-teknologia käyttää ajoenergiana voimakenttiä, eli ajoainetta ei tarvita mukaan, vain kenttävaihemoottori joka vaihtaa kenttäänsä ulkoisten kenttien mukaan ja saadaan haluttu kiihtyvyys tai jarrutus.
Avaruudessa on vaan aika harvassa niin voimakkaista kenttiä, että kovin kummosia kiihtyvyyksiä saataisiin aikaan. Ja kun molemmissa päissä pitäisi olla vastaava kenttä.
suomalaiset ovat keksineet uudentyyppisen avaruuspurjeen jota testaillaan muutaman vuoden päästä
http://areena.yle.fi/video/1316343
Ajattelin uuden "alustyypin". Kun kerran auringosta tulee ns. aurinkotuulta, eli hiukkasvirtaa jo valmiiksi koko ajan,niin mitäpä jos tehtäisiin tästä hiukkasvirrasta mikroskooppisen pieni avaruusalus? Aurinkotuulen nopeus on maksimissaan (äkkiä etsin netistä tiedon) n. 800 km/s. Tehtävänä olisi ujuttaa aurinkotuuleen "siemen", joka kerää sopivasti hiukkasia ja tekee niistä tarvittavan laitteen. Esimerkiksi kameran jossa olisi lähetin. Tällä systeemillä ei tarvitsisi ollenkaan ulkoista energiaa. Käsittämätöntä teknologiaa - tiedän.
Paitsi sitten luin tekstin : "Aurinkotuuli hidastuu äänen nopeutta vastaavaan arvoon 50–100 AU:n etäisyydellä, minkä jälkeen se sekoittuu tähtienväliseen aineeseen."
Se siitä ideasta sitten.
Mutta mitä jos me olemmekin koko ajan väärillä jäljillä? Tulevaisuuden avaruusalukset eivät olekaan isoja vaan mikroskooppisen pieniä?