Uuden E10-bensiinilaadun tuomista markkinoille perustellaan ilmastosyillä, eli jos polttoaineessa on enemmän etanolia, se tuottaa(kin) vähemmän hiilidioksidia.
Muistan koulun kemian tunnilta, että minkä tahansa palavan aineen palaessa, syntyy lämpöenergiaa, kun polttoaineessa oleva vety ja hiili yhdistyvät happeen eli ns. palavat, ja palamistuotteina syntyy vettä ja hiilidioksidia.
Jos osa bensiinistä korvataan etanolilla, voisi kuvitella, että sillä ei ole mitään vaikutusta CO2-päästöihin. Koska etanolin energiasisältö on bensiiniä pienempi, moottori kuluttaa enemmän E10-laatua kuin vanhempaa E95 laatua (jossa tosin siinäkin on 5 prosenttia alkoholia).
Vai olisiko sitten niin, että etanolin H/C-suhde on edullisempi, eli siinä on enemmän palavaa vetyä?
Muistan koulun kemian tunnilta, että minkä tahansa palavan aineen palaessa, syntyy lämpöenergiaa, kun polttoaineessa oleva vety ja hiili yhdistyvät happeen eli ns. palavat, ja palamistuotteina syntyy vettä ja hiilidioksidia.
Jos osa bensiinistä korvataan etanolilla, voisi kuvitella, että sillä ei ole mitään vaikutusta CO2-päästöihin. Koska etanolin energiasisältö on bensiiniä pienempi, moottori kuluttaa enemmän E10-laatua kuin vanhempaa E95 laatua (jossa tosin siinäkin on 5 prosenttia alkoholia).
Vai olisiko sitten niin, että etanolin H/C-suhde on edullisempi, eli siinä on enemmän palavaa vetyä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Etanolin lisäämisellä polttonesteeseen ei ole mitään tekemistä todellisessa paloprosessissa tuotetun hiilidioksidin määrän kanssa (sehän ei ainakaan ole merkittävästi vähäisempi ajokilometriä kohti etanolia käytettäessä), vaan kyse on kahden luonnosta tavattavan hiiliatomin erilaisessa arvottamisessa: hitaasti luonnossa kiertävä hiiliatomi on paha, ja sitä kutsutaan vaikkapa fossiiliseksi tai ihmisperäiseksi. Nopeampaan kiertävä hiiliatomi on hyvä, ja sitä voidaan kutsua vaikkapa eloperäiseksi.
Siis hiilivetypolttoineen palaessa syntyy huonoa hiilidioksidia ja etanolin palaessa hyvää tai vähintään neutraalia hiilidioksidia. Kaikilta käytännön ominaisuuksiltaan syntyvät hiilidioksidimolekyylit ovat samanlaisia, ainoa mahdollinen ero on C14-isotooppipitoisuudessa, joka ei kaiketi koskaan fossiilisessa hiilessä ole merkittävä, mutta biopohjaisessa se on normaalisti lähellä ilmakehän hiilidioksidin C14-pitoisuutta. Poikkeuksen tuohon saa helposti halutessaan aikaan, jos vaikkapa kasvattaa kasvihuoneessa kasvit käyttäen "vanhaa" CO2:ta (kalkkikivestä tai maaöljystä peräisin olevaa).
Kyse on siis enemmänkin arvopolitiikasta kuin kemiasta.
Siis: raakaöljystä valmistettua bensiiniä poltetaessa vapautetaan ilmakehään maaperään hyvin kauan sitten sitoitunutta hiiltä, kun taas poltettaessa etanolibensiiniä ilmakehään vapautuva hiili on sinne etanolia tuottavan kasvin kasvun aikana ilmakehästä sitomaa hiiltä. Jo ilmakehässä olemassa oleva hiili ikään kuin vain kiertää. Niinhän sen täytyy tietenkin olla!
Tosiasia on kuitenkin se, että raakaöljyyn, hiileen ym. sitoutunut hiili tullaan ”päästämään vapaaksi” ilmakehään niin kauan kun sitä riittää. Jos sitä ei tehdä OECD-maissa, se tehdään Kiinan ja Intian kehittyvissä talouksissa. Kyse on vain ajasta: tehdäänkö se nopeasti 50:ssä vai hitaasti 500 vuodessa.