Eilisellä lenkillä tuli erikoinen tunne. Lähdin jolkottelemaan kuten yleensä. Usein lenkillä mietin työasioita, tunnustelen tietoisesti vauhtia, katselen luontoa yms. Tällä kertaa menin jotenkin täysin uneen, ei mitään muistikuvaa yhtään mistään kunnes n. 4km kohdalla "heräsin". Ei ollut mitään muistikuvaan yhdestä isosta ylämäestä jossa yleensä testaan max sykettä yms.
Kotona piti vartavasten katsoa sportstrakceristä juoksinko varmasti koko lenkin.
Muuten lenkki meni paremmin kuin aikoihin, pitkästä aikaa nautin juoksusta. Mutta alzhaimeriko tässä iskee vai johtuuko aivojen nollantuminen joteskin juoksemisesta...?
Kotona piti vartavasten katsoa sportstrakceristä juoksinko varmasti koko lenkin.
Muuten lenkki meni paremmin kuin aikoihin, pitkästä aikaa nautin juoksusta. Mutta alzhaimeriko tässä iskee vai johtuuko aivojen nollantuminen joteskin juoksemisesta...?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla on ollut vähän vastaava tunne silloin, kun energia on loppunut kesken. Tuntuu, että silloin ei riitä aivoille polttoainetta, vaan kaikki menee etenemiseen. Sun tapaus on tietty eri, jos juoksu kulki hyvin -ehkä pääsit flow-tilaan?
kerran juoksin pitkää lenkkiä ja oli todella tylsää ja luulen oikeasti nukahtaneeni juostessa kun juoksin pätkän ilman mitään muistikuvaa ja yhtä äkkiä kaaduin kun astuin asfaltin reunalle ja siittä lähdin vannoin olevani aina hereillä juostessa. Hölmöt haavat alaraajoissa vaativat yllättään pitkään parantuakseen.
Kyllä tuo on ainakin minulle yleistä, eikä pelkästään juostessa. Olen usein töihinkin kävellyt, niin etten perille päästyäni muista yhtään mitään matkan varrelta. Sitä on tuolloin ihan muissa maailmoissa ja tuollainen arkinen juoksu- tai kävelyreitti ei aivoja paljoa haasta. Kyllä sitä ajattelamattakin osaa punaisiin pysähtyä ja hölkätä sen jyrkänkin mäen.
vaarallisempaa, jokupäivä heräät kellokoskella sänkyyn sidottuna !
Sinussa on ihan selvästi "pääministeriainesta", kannattaa lähteä mukaan politiikkaan.
Tuskin tuo tapahtunut mitään niin vaarallista muutoin on.