Mieltäni alkoi tässä vaivata eräs varmaan kymmenen vuotta sitten lukemani kvanttimekaniikan tulkinta. En enää muista kirjaakaan, mistä sen luin. (Pitääpä etsiä se kirja ja kirjoittaa asiallisempi juttu joskus... jonnekin muualle ehkä.) Saattaa olla, että ellet ole varsin perehtynyt kvanttimekaniikkaan, et voi keksiä, mistä kirjoitan. Olen käynyt muutaman yliopiston fyssan kurssin...
Joidenkin kvanttimekaniikan tulkintojen mukaan siis mitään ei ole olemassa, ellei joku sitä katsele. Siis eikö kuuta ole olemassa, ellei kukaan sitä katsele? Jos kaikki ihmiset katselevat poispäin kuusta, katoaako kuu? Riittääkö, että maa katselee kuuta?
Vai pitääkö meidän jakaa maailmankaikkeus havaitsijoihin ja havaittavaan? Onko ihminen havaitsija? Onko kivi havaitsija?
MUTTA: jos meidän on jaettava maailma HAVAITTAVAAN JA HAVAITSIJOIHIN, emmekö itseasiassa voisi käyttää havaitsijoista sanaa SIELULLINEN tai SIELU? Olemmeko laskeneet sielun? Siten, jos ihminen on havaitsija, jonka olemassaolo vaaditaan, että mitään olisi,emmekö voisi sanoa toisin sanoen, että kaiken olemassaolo vaatii sitä, että on olemassa ihminen, jolla on sielu, jotta mitään olisi olemassa?
No joo siitä on kymmenen vuotta kun luin sen kirjan, mut jotain tuollaista ajattelin. Mielestäni olisi erinomaista, jos ateisteille voisi osoittaa, että ihminen on muutakin kuin kasa pölyä, että ihminen on sielullinen.
Tietysti juuri se kvanttimekaaninen lasku oli tietenkin väärin...
Joidenkin kvanttimekaniikan tulkintojen mukaan siis mitään ei ole olemassa, ellei joku sitä katsele. Siis eikö kuuta ole olemassa, ellei kukaan sitä katsele? Jos kaikki ihmiset katselevat poispäin kuusta, katoaako kuu? Riittääkö, että maa katselee kuuta?
Vai pitääkö meidän jakaa maailmankaikkeus havaitsijoihin ja havaittavaan? Onko ihminen havaitsija? Onko kivi havaitsija?
MUTTA: jos meidän on jaettava maailma HAVAITTAVAAN JA HAVAITSIJOIHIN, emmekö itseasiassa voisi käyttää havaitsijoista sanaa SIELULLINEN tai SIELU? Olemmeko laskeneet sielun? Siten, jos ihminen on havaitsija, jonka olemassaolo vaaditaan, että mitään olisi,emmekö voisi sanoa toisin sanoen, että kaiken olemassaolo vaatii sitä, että on olemassa ihminen, jolla on sielu, jotta mitään olisi olemassa?
No joo siitä on kymmenen vuotta kun luin sen kirjan, mut jotain tuollaista ajattelin. Mielestäni olisi erinomaista, jos ateisteille voisi osoittaa, että ihminen on muutakin kuin kasa pölyä, että ihminen on sielullinen.
Tietysti juuri se kvanttimekaaninen lasku oli tietenkin väärin...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yleensähän näissä on jokin oletus, joka on jo heti perustaltaan pielessä. Sitten tuon oletuksen varaan ihminen alkaa kasata jotain omaa (joka sinällään voi olla vaikka loogista) tarinaa, mutta kun perusteet on pelkän kuvitteellisen oletuksen varassa, niin eihän siitä mitään tule.
Tässä kirjoituksessa tämä oletus kohdistuu tähän kohtaan:
"Joidenkin kvanttimekaniikan tulkintojen mukaan siis mitään ei ole olemassa, ellei joku sitä katsele".
Jep, ei tällaisia tulkintoja ole. Ontologisesti voidaan toki pohtia olevaisuuden luonnetta, mutta kvanttimekaniikka ei tuollaista oleta. Olet sotkenut asian tai vääristät sitä tahallasi.
Ehkä tämä mielikuvasi on tullut Schrödingerin "kissa laatikossa" -ongelmasta. Siinä kyllä kissa katsotaan olevaiseksi vaikkei sitä havainnoida, mutta vasta havainto palauttaa sen, onko kissa elävä vai kuollut. Tuo on yksi eniten väärin käsitetty esimerkki kvanttifysiikassa.
"Joidenkin kvanttimekaniikan tulkintojen mukaan siis mitään ei ole olemassa, ellei joku sitä katsele"
Entä jos se joku on sokea? Eikö sokealle maailma ole ole olemassa?
Niin kyllä voi olla, että kvanttimekaniikassa voi laskea kuvitellen, että jossain mielessä vasta havainto tuottaa itse ilmiön. Siis vaikka kööpenhaminalaista tulkintaa voi ajatella näin. Mutta on eri asia väittää, että *oikeasti* ilmiötä ei olisi olemassa ennen havaintoa. Sitäpaitsi kööpenhaminalainen tulkinta on vain yksi monista ja varsin kiistanalainen sellainen.
määrittelisit sielun formaalisti, niin katsotaan sitten miten se reagoi fyysisten herätteiden kanssa.
J oo.En ole pohjimmiltani koskaan oikein ymmärtänyt "kissa laatikossa" probleemaa, enkä muista yliopiston kvanttimekaniikan kurssista muuta, kuin, että siinä oli laskuja. En siis muista/tiedä enää miten kvanttimekaniikan kööpenhaminalainen tulkinta eroaa muista tulkinnoista... Jatkan sitten, jos viisastun lisää ts. luen uudelleen jotain kirjaa...
Luin vähän netistä kvanttimekaniikan kööpenhaminalaisesta tulkinnasta ja ns. monimaailmatulkinnasta. Kuulemma Einsteinkin ihmetteli samaa ja väitti: "Jumala ei heitä noppaa" ja "Väitättekö todella, ettei kuuta ole olemassa, ellei joku katsele sitä?"
Kuka sitten uskoisi monimaailmatulkintaan arkijärjellä? Sehän on vielä järjettömämpi. (Wikipedia: Kvanttimekaniikan tulkinnat.)
Asiahan on niinpäin että vain ympäriston havainoilla ja vuorovaikutuksella ihminen tulee tietoiseksi omasta itsestään. Mikä tämä mystinen itse-sielu-minä sitten on ja mistä se löytyy, jos yksin tyjässä avaruudessa ei tajua koskaan edes olevansa olemassa, vastaus on että ihmisen todellisuus on koko kokemuksensa avaruus.
Kuu ei ole olemassa vain kun ihminen sitä katsoo, oikein on että ihminen on olemassa vain kun katsoo esim, Kuuta, nyt jo kokeneena voi sanoa että Kuu on ja oli ilman ihmistäkin.
On osa ajatonta elämää, joka on ollut jo ennen alkuräjähdystä, mutta tuo sielu on kehityksen kautta materiasta syntynyt kokonaisuus,ego, ajattelija, joka on syyn ja seurauksen lain alainen, joka sitten seuraa ihmistä sukupovesta toiseen, jota ajatus, uskonnot ja aatteet pitävät yllä
Sielu on tuo harha joka on ajatuksen synnyttämä, tarkastelee ja tutkii maailmankaikkeutta, sekä synnyttää harhaisia teorioita
Kvanttimekaniitta jos siitä poistetaan nuo harhat voi lähestyä kaikkeuden alkua, joka on ajatonta tyhjyyttä
Olen joskus vuosikymmeniä sitten lukenut jonkun opuksen, missä väitettiin jonkun tutkijan tehneen tutkimuksia ihmiskehon painon muutioksista kuolinhetkellä. Sen mukaan paino keveni kuolinhetkellä joitakin grammoja. Tutkimuksessa oli eliminoitu rakon ja suolen toimintojen vaikutukset. Onko kellään muistikuvaa sellaisesta ?
Sorry jos en jaksanut lukea noita kissajuttuja tai kuun takapuolia tuosta ylempää.