Itseäni on aina harmittanut älykkyyskeskustelussa se, miten älykkyys oikeasti määritellään. Tarkoitetaanko älykkyydellä ihmisen lahjakkuutta noin yleensä, vai tarkoitetaanko älykkyydellä ihmisen henkisen kapasiteetin jotain tiettyä tarkasti rajattua ja määriteltyä osaa.
Jos joku saa älykkyystestissä korkean ÄÖ:n joka vaikka oikeuttaa Mensan jäseneksi, niin olen huomannut tälläisten ihmisten käyttäytyvän monasti kuin Euroopan omistajat ja vaativan että pelkkä korkean ÄÖ:n pitäisi oikeuttaa valtion korkeimpiin virkoihin ja pääsyyn suoraan jonkun Firma OY:n sikariportaaseen.
Sitten on niitä jotka väittävät, että älykkyydellä on tekemistä muka taloudellisen menestyksen kanssa. Hitto vieköön, miksi sitten ihmiskunnan kaikkein älykkäimmät usein päätyvät tutkijoiksi ja tiedemiehiksi, vaikka niissä hommissa ei kovin korkeita liksoja maksella. Usein jopa kyseenalaistetaan koko perustutkimuksen taloudellinen mielekkyys.
Jos haluat rahaa, niin hakeudu kauppatieteelliseen... kun ihminen sitten hakeutuu kauppatieteelliseen ja hänestä aikanaan tulee joku menestyvä bisnesmies, niin tarkoittaako se sitä että hän on älykäs, vaiko vain sitä että hän on ahne? Siis miten erotetaan ahneus ja äly toisistaan? Entä vaikka äly ja sosiaalinen lahjakkuus? Entä äly ja matemaattinen tai kielellinen lahjakkuus, siis mitä on älykkyys?
Miten voidaan ajatella, että voidaan objektiivisesti mitata jotain, kun ei edes tiedetä mitä on tarkoitus mitata?
Jos joku saa älykkyystestissä korkean ÄÖ:n joka vaikka oikeuttaa Mensan jäseneksi, niin olen huomannut tälläisten ihmisten käyttäytyvän monasti kuin Euroopan omistajat ja vaativan että pelkkä korkean ÄÖ:n pitäisi oikeuttaa valtion korkeimpiin virkoihin ja pääsyyn suoraan jonkun Firma OY:n sikariportaaseen.
Sitten on niitä jotka väittävät, että älykkyydellä on tekemistä muka taloudellisen menestyksen kanssa. Hitto vieköön, miksi sitten ihmiskunnan kaikkein älykkäimmät usein päätyvät tutkijoiksi ja tiedemiehiksi, vaikka niissä hommissa ei kovin korkeita liksoja maksella. Usein jopa kyseenalaistetaan koko perustutkimuksen taloudellinen mielekkyys.
Jos haluat rahaa, niin hakeudu kauppatieteelliseen... kun ihminen sitten hakeutuu kauppatieteelliseen ja hänestä aikanaan tulee joku menestyvä bisnesmies, niin tarkoittaako se sitä että hän on älykäs, vaiko vain sitä että hän on ahne? Siis miten erotetaan ahneus ja äly toisistaan? Entä vaikka äly ja sosiaalinen lahjakkuus? Entä äly ja matemaattinen tai kielellinen lahjakkuus, siis mitä on älykkyys?
Miten voidaan ajatella, että voidaan objektiivisesti mitata jotain, kun ei edes tiedetä mitä on tarkoitus mitata?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Onko älykkään vastakohta siis tyhmä? Jos ei, niin mikä sitten?
Mielestäni tyhmä on viisaan vastakohta.
...älykkyys itsessään on ihmisen potentiaalia selviytyä siinä ympäristössä, jossa hän sattuu olemaan. Tätä potentiaalia ei mielestäni voi mitata suoraan, toiminnan tulos ratkaisee. Epäsuorasti kylläkin voi yrittää, esim. tekemällä älykkyystestejä, mutta testitulokset kertovat mielestäni siitä, miten kyseinen testityyppi sopii testihenkilölle, ts. millä tavalla ihminen on lahjakas. Lahjakkuus jossakin on kantajansa älykkyyden eräs ilmentymä, ts. lahjakas tekee jonkin asian hyvin vähemmällä vaivalla kuin ei-lahjakas.
on ja toiset pohtii mitä se on. En voi muuta kuin sanoa että vitun tyhmiä on ihmiset yleensäottaen. Eikä elämällä ole sen kummempaa tarkoitusta kuin nukkua, syödä ja lisääntyä mutta se on ihanaa. Sais vaan kaikki tyhmät karsittua välistä pois.
Nim. "jollain sitä" palaute kertoi jotain. Jos ko nimimerkki on älykäs, toivon kovasti että en olisi älykäs.
En tiedä, oletko älykäs, mutta jos olet, voit hyvinkin olla eri tavalla älykäs.
Älykkyyttä voidaan nähdäkseni määrittää eri tavalla. Yksi on testaus, jossa testataan henkilön kykyä tehdä nopeasti loogisia päätelmiä. Tämä liittyy tavalliseen elämään siten, että testit antavat jonkinmoisia ennusteita siitä, miten henkilö pärjää elämässään. Toinen älykkyyden muoto on kykyä omaksua tietoa ja soveltaa sitä. Kolmas voisi olla kyky tiedon omaksumisen ohelle myös uuden tiedon tai taidon luomiseen. Keksimistä ja hoksaamista siis. Yleisenä määritelmänä erilaisille älykkyyden ilmentymille voisi olla kyky toimia järkevällä tavalla uudessa tilanteessa ja ympäristössä. Laajinta älykkyyden muotoa, viisautta, tämäkään määritys ei koske. Viisas osaa toimia oikein omassa elämässään ja ottaa yhteiskunnassa toimiessaan huomioon myös arvot ja normit: viisas näkee tietyllä tavalla tulevaisuuteenkin, koska hän pyrkii asioiden syväoppimiseen, ymmärtämiseen.
Toisaalta, älykkyys ei ole kirjaviisautta, ei kykyä taloudelliseen menestykseen, ei pelkkää testimenestystäkään, ei luovuutta, ei edes syvää elämänviisauttakaan (jos viisaus on ikäänkuin ulkoa opiittua, ei järjen avulla sisäistettyä). Eli älykkyys on pohjimmiltaan asia, jota ei voi täydellisesti määrittää.
sanonnan: "Älykäs ei ole viisas." Tähän mennessä keskustelussa on noussut vertailu lahjakkuuteen. Miten viisas ja älykäs eroavat toisistaan?
Lainaamasi sanonta kuuluu oikeasti kirjoittaa muotoon "Älykäs ei välttämättä ole viisas."
Viisas on henkilö, jolla on tietoa ja kokemusta ja kykyä soveltaa oppimaansa selviytyäkseen elämässä. Älykäs puolestaan saattaa sen lisäksi helpostikin joutua hankaliin tilanteisiin innovatiivisuutensa tai muun sellaisen ns. 'hulluuden' vuoksi.
Tilannetta kuvaa paremmin sanonta "Älykäs selviää älynsä avulla tilanteista, joihin viisas ei koskaan joudu."
Käsityksiä siitä, mitä on älykkyys lienee yhtä monta kuin älykkäitä ihmisiä. Mitä taloudelliseen menestykseen tulee, niin se lienee enemmän kiinni röyhkeydestä. Lainsäädännöllähän pyritään rajoittamaan vahingollisimpia tapoja hankkia rahaa, jotka muuten olisivat usein myös tehokkaimpia, ehkä. Voisi ajatella, että tehokkaimmat lailliset keinot hankkia rahaa olisivat aika lähellä tuota lain rajaa. No, kyllähän esim. jääkiekkoilijat ja golfin pelaajat ja Hollywood-näyttelijät. räppäreistä puhumattakaan ovat varsin vauraita, eikä lähelläkään ainakaan talousrikoksia. Silti en väittäisi, että kaikki huippujääkiekkoilijat ovat huippuälykkäitä.
Ennen kuin voidaan puhua älykkyydestä täytyy tietää mitä se on. Mitä älykkyys merkitsee. Älykkyyttä on niin monenlaista ja sen merkitys eri kulttuureissa vaihtelee suuresti. Siksipä voidaankin sanoa että älykkyys tarkoittaa sitä kuinka (tässä tapauksessa ihminen) selviytyy omassa elinympäristössään. Mensan testi mittaa ehkä älykkyyden matemaattisen puolen, eli taidon käyttää ihmisen keksimiä työkaluja mitata asioita joita numerot ja koko matematiikka vain ja ainoastaan ovat mutta siihen se jääkin.
Jotta mensan testitulosta voisi pitää älykkyyden mittarina tulisi siihen pystyä liittämään kymmeniä, ellei satoja muitakin osa-alueita mittaavia testejä(kielellinen, motorinen, filosofinen...) Älykkyyttä on keino selvitä äkkinäisissä tilanteissa. Esim. liikenneonnettomuus. Mitä teet kun satut ensimmäisenä paikalle? toimitko vaistojesi varassa vai juuri niin kuin sinut on opetettu. Jos toimit väärin, eli et pelastettavan uhrin kannalta fiksusti, kuinka selität sen? Voiko sanoa jos uhri on kuollu että juuri niin mä halusinki toimia sillä halusin toimia fiksusti ja soitin ensimmäisenä apua paikalle mut ku mun puhelin oli just tippunu jonnekki laukun pohjalle ja laukkuki oli hukassa. Jos toimit näin toimit typerällä tavalla vaikka periaatteessa oikein mutta et älykkäästi. Tää nyt oli vain yksi esimerkki siitä kuinka älykäs toiminta riippuu aina olosuhteista ja tilanteesta sillä hetkellä.
Itse tein mensan testin n. 4 vuotta sitten ja läpäisin testirajan kirkkaasti. en kuulu mensaan siitä huolimatta. Miksi? No juuri siksi etten pidä mensaa pullopohjalasijäsenineen yhtikäs minään. Lähdetään sen sijaan kisaan jossa numeraalis loogisen päättelykyvyn lisäksi mitataan muitakin osa-alueita niin kyllä kiinnostaa. Teräsmieskisa, jossa kiperästä paikasta selvittyään on numeraalisen tehtäväsarjan aika, taas mennään ja seuraavaksi pitäisikin pystyä viemään nuorikko ravintolaan syömään ja olla tarpeeksi hauska puhumatta sanaakaan kumminkaan koko kisasta tai testi hylätään. ja entä jos ruokalautasella onkin vain paperi jolla pari kolme sanaa ja niistä olisikin keksittävä runo tai homma kusee. Näitäkin voi keksiä vaika millä mitalla mut aina löytyy se kumminki joka niistä selviää ja sen miehen/naisen on pakko olla älykäs.
Tuollaisessa testissä menestymiseen, mitä ehdotat, vaikuttaa myös oppineisuus ja kokeneisuus. Älykkyystesteissä puolestaan pyritään mittaamaan puhtaasti älyllistä potentiaalia. Onhan niitä muitakin termejä: osaava, etevä, taitava...jota voi soveltaa laajempaan elämänhallintaan.
Ongelma tässä on ihan sama kuin monella tieteenalalla: onko olemassa puhdasta ideaalikieltä, onko puhdasta matematiikkaa, tarkoittavatko tietyt fysiikan objektit reaalimaailman olioita vaiko ei? Eli tieteenhistoriallisesti kyse on nominalismin ja realismin välisestä mittelöstä.
Itse katson, että puhdas älykkyys on pelkkä fiktio. Älykkyystesti ei tarkoita oikeastaan mitään ilman asiaankuuluvaa sovellusta, tai se voi korkeintaan viitata itseensä itsensä selittämisessä. Eli älykkyystestin tulos viittaa vain siihen, että henkilö on hyvä tekemään älykkyystestejä.
Älykkyys on taas reaalimaailman ilmiö. Joku on älykäs: se merkitsee, että hän osaa jotakin muita paremmin. Ja mitä enemmän hän osaa, sitä älykkäämpi hän on. Muut tekijät, kuten motivaatio, muisti jne. ovat merkityksettömiä, koska aina voidaan vedota näihin, jos henkilö saavuttaa jotakin. Toisin sanoen, se joka katsoo olevansa muita älykkäämpi osaamatta mitään erityistä voi vedota siihen, että häntä tyhmempi, joka osaa enemmän on vain hyvin motivoitunut jne. Mutta sama tietenkin pätee myös älykkyystestin tekemiseen. Eli mitään järkevää tapaa ratkaista kysymystä puhtaasta älykkyydestä ei ole olemassa.
Toisaalta, miksi pitäisikään olla. Maailma on avoin. Älykkäälle ihmiselle ei ole mikään ongelma ymmärtää ja ratkaista ongelmia tai selittää maailmaa tavalla joka ei kaikille onnistu. Älykkyys näkyy ihmisestä ilman että voimme tarkasti määritellä, minkälaista sen ja sen älykkyys on. Voimme tyypitellä älykkyyttä monin eri tavoin: nopeaälyinen, looginen, luova, syvällinen, nerokas, järkevä. Tällaisia ominaisuuksia odotan jokaisesta älykkäästä ihmisestä löytyvän.
Olennaista älykkyydessä on se, että henkilö kykenee sisäistämään tietoa ja soveltamaan sitä mielekkäällä tavalla ongelmien ratkaisuun. Monivalintatehtävän ongelmat eivät ole kovin kiinnostavia: mielenkiintoisempia ovat ne, joissa ratkaisuun päädytään monimutkaisen ajatteluprosessin kautta. On testejä, joissa testataan nimenomaan tällaisia asioita. Kaikkein paras testi on kuitenkin itse elämä: älykkään ei tarvitse testata itseään ollakseen älykäs, jos elämä on jo tämän osoittanut selkeästi. Ja jos henkilö on elämässä aika heikko, ei erinomainen testitulos enää muuta asiaa paremmaksi.
Kiista on paljolti semanttinen, älykkyyden merkitykseen liittyvä. Jos katsoo vaikkapa wikipediasta älykkyyden määritelmää, löytyy sille suppeampa ja laajempia tulkintoja. DIQ kirjoittaa, että "jos henkilö on elämässä aika heikko, ei erinomainen testitulos enää muuta asiaa paremmaksi". Hesarissa oli joitakin muutama viikko sitten artikkeli muutamasta mensan testin läpäiseesstä henkilöstä, jotka olivat tyytyneet aika vaatimattomaan elämään. Ovatko nämä niitä heikkoja, ei-älykkäitä ihmisiä, luusereita? Onko älykäs se, jonka lahjakkuus on keskinkertainen, mutta narsistina polkee muita jalkoihinsa ja siten menestyy elämässä?
Tuosta älykkyyden määrittämisestä sen verran, että varmaan suurin osa vaatimattomaan elämään tyytyneistä ovat sosiaalisesti vähemmän kyvykkäitä. En kuitenkaan kutsuisi heitä luusereiksi tai älyllisesti keskinkertaisiksi pelkästään tämän vuoksi. He voivat olla erinomaisia juuri älykkyyden keskeisellä alueella, ongelmanratkaisujen alueella. Mutta joukkoon saattaa kuulua sellaisiakin, jotka eivät oikeasti saa mitään aikaan ja silloin voidaan testitulostakin pitää vain ja ainoastaan kuriositeettina.
Täytyy erottaa se, mikä on älykäs elämäntapa ja mikä on älykästä toimintaa. Älykäs elämäntapa voi olla kovin erilainen erilaisille älyköille. Sosiaalisesti lahjakas menestyy yhteiskunnassa aika varmasti. Sosiaalisesti lahjaton voi menestyä jollakin erityisalueella, kuten tieteessä, jos on tarpeeksi hyvä. Itsensä tunteva valitsee elämäntavan, joka näyttää sopivan hänelle. Tosin valinta voi olla myös aika tyhmä, jos henkilö ei kehitä omia luonteenominaisuuksiaan.
Psykopaattien joukossa on myös hyvin älykkäitä. Sama pätee narsisteihin yleensäkin. Vaikka heidän toimintansa ei olekaan hyvää, se voi olla silti omalla tavallaan hyvin älykästä. Varmasti narsistien joukossa on keskinkertaisuuksiakin, jotka eivät toimi erityisen älykkäästi, mutta jotka silti onnistuvat tavoitteissaan. Älykästä toimintaa on kaikki sellainen toiminta, joka pohjautuu monimutkaiseen suunnitteluun ja ongelmanratkaisuihin, olipa tämän toiminnan päämäärä moraalista tai ei. En siis väitä, etteikö omien juttujensa kanssa puuhasteleva sosiaalisesti rajoittunut voisi olla älykäs: mutta tekipä hän mitä tahansa, hänen kuitenkin täytyy toimia älykkäästi tietyssä kognitiivisessa viitekehyksessä.
Mutta itse kannatan Aristoteleen lausumaa "ihminen on sosiaalinen eläin" aika pitkälle. Ja siksi en ole valmis heti ilman lisäkvalifikaatioita pitämään yhteiskunnasta syrjäänvetäytymistä erityisenä älykkyyden merkkinä.
Sepä se. Nämä vaatimattomat älykkäät ovat saattaneet käsittää parhaiden elämän tarkoituksen.
Nämä vaatimattomat ovat voineet ihan tarkoituksella valita tälläisen elämäntavan.
Nauttivat elämästä. Eivätkä lähde mukaan oravanpyörään.
Sillä eli miten eli. lopputulos on kaikille sama.
Kuolema.
Lopulta tulee maailmanloppu ja varmasti.
Tyhmä on,lainatakseni Einsteinia,tällainen yhteiskunnan normeissa vähemmän suosittava yksilö tjs.Joten jos olisi täten,inhimmillisesti(sossuna) puhuen viisasta pärjätä hemmetin hyvin ja näyttää taitoja toisille yksilöille,en olisi niinkään taattu mistään verrannoistanne :D
Tyhmä on ihminen, joka ei pyri edes tunnistamaan ongelmia. Älykäs on ihminen, joka kykenee tunnistamaan ongelman ja ratkaisemaan sen. Viisas on ihminen, joka ymmärtää, ettei ratkaisun löytäminen tuo onnea.
Tyhmä on onnellisin, älykäs onnellisempi, ja viisas onnellinen.
tyhmä on ihminen joka ei selviä aiheuttamistaan ongelmista, älykäs on ihminen joka selviää niistä sekä viisas on ihminen joka ei koskaan hankkiudu ongelmiin.
Älykkyys = muisti * nopeus. Älykäs ihminen kykenee hahmottamaan monimutkaisia tilanteita nopeasti ja selviytyy siten ympäristönsä asettamista haasteista. Älykkyystestit mittaavat muistia ja nopeutta, joten ne mittaavat älykkyyttä. Älykkyys on kognitiivista suorituskykyä mihin, perustuu älykkyystestien kyky ennustaa elämässä menestymistä.
PJOO. Elämän tarkoitus on selvinnyt jo ajat sitten. SE ON: Eletään ja örnötetään. Syödään. Käydään välillä paskalla ja haistaan (paskalle) . Siinä se. Huumoria lätsään.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10152794
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10244291
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9896086
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10505949
Sekin kertoo jo älykkyydestä että tulee näille sivuille lukemaan. Terve uteliaisuus on älykkyyttä.
Älykkyys on kiinnostava aihe. Ainakin älykkäille.