Eli nyt arvon spesialistit auttakaa miestä mäessä. Eli asuntooni tulee tiilerin iso takka/leivinuuni,vesikiertonen lattilämmitys jota pyörittää nilanin poistoilmalämpöpumppu.
Nyt muurari kuitenkin sanoit, että takasta ei ole kuin haittaa sillä sitä kun lämmittää niin lattiat jäähtyy jne. Eli miten saisin hyödyn takasta. En halua että kämpässä lämmin mutta lattiat jäässä. Eli auttaako lämmitystermareiden paikka jotain. Mittaako huoneilmaa vai lattiaa vai mitenkä.
Takka/lattialämmitys/poistoilmalämpöpumppu apua kaivataa pikas.
hattivattinen
66
3562
Vastaukset
- äläkä itke
Muurari on oikeassa. Sun pitää vaan valita haluatko lattialämmityksen vai uunilämmityksen. Jompikumpi.
Lattialämmitys on helppo ja nykyajan ratkaisu. UUnilämmitys on menneiltä vuosikymmeniltä jäänyt tapa/perinne.
Laita lattialämmitys ja pikku takka supertalven varalle. Supertalvenakin lattilämmityksen tehot riittäisi, mutta sähköt voi olla poikki.. - pilppilppi
Eihän ne lattiat sentään jäähän mene. Lattialämmityksen idea on sama kuin minkä tahansa muunkin lämmittämisen, elikä huoneilman lämmittäminen. Nilanin PILP lämmittää sähkövastuksilla lämmitysvettä. Jos saat puuta edullisesti, kannattaa sinun silloin ilman muuta lämmittää takalla taloasi. Jos lattilämmityksen lämpötila laskee liian alas, kiusallisena puolena on viileät kivilattiat. Ratkaisu on mattoja lattialle. Kylpytiloissa lämmityksen säätö tapahtuu joka tapauksessa käsisäädöllä.
- no ei
Laitetaan lattialämmitys ja sit kuitenkin kärsitään kylmistä lattioista. Se lattian lämpimyyshän on se koko juttu!
- ilppipilppi
no ei kirjoitti:
Laitetaan lattialämmitys ja sit kuitenkin kärsitään kylmistä lattioista. Se lattian lämpimyyshän on se koko juttu!
Lattialämmityksen ensisijainen tehtävä on talon lämmittäminen. Jos talossa on lattialämmitys ja se ei lämmitä, lattia ei ole sen kylmempi kuin patteri- tai kattolämmityksessä. Lattian lämpö on tietenkin selkeä mukavuustekijä. Kaikkia ideaalisia ratkaisuja harva rakentaja pystyy toteuttamaan. Miten suuri painoarvo on lattioiden lämpimyydellä on jokaisen ratkaistava itse. Jos ehdoton edellytys on lattian lämpö, aloittajan kombinaation voi hylätä.
- PH
no ei kirjoitti:
Laitetaan lattialämmitys ja sit kuitenkin kärsitään kylmistä lattioista. Se lattian lämpimyyshän on se koko juttu!
Lattialämmitys on hyvä kovilla pakkasilla. Silloin on mukavan lämmin lattia.
Muulloin 95% vuodesta kylmä kivilattia. Jos pihalla vaikka-5 ja sisällä yrittää pitää n.21astetta,
niin lattiassa kiertää 25 asteinen vesi. Se ei tunnu jakaan lämpimältä. Nyt on 12vuotta kokemusta
lattialämmityksen säätelystä. Jos olis jo kämppä maksettu purkaisin pahuksen Nereukset pois ja laittaisin
patterit seinille. Puulattiat ja patterit ikkunoiden alla on vanha ja toimivin systeemi. Patteritermostaatit
reakoivat nopeasti sisälämpötilan muutoksiin, eikä päivän viiveellä paksussa betonilattiassa.
- 2+13
Ei se muurari kauheasti kyllä liioittele. On aika hankala saada kaksi eri lämmönjakotapaa pelaamaan keskenään, varsinkin, kun toisen osapuolena on lattialämmitys.
Termareiden paikat eivät vaikuta asiaan. Lämmitystä säädetään huoneilman, tai lattian lämpötilan mukaan. Jos lattialämmitystä säädetään huoneilman mukaan lattiat pysyvät viileinä. Jos taas säädetään lattian lämpötilan mukaan, niin lattiat tietenkin pysyvät lämpiminä, mutta huoneen lämpötila nousee.Meillä ainakin lattioille voi määritellä minimilämpötilan, jonka alittuessa lattialämmitys lähtee päälle. Anturi ei tosin läheskään aina ole lattian kylmimmässä nurkassa, eli ihan täydellinen ei lopputulos ole.
Mutta hyvin toimii. Makuuhuoneessa mukavan viileä (19 astetta), mutta lattia silti suhteellisen lämmin. Olohuoneessa lattia samoissa lämmöissä, mutta takka ja ilppi pitävät ilman pari astetta lämpimämpänä.
Ei ehkä halvin ratkaisu, mutta mukavin. :)
- tietysti kylmenee
Eihän ne lattialämmitys lattiat nyt ainakaan kylmempiä ole kuin sellaisessa talossa jossa lämmitys on patterilla ja niitä on sumessa ylivoimaisesti eniten.
Jos takka lämpenee niin lattia kylmenee, näinhän sen pitääkin toimia.- arimaxx
Jos kerran uutta taloa tehdään, niin lattioiden pitää olla lämpimät, kun kerran se on mahdollista. Patteritaloja on varmaan eniten, mutta niitä on tehtykin jostain 40-luvulta asti, eikä todellakaan ole nykypäivää. Jos puilla haluaa lämmittää, niin hankitaan kunnollinen puukattila ja riittävän suuri varaaja. Tämä oli minun mielipiteeni, mutta jokainen tekee tavallaan.
- niitä ei voi kiertää
arimaxx kirjoitti:
Jos kerran uutta taloa tehdään, niin lattioiden pitää olla lämpimät, kun kerran se on mahdollista. Patteritaloja on varmaan eniten, mutta niitä on tehtykin jostain 40-luvulta asti, eikä todellakaan ole nykypäivää. Jos puilla haluaa lämmittää, niin hankitaan kunnollinen puukattila ja riittävän suuri varaaja. Tämä oli minun mielipiteeni, mutta jokainen tekee tavallaan.
Aivan. Jos haluaa kunno lämmityksen ja lämmittää puilla, niin se on silloin puukeskuslämmitys.
- garefd
arimaxx kirjoitti:
Jos kerran uutta taloa tehdään, niin lattioiden pitää olla lämpimät, kun kerran se on mahdollista. Patteritaloja on varmaan eniten, mutta niitä on tehtykin jostain 40-luvulta asti, eikä todellakaan ole nykypäivää. Jos puilla haluaa lämmittää, niin hankitaan kunnollinen puukattila ja riittävän suuri varaaja. Tämä oli minun mielipiteeni, mutta jokainen tekee tavallaan.
Mitähän tässä joutuu tekeen... Vanhatalo ja lattiat lämpymiä vaikka patterit seinillä,onkohan jossain suurempikin rakenteellinen virhe?
- Tonttu Torvinen
garefd kirjoitti:
Mitähän tässä joutuu tekeen... Vanhatalo ja lattiat lämpymiä vaikka patterit seinillä,onkohan jossain suurempikin rakenteellinen virhe?
Sinun talossasi on kaikki kunnossa.
- oiuytredfgh
garefd kirjoitti:
Mitähän tässä joutuu tekeen... Vanhatalo ja lattiat lämpymiä vaikka patterit seinillä,onkohan jossain suurempikin rakenteellinen virhe?
Et varmaan ole koskaan kävellyt lattialämmitteisessä talossa, kun tuollaista väität. Tai sitten huonelämpö on luokkaa 27c.
- Eristeitä
Ja huonelämpötilankin mukaan voi säätää, jos tulee liian kuuma.
- 8+8
Jos huonelämmön pitää normaalissa 21-22 asteessa ja lämmittää pattereilla tai uunilla, niin lattiat ei todellakaan ole lämpöisiä, oli siellä minkälaiset eristeet tahansa. Tokihan se on mukava itselleen niin uskotella, ettei tule paha mieli.
- Lattialämmitys eri
8+8 kirjoitti:
Jos huonelämmön pitää normaalissa 21-22 asteessa ja lämmittää pattereilla tai uunilla, niin lattiat ei todellakaan ole lämpöisiä, oli siellä minkälaiset eristeet tahansa. Tokihan se on mukava itselleen niin uskotella, ettei tule paha mieli.
A. Lattialämmityskiertopiirien säätö ei ole kunnossa, jos se on pelkästään ulkolämpötilan mukaan tai piirejä on vain yksi, jota lämpötilasäädöllä ei saada reagoimaan tarpeeksi nopeasti (termostaatit vaikuttavat isolla viiveellä).
B. Uunin rakenteet voi eristää, niin uuni varaa paremmin eikä vaikuta lattialämmitykseen.
Pelkkä uuni moninkertaisine huipputehoineen verrattuna lämpöpumppuun olisi riittänyt. - 11+8
Lattialämmitys eri kirjoitti:
A. Lattialämmityskiertopiirien säätö ei ole kunnossa, jos se on pelkästään ulkolämpötilan mukaan tai piirejä on vain yksi, jota lämpötilasäädöllä ei saada reagoimaan tarpeeksi nopeasti (termostaatit vaikuttavat isolla viiveellä).
B. Uunin rakenteet voi eristää, niin uuni varaa paremmin eikä vaikuta lattialämmitykseen.
Pelkkä uuni moninkertaisine huipputehoineen verrattuna lämpöpumppuun olisi riittänyt.A. Meni vähän ohi. Piirejä vain yksi? Termostaatit vaikuttavat viiveellä?
B. Meni myös vähän ohi. 1. Lämmitetään uuni kuumaksi 2. Eristetään uuni, koska se on liian kuuma 3.Hukataan energiaa piipun kautta, koska sitä ei voi huoneilmaankaan päästää. Näinkö?
Viimeinen lausekaan ei avautunut. Riittänyt mihin? Talon lämmittämiseenkö? Jos sitä tarkoitit, niin sehän on ollut selvä asia, ongelmanahan tässä tulee olemaan viileät lattiat. - etelliseen
Lattialämmitys eri kirjoitti:
A. Lattialämmityskiertopiirien säätö ei ole kunnossa, jos se on pelkästään ulkolämpötilan mukaan tai piirejä on vain yksi, jota lämpötilasäädöllä ei saada reagoimaan tarpeeksi nopeasti (termostaatit vaikuttavat isolla viiveellä).
B. Uunin rakenteet voi eristää, niin uuni varaa paremmin eikä vaikuta lattialämmitykseen.
Pelkkä uuni moninkertaisine huipputehoineen verrattuna lämpöpumppuun olisi riittänyt.Uuni pitäisi/voisi eristää niin hyvin, että sen lämpö menisi kokonaan piipusta pihalle. Uunista tulisi vaan tolkuttoman iso, olisiko 40 cm villaa kauttaaltaan tarpeeksi? Sitten se ei häiritse lämmitystä.
Miten se uuni pelkästään muka riittäisi? Eihän sillä saa lattioita lämpimäksi mitenkään. Lattioiden lämpimyyshän on juuri se pointti koko lämmityksessä. - Vastaus ...
etelliseen kirjoitti:
Uuni pitäisi/voisi eristää niin hyvin, että sen lämpö menisi kokonaan piipusta pihalle. Uunista tulisi vaan tolkuttoman iso, olisiko 40 cm villaa kauttaaltaan tarpeeksi? Sitten se ei häiritse lämmitystä.
Miten se uuni pelkästään muka riittäisi? Eihän sillä saa lattioita lämpimäksi mitenkään. Lattioiden lämpimyyshän on juuri se pointti koko lämmityksessä.Uunista lähtee helposti parikymmentä kilowattia tehoa. Riippuu pesän koosta. Minulla se on runsaan metrin haloille tehty ja parikymmentä kiloa mahtuu panokseen.
Lattian lämpöön en ota kantaa, sillä lämpö säteilee ja kulkeutuu vähän joka suuntaan, jos nämä perusasiat ovat kunnossa. Uuni lämmittää ja kuivaa myös alapohjan.
Tomppelinkin pitäisi käsittää ettei uuni mahdu pieneen tilaan.
http://4.bp.blogspot.com/_S9Kwf_lokg4/S2Wm4NRsD_I/AAAAAAAAAEM/WVY1PTEloBo/s1600-h/28012010287.jpg
Onko eristyksen hahmottaminen noin vaikeata. Varaavan massan eristäminen ei vaikuta mitään, kun puut palavat uunissa puoli tuntia. Mitä oikein yrität selittää.
http://1.bp.blogspot.com/_oRm4glYzoQw/TIFSkiPTzJI/AAAAAAAAAGE/WpffBpRAgnE/s1600/2010_08_30_uuniantura.JPG - Lattiat lämpene
8+8 kirjoitti:
Jos huonelämmön pitää normaalissa 21-22 asteessa ja lämmittää pattereilla tai uunilla, niin lattiat ei todellakaan ole lämpöisiä, oli siellä minkälaiset eristeet tahansa. Tokihan se on mukava itselleen niin uskotella, ettei tule paha mieli.
- AM
Vastaus ... kirjoitti:
Uunista lähtee helposti parikymmentä kilowattia tehoa. Riippuu pesän koosta. Minulla se on runsaan metrin haloille tehty ja parikymmentä kiloa mahtuu panokseen.
Lattian lämpöön en ota kantaa, sillä lämpö säteilee ja kulkeutuu vähän joka suuntaan, jos nämä perusasiat ovat kunnossa. Uuni lämmittää ja kuivaa myös alapohjan.
Tomppelinkin pitäisi käsittää ettei uuni mahdu pieneen tilaan.
http://4.bp.blogspot.com/_S9Kwf_lokg4/S2Wm4NRsD_I/AAAAAAAAAEM/WVY1PTEloBo/s1600-h/28012010287.jpg
Onko eristyksen hahmottaminen noin vaikeata. Varaavan massan eristäminen ei vaikuta mitään, kun puut palavat uunissa puoli tuntia. Mitä oikein yrität selittää.
http://1.bp.blogspot.com/_oRm4glYzoQw/TIFSkiPTzJI/AAAAAAAAAGE/WpffBpRAgnE/s1600/2010_08_30_uuniantura.JPGJos uunin teho on 20 kW, se on aivan liian tehokas nykyaikaiseen taloon. Talostahan tulee käytännössä huono sauna tuolla uuniteholla. Varaavan massan eristäminen nimenomaan parantaa tilannetta. Puut pitää polttaa nopeasti, jotta palaminen on puhdasta. Kun varaava massa on eristetty hyvin huonetilasta, se ei luovuta lämpöään hetkessä, vaan hitaasti pitkän ajan kuluessa. Näin teho pysyy alhaisena, mutta lämmitysaika on pitkä.
- hahmottaja
Vastaus ... kirjoitti:
Uunista lähtee helposti parikymmentä kilowattia tehoa. Riippuu pesän koosta. Minulla se on runsaan metrin haloille tehty ja parikymmentä kiloa mahtuu panokseen.
Lattian lämpöön en ota kantaa, sillä lämpö säteilee ja kulkeutuu vähän joka suuntaan, jos nämä perusasiat ovat kunnossa. Uuni lämmittää ja kuivaa myös alapohjan.
Tomppelinkin pitäisi käsittää ettei uuni mahdu pieneen tilaan.
http://4.bp.blogspot.com/_S9Kwf_lokg4/S2Wm4NRsD_I/AAAAAAAAAEM/WVY1PTEloBo/s1600-h/28012010287.jpg
Onko eristyksen hahmottaminen noin vaikeata. Varaavan massan eristäminen ei vaikuta mitään, kun puut palavat uunissa puoli tuntia. Mitä oikein yrität selittää.
http://1.bp.blogspot.com/_oRm4glYzoQw/TIFSkiPTzJI/AAAAAAAAAGE/WpffBpRAgnE/s1600/2010_08_30_uuniantura.JPGYritän vielä uudestaan. Eli jos lattian lämpimyys on vaatimus ja uunin lämmitys häiritsee sitä, niin silloinhan se uunin tuottama lämpö on eliminoitava. Jossain? kulkee kyllä eristyksen raja että 20 kilon halkojen polttaminen ei lämmitä huonetta lainkaan ja lattialämmitys toimii ihanteellisesti.
Eristeen on kyllä oltava paksu jos kuitenkin jääräpäisesti polttaa 20 kiloa halkoja päivässä ja kaiken sen lämmön on purkauduttava ulos hallitusti. Pellin auki pitäminen tietysti auttaisi, mutta..... - Appi Ukko
hahmottaja kirjoitti:
Yritän vielä uudestaan. Eli jos lattian lämpimyys on vaatimus ja uunin lämmitys häiritsee sitä, niin silloinhan se uunin tuottama lämpö on eliminoitava. Jossain? kulkee kyllä eristyksen raja että 20 kilon halkojen polttaminen ei lämmitä huonetta lainkaan ja lattialämmitys toimii ihanteellisesti.
Eristeen on kyllä oltava paksu jos kuitenkin jääräpäisesti polttaa 20 kiloa halkoja päivässä ja kaiken sen lämmön on purkauduttava ulos hallitusti. Pellin auki pitäminen tietysti auttaisi, mutta.....Kun kirjoittelet noin hoopoja.
http://www.rakennusmaailma.fi/artikkelit/tulisijan-hukkalampo-talteen
- einstein.
Pyydä putket pintaan. Tulee ohuemmasti lämpöä. Ohut lämpö lämmittää vain pinnan eikä koko huonetta. Ja sitten kannattaa asentaa älytermostaatit. Vaadi termostaatit, jotka lämmittävät vain lattian.
- kieroliero
vitsinä varmaan tarkoitit mutta on melkein järkevää juttua että joku voi ottaa tosissaan.
Putkien paikalla ei ole juurikaan merkitystä. Ehkä ihan pinnassa ne voisiat hiukan nopeuttaa pinnan lämpenemistä silloin kun lämpö nostetaan nopeasti mutta vain hiukan. Betonilla on kuitenkin huomattavan hyvä lämmönjohtavuus, verrattuna lattiapinnotteisiin(pl. laatat), joten betoni on melko tasalämmin läpeensä, riippumatta putkien sijainnista.
Mikään äly ei voi pidätellä lämpöä siirtymästä lattiasta ilmaan. - ei saa
kieroliero kirjoitti:
vitsinä varmaan tarkoitit mutta on melkein järkevää juttua että joku voi ottaa tosissaan.
Putkien paikalla ei ole juurikaan merkitystä. Ehkä ihan pinnassa ne voisiat hiukan nopeuttaa pinnan lämpenemistä silloin kun lämpö nostetaan nopeasti mutta vain hiukan. Betonilla on kuitenkin huomattavan hyvä lämmönjohtavuus, verrattuna lattiapinnotteisiin(pl. laatat), joten betoni on melko tasalämmin läpeensä, riippumatta putkien sijainnista.
Mikään äly ei voi pidätellä lämpöä siirtymästä lattiasta ilmaan.Laittaa miten pintaan tahansa vaan oikeaan syvyyteen materiaaleista riippuen.
- hattivattinen
Kaikkea jorinaa kylläkin. Suunnittelutoimiston insinööri sanoi, että ei tule ongelmaa kun laittaa ns. yhdistelmätermostaatin. Eikä sitä saa laittaa takan lähettyville. Makkareihin hän suositteli sit ihann huoneilmasta mittaavia. Sanoi että ihan perus juttuja tollaset asiat. Pitääkö paikkansa?
- toimii ne
Lattialämmitys reagoi noin vuorokaudessa. Lämmität uunin-vuorokausi liian kuuma ja sit vuorokausi viileempää ennenkuin lattia taas nostaa lämmön säädettyyn arvoon.
Eli kyllä ne termarit toimii. Tai sit ei. Miten sen ny ottaa. - wertyuik
Ei tullut apua? Eiköhän se ole moneen kertaan todettu, että iso uuni ja lattialämmitys ei toimi yhdessä. Siinä eivät mitkään termostaatit auta, kun vaihtoehdot ovat A) kylmät lattiat B)huoneilman ylilämpö. Pitäisi tyhmemmänkin jo tajuta.
- 29
wertyuik kirjoitti:
Ei tullut apua? Eiköhän se ole moneen kertaan todettu, että iso uuni ja lattialämmitys ei toimi yhdessä. Siinä eivät mitkään termostaatit auta, kun vaihtoehdot ovat A) kylmät lattiat B)huoneilman ylilämpö. Pitäisi tyhmemmänkin jo tajuta.
On unohdettu kokonaan sähkön laatu. Tuulisähköllä saa lempeän miellyttävän lattialämmön, joka ei lämmitä huonetta.
- aika näyttää
wertyuik kirjoitti:
Ei tullut apua? Eiköhän se ole moneen kertaan todettu, että iso uuni ja lattialämmitys ei toimi yhdessä. Siinä eivät mitkään termostaatit auta, kun vaihtoehdot ovat A) kylmät lattiat B)huoneilman ylilämpö. Pitäisi tyhmemmänkin jo tajuta.
Apua kyllä tuli, mutta se ei miellyttänyt.
Harva näitä uskoo, ennen kuin itse kokeilee. - ei vaan kannata
29 kirjoitti:
On unohdettu kokonaan sähkön laatu. Tuulisähköllä saa lempeän miellyttävän lattialämmön, joka ei lämmitä huonetta.
A) suomessa tuulee vähän
B) tarvitaan suuri tuulimylly, maksaa paljon
C) häiritsee itseä ja varsinkin naapureita - Perskarvatkii
aika näyttää kirjoitti:
Apua kyllä tuli, mutta se ei miellyttänyt.
Harva näitä uskoo, ennen kuin itse kokeilee. - pilppilppi
Lattioiden lämpötila pakostakin tulee putoamaan siinä vaiheessa kun takka oikeasti alkaa lämmittämään huonetilaa. Riippumatta siitä minkälainen lämmönsäätöjärjestelmä sinulla on. Minun näkemykseni on seuraavanlainen. Tyytyisit siihen että osassa taloa lattiat ovat viileät. Lattian tuntuma, kylmä tai kuuma, riippuu lattiamateriaalista. Parketti esimerkiksi ei tunnu kylmältä. Korkkimatto, jopa muovimatto, käy hyvin. Laminaattilattia ei ole paha. Laatta on selkeästi kylmän tuntuinen ilman lattialämmitystä. Mutta jos sinulla on vain pesutiloissa laattaa, pidät niissä tiloissa käsisäädön.
Nämä näkemykset perustuvat omaan kokemukseen minun kodissani. Minun taloni lämpiää nimenomaan nimimerkkini kertomalla yhdistelmällä. Lisäksi minulla on iso takka jota lämmitän talvisin joka päivä. - lämpöpumput rulettaa
29 kirjoitti:
On unohdettu kokonaan sähkön laatu. Tuulisähköllä saa lempeän miellyttävän lattialämmön, joka ei lämmitä huonetta.
Jos olet seurannut tätä palstaa, olet varmaankin huomannut että maalämmöllä tuotetulla lämmöllä on muihin lämmönlähteisiin verrattuna ylivertaisia ominaisuuksia.
- Vesikiertoisessa
Lattialämmityksessä, jos ei lähde erillisiä kiertoja jakotukilta, niin ei ole, mitä säätää. Jakotukilla pitäisi olla säätöventtiili ja siinä säätimeen kytketty huoneanturi ja lattia-anturi.
- Pökköa pesään
Yhdistelmätermostaatti auttaa nimenomaan tilassa jossa uuni on, koska lattia-anturi mittaa myös betonilaatan lämpötilaa, eikä pelkästään ilman lämpötilaa. Näin lattia ei pääse kylmenemään vaikka uunia lämmittäisi yötäpäivää. Uunihan lämmittää tehokkaasti vain avointa tilaa, missä uuni on. Muissa huoneissa lämmöt pidetään kohdillaan huonetermostaattien avulla.
- Sähkövastuksille
Pökköa pesään kirjoitti:
Yhdistelmätermostaatti auttaa nimenomaan tilassa jossa uuni on, koska lattia-anturi mittaa myös betonilaatan lämpötilaa, eikä pelkästään ilman lämpötilaa. Näin lattia ei pääse kylmenemään vaikka uunia lämmittäisi yötäpäivää. Uunihan lämmittää tehokkaasti vain avointa tilaa, missä uuni on. Muissa huoneissa lämmöt pidetään kohdillaan huonetermostaattien avulla.
Vesikierrossa se ei ole, niin sanottua. Paras olisi säätää pumppua.
- sdfgtjuhkl
Pökköa pesään kirjoitti:
Yhdistelmätermostaatti auttaa nimenomaan tilassa jossa uuni on, koska lattia-anturi mittaa myös betonilaatan lämpötilaa, eikä pelkästään ilman lämpötilaa. Näin lattia ei pääse kylmenemään vaikka uunia lämmittäisi yötäpäivää. Uunihan lämmittää tehokkaasti vain avointa tilaa, missä uuni on. Muissa huoneissa lämmöt pidetään kohdillaan huonetermostaattien avulla.
"Yhdistelmätermostaatti auttaa nimenomaan tilassa jossa uuni on, koska lattia-anturi mittaa myös betonilaatan lämpötilaa, eikä pelkästään ilman lämpötilaa. Näin lattia ei pääse kylmenemään vaikka uunia lämmittäisi yötäpäivää."
Olisiko viides kerta samasta asiasta. Eihän lattioiden kylmyys ole mikään ongelma, vaan ongelma tulee siitä, että kun uunia lämmitetään ja halutaan pitää lattiat lämpiminä, niin samalla huoneilman lämpötila nousee liikaa. Tosin olihan siihenkin jo ratkaisu, eli ilmastoinnilla viilennetään huoneilma sopivaksi. Mutta mitäs helvetin järkeä onkaan sitten polttaa sitä takkaa :) - JA.
wertyuik kirjoitti:
Ei tullut apua? Eiköhän se ole moneen kertaan todettu, että iso uuni ja lattialämmitys ei toimi yhdessä. Siinä eivät mitkään termostaatit auta, kun vaihtoehdot ovat A) kylmät lattiat B)huoneilman ylilämpö. Pitäisi tyhmemmänkin jo tajuta.
Jos on 4500 kg takkaleivinuuni ja vesikiertoinen lattialämmitys puulattian alla. Puu ei tunnu koskaan kylmältä, eikä varaa lämpöä kuten betonimassa. Huoneistotermostaatit pitävät huolen, että lämmityskierto pysyy kiinni huoneissa, joihin takan tuottama lämpö siirtyy.
- kompromissi
Tyypillinnen lattialämmitys rakennetaan niin että piirejä on vähintään ykis per huone, huoneissa on yleensä terhmostaatit. Veden lämpötila hoitaa säädin joka toimii ulkolämpötilan tai/ja sisälämäpötilan mukaan.
Takan lämmittämisen ongelma on se että kun takka lämmittää oleskelutilat niin se vaikuttaa talon lämmitykseen joko niin että oleskelutiloissa oleva sisälämmön mittaus haistaa että talon lämpö nousee ja alentaa tulevan veden lämpötilaa, tästä seuraa se että oleskelutilojen lämpötila on haluttu, mutta nurkkahuoneet voi kylmetä. Termostaatit huutaa lisää lämpöä, mutta kun sitä ei vaan ole tarjolla. Toinen mahdollisuus on se että lämpö säädetään vain ulkolämpötilan mukaan, sillon lämmitysjärjestelmä ei haista takan lämpöä ja lämpö riittää myös nurkkahuoneisiin. Jos oleskelutiloissakin on termostaatit, niin voi toimia suht hyvin, tosin on suurimahdollisuus ylilämmittämiseen. Vesikiertoinen lattialämmitys takan kanssa on aina jonkinlainen kompromissi.
Takan kanssa saa varmemmin toimimaan sähkölämmityksen, silloin jokainen huono sisältää oman teholähteensä, eikä välitä muiden tilojen lämpötiloista.
Mutta jos on tarkoitus käyttää päälämmönlähteenä puuta, niin silloin on kyllä parasta laittaa puukattila pannuhuoneeseen ja lämmittää sillä, saa samalla lämmitettyä myös käyttöveden. - Pilipali Hipsi
Varmaan joku pilpiin liittyvä yhteys tuossa on, mutta ei oikein avaudu.
"takasta ei ole kuin haittaa sillä sitä kun lämmittää niin lattiat jäähtyy"- kattopatterilattialä
Jos ei sen jälkeen avaudu, yritän selittää sinulle.
- Täyttä paskaa
kattopatterilattialä kirjoitti:
Jos ei sen jälkeen avaudu, yritän selittää sinulle.
Lue ite.
- itsestäänselvyys
Kun lämpö tulee takasta niin varsinaisen lämmitysjärjestelmän ei tarvi lämmittää, elli se on kylmänä ja tässä tapauksessa se on lattia.
- kat3pa2lat
Täyttä paskaa kirjoitti:
Lue ite.
Tarjous ei toistu!
- Nokkelampi
itsestäänselvyys kirjoitti:
Kun lämpö tulee takasta niin varsinaisen lämmitysjärjestelmän ei tarvi lämmittää, elli se on kylmänä ja tässä tapauksessa se on lattia.
Kaveri, niin olisi ehkä saattanut ottaa tulisijasta hyödyn irti. Poistoilmalämpöpumpun kanssa tuollainen ei oikein sovellu eikä lompakonkaan kannalta ole viisas.
En tiedä, mutta minulla lattia nimenomaan lämpiää uunia lämmitettäessä. Kyse saattaa olla siitä, että lattialämmitys toimii vastoin tarkoitusta uunin jäähdytyslaitteena eli pilpin lauhduttimeen kulkeutuu uunin lämmöstä osa lattialämmityksen paluujohdon kautta. - utelias uuno
Nokkelampi kirjoitti:
Kaveri, niin olisi ehkä saattanut ottaa tulisijasta hyödyn irti. Poistoilmalämpöpumpun kanssa tuollainen ei oikein sovellu eikä lompakonkaan kannalta ole viisas.
En tiedä, mutta minulla lattia nimenomaan lämpiää uunia lämmitettäessä. Kyse saattaa olla siitä, että lattialämmitys toimii vastoin tarkoitusta uunin jäähdytyslaitteena eli pilpin lauhduttimeen kulkeutuu uunin lämmöstä osa lattialämmityksen paluujohdon kautta.Mikä pilp sinulla on? Samanlainen systeemi olisi hakusessa.
- Jokke6454
Nokkelampi kirjoitti:
Kaveri, niin olisi ehkä saattanut ottaa tulisijasta hyödyn irti. Poistoilmalämpöpumpun kanssa tuollainen ei oikein sovellu eikä lompakonkaan kannalta ole viisas.
En tiedä, mutta minulla lattia nimenomaan lämpiää uunia lämmitettäessä. Kyse saattaa olla siitä, että lattialämmitys toimii vastoin tarkoitusta uunin jäähdytyslaitteena eli pilpin lauhduttimeen kulkeutuu uunin lämmöstä osa lattialämmityksen paluujohdon kautta.Jos on tarpeeksi rahaa, ei energian kulutuksella ole loppujen lopuksi paljonkaan väliä. Rakentaminen kallistuu uusien määräysten vuoksi koko ajan. Varakkaalle rakentajalle matalaenergiatalon rakentaminen ei kuitenkaan ole ongelma. Hän voi toteuttaa kaikki uudet vaatimukset ja olla tyytyväinen: taloni on egolokisesti rakennettu. Lattialämmityskään ei ole ongelma. Kovimpienkin pakkasien aikaan tulee tilanne että lämmitystä ei tarvittaisi. Mutta lattialämmitys lämmittää lattioita mukavaksi kävellä. Ei hätää, ilmastointi hoitaa sisäilman mukavaksi. Ja yksikään rakennusmääräys ei tällaista tilannetta kiellä.
- noin juuri
Jokke6454 kirjoitti:
Jos on tarpeeksi rahaa, ei energian kulutuksella ole loppujen lopuksi paljonkaan väliä. Rakentaminen kallistuu uusien määräysten vuoksi koko ajan. Varakkaalle rakentajalle matalaenergiatalon rakentaminen ei kuitenkaan ole ongelma. Hän voi toteuttaa kaikki uudet vaatimukset ja olla tyytyväinen: taloni on egolokisesti rakennettu. Lattialämmityskään ei ole ongelma. Kovimpienkin pakkasien aikaan tulee tilanne että lämmitystä ei tarvittaisi. Mutta lattialämmitys lämmittää lattioita mukavaksi kävellä. Ei hätää, ilmastointi hoitaa sisäilman mukavaksi. Ja yksikään rakennusmääräys ei tällaista tilannetta kiellä.
Meillä on juuri tuo tilanne suuren osan vuotta. Lattioita lämmitetään että on miellyttävät jalalle ja ilmastointi viilentää hiukan ettei tule kuuma.
- Eristämällä
Jokke6454 kirjoitti:
Jos on tarpeeksi rahaa, ei energian kulutuksella ole loppujen lopuksi paljonkaan väliä. Rakentaminen kallistuu uusien määräysten vuoksi koko ajan. Varakkaalle rakentajalle matalaenergiatalon rakentaminen ei kuitenkaan ole ongelma. Hän voi toteuttaa kaikki uudet vaatimukset ja olla tyytyväinen: taloni on egolokisesti rakennettu. Lattialämmityskään ei ole ongelma. Kovimpienkin pakkasien aikaan tulee tilanne että lämmitystä ei tarvittaisi. Mutta lattialämmitys lämmittää lattioita mukavaksi kävellä. Ei hätää, ilmastointi hoitaa sisäilman mukavaksi. Ja yksikään rakennusmääräys ei tällaista tilannetta kiellä.
Ja siihen käy sitten vaikka kuinka vähäinen lämmitys.
- ovat
Eristämällä kirjoitti:
Ja siihen käy sitten vaikka kuinka vähäinen lämmitys.
kylmät!
- Lämpimämpinä
ovat kirjoitti:
kylmät!
Alapohjan lämmön karkailu on huomattava lattialämmityksessä.
- mukaan
Lämpimämpinä kirjoitti:
Alapohjan lämmön karkailu on huomattava lattialämmityksessä.
lattilämmitys hukkaa enemmän energiaa muihin lämmönjakotapoihin verrattuna.
- erdfgvdxc
mukaan kirjoitti:
lattilämmitys hukkaa enemmän energiaa muihin lämmönjakotapoihin verrattuna.
Ninhän se hukkaakin.
- 20+12
Nokkelampi kirjoitti:
Kaveri, niin olisi ehkä saattanut ottaa tulisijasta hyödyn irti. Poistoilmalämpöpumpun kanssa tuollainen ei oikein sovellu eikä lompakonkaan kannalta ole viisas.
En tiedä, mutta minulla lattia nimenomaan lämpiää uunia lämmitettäessä. Kyse saattaa olla siitä, että lattialämmitys toimii vastoin tarkoitusta uunin jäähdytyslaitteena eli pilpin lauhduttimeen kulkeutuu uunin lämmöstä osa lattialämmityksen paluujohdon kautta.Kerro tosiaan mikä pilp sinulla on. Nilanissa taitaa olla oma sähkökattila lämmitykselle. joten se ei ole yhteydessä varaajaan, Nibessä on kaksoisvaippavaraaja, mutta suntin ollessa kiinni, ei vesi kierrä varaajassa. Tuntuu kovin mahdottomalta tuo väitteesi.
- putkim.
erdfgvdxc kirjoitti:
Ninhän se hukkaakin.
Mä olen ollu rakentamassa kymmeniä taloja. Lattian eristepaksuus on lisääntynyt paljon viime vuosina. Tänä vuonna rakennettaviin taloihin on tullut läpi 200mm styroksia. Onko sinulla tietoa energiamääristä, jonka uusien määräysten mukaan rakennetussa talossa lattia hukkaa. Ja mikä voisi olla lattian lämpötila eri ulkolämpötiloissa?
- fysiikalla mitoittav
putkim. kirjoitti:
Mä olen ollu rakentamassa kymmeniä taloja. Lattian eristepaksuus on lisääntynyt paljon viime vuosina. Tänä vuonna rakennettaviin taloihin on tullut läpi 200mm styroksia. Onko sinulla tietoa energiamääristä, jonka uusien määräysten mukaan rakennetussa talossa lattia hukkaa. Ja mikä voisi olla lattian lämpötila eri ulkolämpötiloissa?
Jossain on käynyt ilmi, että maanvaraisen alla maan lämpö nousee jopa 17 asteeseen. Eristeiden alla.
Itse olen lattialämmön mitoittamisessa laskenut maan lämmöllä 4 tai 5 astetta. Tuota tarvitaan alapohjan eristeen läpi karkaavalle lämpöhäviölle. Vuosienergia on tuollaisella oletuksella alaspäin 2000 kWh luokkaa. Mutta todellisuus on toista tuon 17 asteeseen nousevan maaperän takia. Taitaa jäädä puoleen tai kolmannekseen.
Eristepaksuuden lisääminen 200 mm asti on hukkaan heitettyä rahaa ainakin noissa tapauksissa kun maaperä on lämpöä pidättävä. 200 mm solumuovia vastaa 400 mm villaa. Ulkoilmaan nähden on sentään 50 astettakin lämpötilaero. Jos ulkoilmaan olisi 5 asteen lämpötilaero mitoituspakkasella, niin vaadittaisiinko 40 senttinen turkki? - Määräyksissä
fysiikalla mitoittav kirjoitti:
Jossain on käynyt ilmi, että maanvaraisen alla maan lämpö nousee jopa 17 asteeseen. Eristeiden alla.
Itse olen lattialämmön mitoittamisessa laskenut maan lämmöllä 4 tai 5 astetta. Tuota tarvitaan alapohjan eristeen läpi karkaavalle lämpöhäviölle. Vuosienergia on tuollaisella oletuksella alaspäin 2000 kWh luokkaa. Mutta todellisuus on toista tuon 17 asteeseen nousevan maaperän takia. Taitaa jäädä puoleen tai kolmannekseen.
Eristepaksuuden lisääminen 200 mm asti on hukkaan heitettyä rahaa ainakin noissa tapauksissa kun maaperä on lämpöä pidättävä. 200 mm solumuovia vastaa 400 mm villaa. Ulkoilmaan nähden on sentään 50 astettakin lämpötilaero. Jos ulkoilmaan olisi 5 asteen lämpötilaero mitoituspakkasella, niin vaadittaisiinko 40 senttinen turkki?Jo otettu kauan huomioon ks. C4, T6 (hiekka, salaojittamaton, kallio ... ). Yleistää voi, että lattialämmityksessä sitä vasten olevan rakenteen eli maan lämmönvastus korostuu eikä haluta "lämmittää koko maailmaa".
Toiseksi kyse oli alussa esitetystä kysymyksestä, ei rakennuskannasta yleensä.
Kolmanneksi löytyy luku, jota on noudatettava ja se on 0,2 - 025 W/M2K (C3). - putkim.
Määräyksissä kirjoitti:
Jo otettu kauan huomioon ks. C4, T6 (hiekka, salaojittamaton, kallio ... ). Yleistää voi, että lattialämmityksessä sitä vasten olevan rakenteen eli maan lämmönvastus korostuu eikä haluta "lämmittää koko maailmaa".
Toiseksi kyse oli alussa esitetystä kysymyksestä, ei rakennuskannasta yleensä.
Kolmanneksi löytyy luku, jota on noudatettava ja se on 0,2 - 025 W/M2K (C3).Onko nykymääräysten mukaan rakennetuissa taloissa edes talvella lattia lämmin?
Luulisin että ainakin passiivienergiataloissa ei edes kannata asentaa lattialämmitystä. - Voi olla
putkim. kirjoitti:
Onko nykymääräysten mukaan rakennetuissa taloissa edes talvella lattia lämmin?
Luulisin että ainakin passiivienergiataloissa ei edes kannata asentaa lattialämmitystä.Lämmönjakotapana lattialämmitys, mutta ilman vaihtolämmitystä on VTT:n passiivitaloissa ja tulisija. Sitten on lämmityksessä kattopaneelit isoissa tiloissa. Niissäkin lämpiää lattia
- Ei tietty laite
20+12 kirjoitti:
Kerro tosiaan mikä pilp sinulla on. Nilanissa taitaa olla oma sähkökattila lämmitykselle. joten se ei ole yhteydessä varaajaan, Nibessä on kaksoisvaippavaraaja, mutta suntin ollessa kiinni, ei vesi kierrä varaajassa. Tuntuu kovin mahdottomalta tuo väitteesi.
Lämpötilaero höyrystimen ja lauhduttimen välillä pienee, niin teho laskee. Se on se laskukaava.
- wsftgjhkl
Ei tietty laite kirjoitti:
Lämpötilaero höyrystimen ja lauhduttimen välillä pienee, niin teho laskee. Se on se laskukaava.
Miksi se pienenee, jos vesi ei kierrä lauhduttimen kautta?
- Siirtimissä
wsftgjhkl kirjoitti:
Miksi se pienenee, jos vesi ei kierrä lauhduttimen kautta?
Lämmön siirto huononee, kun lämpötilaero kapenee ja lämpötila-alue nousee. Pitäisi tosiaan olla tarkempi kuvaus laitteistosta. COP, tiedäthän. Laitat vaikka jääkaapin peittoon takapuolelta, niin sähköä alkaa kulumaan enemmän. Höyrystimeen menee väärän lämpöistä ainetta.
- Toimintaselostus
Ja siihen otetaan huomioon uunilämmitys. Kai sen pilpin energian voi työntää käyttöveteen. Osatehollahan se on nytkin mitoitettu. Hommaa varaaja.
- Saituri eläkeläinen.
Tuossa nyt mennään hieman hakoteille, eli kannataan säkillä valoa tupaan periaatteella. Kun ajatelllaan takalla lämmittämistä niin lämpöä siinä tuotetaan . Sitten kun poistuvasta ilmasta otetaan lämpöä talteen niin puhutaan lämmön talteenotosta joko vastavirtausperiaatteella tai sitten pumppaamalla johonkin välivarastoon, eli varaajaan ja sitten takaisin kiertoon.
Kun sitten samaan aikaan kun lämmitetään niin tietysti termostaatit vaikuttaa lattian vesikiertoon, mutta ei siinä silti lattia välttämättä kylmene jos talossa on kunnon eristeet. Lämpöä on varastoitunut myös lattian rakenteisiin ja lisää tulee takasta. Lämmön talteenotto palauttaa sitä myös jonnekkin takaisin.
Oleellinen seikka lienee myös millä ns. varalämpöä tuotetaan, sähköllä vaiko aina vain takkaa sytytellään.
Viime aikoina on myös alkanut esiintymään vaihtoehto jossa hyvin eristettyihin ja varustettuhin taloihin laitetaan lisälämmön tuottajaksi pienempi vesikiertoinen pellettitakka, eli kaiken varalle.
Tuo maapohjan lämpötilan kohoaminen tuonne reilun 10 asteen yläpuolelle ei välttämättä liity kokonaan lämpöhukkaan vaan kyseessä on ilmiö jota ei täysin osata selvittää, mutta liittyy kuitenkin hyvin tehtyyn pohjan ja seinustojen routaeristeisiin, eli maalämmön vaikutus paranee eristepatjan kasvaessa ja laajentuessa. Tutkittuu mm TTKK taholla.
Hölmölästen tohulta tuntuu niemenomaan seikka jossa ensin tehdään huippuhyvin eristetty talo ja sitten joku toinen hölmöläinen esittää, että lattiat kylmenee kun takalla lämmitetään, no onhan nuo suuret kivikasat hyvin tehtyyn taloon eräänlaisia kiukaita jossa lämpöä voi tulla liikaakin, mutta hieman järkeäkin tarvitaan kun taloa tekee ja lämmittää. Kannattaa muistaa, että lämpöä varastoituu kaikkiin seiniin ja rakenteisiin ehkä joskus liikaakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 407003
- 323948
- 463347
- 402949
- 172726
- 372238
- 162196
- 412153
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482087- 402058