Jos oletetaan, että henkilö X työskentelee vakituisena toimipisteessä A Helsingissä, ja toinen toimipiste B sijaitsee toisella puolella Suomena. Työnantaja ilmoittaa, että työt tulevat vähenemään toimipisteestä A, jolloin henkilö X jää joko ilman työtä, tai vaihtaa toiselle puolelle Suomea toimipisteeseen B.
Toimipisteeseen B on rekrytoitu useita henkilöitä lähikuukausien aikana, osittain samankaltaisiin (ei täysin) tehtäviin kuin mitä henkilö X tekee.
Miten tämä lain mukaan menee? Voidaank X potkaista ulos ja hänen tehtävänsä ripotella toiselle puolelle Suomea kuukausi sitten tulleille henkilöille?
Miten käy X:n työttömyysturvan? Onko hänen tässä tilanteessa muutettava toiselle puolelle Suomea karenssin välttääkseen?
Toimipisteeseen B on rekrytoitu useita henkilöitä lähikuukausien aikana, osittain samankaltaisiin (ei täysin) tehtäviin kuin mitä henkilö X tekee.
Miten tämä lain mukaan menee? Voidaank X potkaista ulos ja hänen tehtävänsä ripotella toiselle puolelle Suomea kuukausi sitten tulleille henkilöille?
Miten käy X:n työttömyysturvan? Onko hänen tässä tilanteessa muutettava toiselle puolelle Suomea karenssin välttääkseen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä tietysti menee vähän mutu-alueelle, mutta käsittääkseni on niin, että jos työantaja haluaa siirtää työtehtävät toiselle puolelle maata, hänellä on siihen oikeus. Sinulle jää sitten jäljelle se, että siirryt tehtäviesi perässä toiselle paikkakunnalle tai irtisanoudut, sillä työnantaja tuskin lähtee tuossa tilanteessa irtisanomaan, koska tuossa ei välttämättä lain mukaiset irtisanomisperusteet täyty. Mutta varmempaa tietoa saat liitosta, jos sellaiseen kuulut. Ellet, pirauta työsuojeluviranomaisille tai lähetä sähköpostia. Yhteystiedot löydät tuolta: http://www.tyosuojelu.fi/fi/
Varsinainen ongelma on sitten työttömyysturva. Se toimii vähän arvaamattomasti.
Periaatteessa irtisanoutumisesta seuraa 3 kk:n karenssi.
Toisaalta työtä ei ole pakko ottaa vastaan työssäkäyntialueensa ulkopuolelta, mikä nykyisellään on 80 km:n matka kotoa. Tosin tuo ei ole ihan ehdoton juttu. Laitan lainkohdan tämän viestin loppuun.
Työtä ei siis ole pakko ottaa vastaan työssäkäyntialueen ulkopuolelta, mutta muodostaako se irtisanoutumisperusteen työkkärin näkökulmasta, jos kyse on samasta työnantajasta ja työsuhde on voimassa. Yleensä on niin, että jos on mennyt ottamaan työn vastaan ulkopuolelta työssäkäyntialueensa, niin työstä ei voi erota ilman karenssia, vaikka työssäkäynti muodostuisikin mahdottomaksi. Vaan tuossahan työpaikka siirtyisi työssäkäyntialueen ulkopuolelle.
Luultavasti työkkäri pohtisi tuossa sitä, olisiko uudella paikkakunnalla tarjolla asunto ja toisaalta, mitkä ovat perhesuhteet.
Olettaisin, että tuossa painaisi se, että työpaikka siirtyisi ulkopuolelle työssäkäyntialueen (matkaongelmia ei oteta juurikaan huomioon) ja ainakin jos etäisyys olisi huomattavasti enemmän kuin työssäkäyntialueen raja ja karenssia ei tulisi.
Vaan työkkärit ovat päätöksenteossaan arvaamattomia. Siinä missä yksi työkkäri antaisi karenssin, toinen ei.
Etukäteen tuohon ei voi myöskään saada sitovaa vastausta edes työvoimaviranomaiselta, sillä lain mukaan työvoimaviranomaisella ei ole oikeutta antaa sitä itseään sitovaa ennakkopäätöstä. Siis vaikka olisi etukäteen mitä mustaa valkoisella työkkärin taholta, sillä ei loppupeleissä ole muuta virkaa kuin korkeintaan wc-paperina, mihin asiapaperi-laatu on liian kovaa, tukkii pöntön.
Tuossapa sitten työssäkäyntialueen osalta lainkohtia:
Työssäkäyntialue
Henkilön työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle hänen tosiasiallisesta asuinpaikastaan. Jos muuhun arvioon ei ole aihetta, henkilön tosiasiallisena asuinpaikkana pidetään hänen työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään merkittyä osoitettaan.
Alueellinen liikkuvuus
Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänen työssäkäyntialueeltaan tarjottua työtä, jos hänen päivittäisen työmatkansa kesto ylittäisi kokoaikatyössä keskimäärin kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia.
Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänen työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjottua työtä, jos:
1) työpaikkaan olisi työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan saatavissa sellaisia sopivia työntekijöitä, joiden työssäkäyntialueella avoin työpaikka sijaitsee;
2) työ ei ole pysyväisluonteista toimeentulon turvaavaa kokoaikatyötä;
3) uudella paikkakunnalla ei ole saatavissa työnhakijalle ja hänen perheelleen sopivaa asuntoa;
4) työn vastaanottamista on työnhakijan kielitaito huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana; tai
5) työnhakijalla on painava henkilökohtainen syy olla vastaanottamatta kyseistä työtä.
Työnhakijalle ja hänen perheelleen sopivana pidetään asuntoa, johon muuttaminen ei merkittävästi huononna asuinolosuhteita ja josta aiheutuvat kustannukset eivät merkittävästi vähennä työnhakijan käytettävissä olevia tuloja. Asunnon on oltava työnhakijan ja hänen perheensä käytettävissä viimeistään silloin, kun työnhakija ottaa vastaan työn työssäkäyntialueensa ulkopuolelta, tai viipymättä sen jälkeen.
Painavana henkilökohtaisena syynä pidetään työnhakijan puolison työtä tai yrittäjätoimintaa, joka on perheen toimeentulon kannalta välttämätöntä, omaa, puolison tai lasten paikkakuntaan sidottua opiskelua tai koulunkäyntiä, lähisukulaisen tai muun läheisen henkilön huoltamista, omaa tai lähisukulaisen terveydentilaa tai muuta näihin rinnastettavaa syytä, jollaisena voidaan pitää hankittua asuntoa.