Maallikon hölmö kysymys taas:))
Miksi kaikki kappeleet avaruudessa pyörivät oman akselinsa ympäri?
Noo vähän epätarkka kysymykseni, koska ei kai kaikki pyöri mm. meteoriitit ja muut kevyemmät eivät taida pyöriä.
Mutta massaltaan raskaammat taivaankappeleet näyttävät pyörivän; tähdet planeetat ym.
Lisäksi kaiketi kokonaiset galaksit pyörivät suhteessa kokonaisuuteensa?
Mistä ko. pyöriminen johtuu ja mikä sen laittanut alulle?
Miksi se voi jatkua ainavain? Eikö ole olemassa kitkaa joka sitä hidastaisi vai onko olemassa energia, joka pitää pyörimisen suht tasaisena vuosimiljoonia?
Kiitos vastauksista jo etukäteen
Miksi kaikki kappeleet avaruudessa pyörivät oman akselinsa ympäri?
Noo vähän epätarkka kysymykseni, koska ei kai kaikki pyöri mm. meteoriitit ja muut kevyemmät eivät taida pyöriä.
Mutta massaltaan raskaammat taivaankappeleet näyttävät pyörivän; tähdet planeetat ym.
Lisäksi kaiketi kokonaiset galaksit pyörivät suhteessa kokonaisuuteensa?
Mistä ko. pyöriminen johtuu ja mikä sen laittanut alulle?
Miksi se voi jatkua ainavain? Eikö ole olemassa kitkaa joka sitä hidastaisi vai onko olemassa energia, joka pitää pyörimisen suht tasaisena vuosimiljoonia?
Kiitos vastauksista jo etukäteen
Vastaukset 9
Vanhimmat
siinä perussyy pyörimiselle ja radalla kiertämiselle. Kumpikaan ei juurikaan kuluta energiaa, joten liike on hyvin yleinen, joku voisi sanoa "lieveilmiö", mutta monelle ilmiölle välttämätön edellytys.
Vetovoiman ja painovoimien kannalta pyörivässä kappaleessa pyörähdyskappaleen symmetrisyys pitää huolen siitä, että pyörimisliike ei lisää taikka vähennä kappaleen energiataseita ympäristönsä suhteen. Jos kappale ei ole symmetrinen vaan esim. pitkulainen, niin se ei enää pyörikkään niin helposti, koska eri asemilla on erilaiset energiataseet ympäristönsä kanssa ja ympäristö ei halua luopua tasapainotilastaan. Epäsymmetrisetkin kappaleet siis hakeutuvat sellaiseen rotaatioon, jossa jonkinlainen symmetrisyysakseli tasapainottaa energiat (Galakseilla esim. siis levyn keskipisteen suhteen).
Voidaan siis sanoa, että erilaisissa liikkeissä olevat kappaleet kadottavat kaikki muut liiketyypit paitsi keskipisteensä taikka symmetria-akselinsa suhteen tapahtuvat liikkeet, koska vain ne eivät kuluta energiaa. Kaikki siis hakeutuu alimman energian käytön tasolle, mikä onkin yksi fysiikan peruslaki.
Pyörimistä ei voi mitenkään selittää vetovoiman avulla, koska sehän on lähinnä kaiken jarru,) mutta 360 astetta materiaan putoavan tilan avulla voi, putoava tila luo kitkaa materiaan, putoavan tilan energia selittää jatkuvan energian saannin kaikkeen akseli pyörimiseen, rataliikeeisiin, tähtien elinkaaret, eli kaiken energiailmiöiden jatkuvuudet niin mikro että makrokosmoksen tasolla, on tyhmää kuvitella atomi on lähes ikiliikkuja tai että avaruus on liikkuumaton tyhjiö, tyhjiö joka kuitenkin virallisesti toisaalla LAAJENEE,, kaikki mitä on, on tilaa, liikkuvaa tilaa, energiaa.
Kösite vetovoimaa ei voi edes käsittää vain vetovoimana koska sillä on ulottuvuus ja kesto, jotain aina on vetovoimassa myös tuleva, kaikki teoriat jotka tukee vetävää voimaa tukee aina yhtä paljon tulevaa voimaa, laitamme vain tilaan sen solueetterin jonka varmin todiste onkin raskaus itsesämme.
"Pyöriminen ei kuluta energiiaa" kaveri kysyi mistä pyöriminen johtuu? aika mitään sanomaton vastaus "pyörimeinen ei kuluta energiiaa ja on vain lieveilmiö", niin joskus fyssiikkan on pakko tyytyy vähäänkin kun ei ole selitystä.
Alkuperäinen Maan pyörivä liike Auringon ympäri sai alkunsa jo Aurinkokunnan syntyhetkellä emonovan ytimen romahduksessa, ytimen pyörivä liike on oli jo putoavan tilan seurausta, ytimen romahdus hajotti ydintä ja sinkosi kappaleet, auringon planeetat radoilleen, on mahdollista että planettoja ollut emmänkin. Muu novan aines tippui myöhemmin putoavan tilan mukana aurinkunnan emotähden polttoineeksi ja planeettojen lisämassaksi.
Koska Maa liikkuu 90 astetta vastaan Aurinkoon putoavassa tilassa, saa Maa omaa putoavaa tilaa omalla liikeenergiallaan aurinkoon putoavasta tilasta, Maan oman aselin ympäri pyörimisnopeus määräytyy Auringon ja Maan L pisteen välisestä kitkasta joissa tila vaihtaa putoamissuuntaa, L piste Maan ympärillä ei ole symmetrinen koska Maa liikuu 90 astetta Aurinkoon putoavaa tilaa vastaa, myös tietenkin Kuun pyöriminen Maan ympäri määräytyy Kuun ja Maan L pisteessä, putoava ja tuleva tila tekee kitkaa materiaan, tilavirtaus myös L pisteessä kitkaa kuin koskessa konsanaan.
Käsite vetovoima ja tyhjä liikuumaton avaruus on hyvin vanhanaikaista, olemme nyt suunilleen suhteessa samassa tilanteessa kuin Maa aikanaan julistettiin pyöreäksi.
En joko ymmärrä (ei sinänsä ihmeellistä) vastauksista sitä oleellista.
Miksi malliltaan pyöreät kappaleet (massat) pyörivät akselinsa ympäri maailmankaikkeudessa?
Mikä voima tai fysiikanlaki määrää, että näin väistämättä tapahtuu?
Impulssimomentti taitaa olla niitä, jotka säilyvät jos kitka ei tapa. Kun avaruudessa vetykaasun atomit ovat varhaisessa avaruudessa olleet jonkinlaisessa liikkeessä gravitaation alkaessa vetää niitä kasaan, pysyy se liikemäärä silloinkin, kun ne alkavat muodostaa möykkyjä. Osa liikevektoreista kumoaa toisensa, mutta jos jonkinsuuntaista voima jää jäljelle, niin massan tiivistyessä hyvin hatarasta vetypilvestä kiinteämmäksi hyvinkin pieni alkuperäinen suuntavektori vahvistuu koko järjestelmän pyörimiseksi.
Taik sit ei.
Mielenkiintoinen ja minulle uusi tuo "Impulssimomentti".
Samalla ainoa vastaus joka edes yritti vastata alkuperäiseen kysymykseeni.
Toisaalta syntyy myös uusia kysymyksiä mieleeni:)
Pyörivätkö massat maailmankaikkeudessa noin yleensä samalla nopeudella?
Luultavasti ei.
Kysymys kuuluukin, miten massan kokonaispaino vaikuttaa pyörimisnopeuteen?
Eli jos atomin ajatellaan pyörivän, sekä sitä pienempien kappaleiden, niin miten sen suhde on aina vaan raskaampiin kappaleisiin ja kokonaisuuksiin?
Onko fysiikassa jokin laskukaava, mistä ko. tiedot saa laskettua.
Ei massa ratkaise.
Keplerin neliölain mukaan painovoimakeskuksesta sitä kiertävään massaan piirretty suora pyyhkäisee saman pinta-alan aikayksikössä. Eli mitä kauempana painopisteestä massa on, sitä hitaampi on sen ratanopeus.
Ajattele taitoluistelijaa piruetissa. Potku antaa massalle impulssimomentin ja silloin luistelijan kädet ovat levällään ja toinen jalkakin ulkona. Kun hän vetää raajat lähelle kehoa, niiden pyöriminen vaatisi vähemmin energiaa ja silloin se energia siirtyy pyörimisnopeuden kasvamiseen. Piruetti kiihtyy, vaikka ulkoa ei tule lisää energiaa.
Löytyy varmaan kaava (tai kaavatkin) mutta mun fysiikanopinnoista on reilusti yli 30 vuotta, joten en muista ulkoa impulssimomentin kaavaa. Isot Iivarit ja TuplaWilletkin menevät jo sekaisin. Suhtaudu siis juttuihini kriittisesti.
Tavara pyörii niin kauan, kuin sitä hidastavat voimat eivät ole ehtineet pyörimistä pysäyttää. Erilaiset vuorovesivoimat hidastavat pyörimistä, mutta näiden vaikutus on usein mitätön. Tähtiä lähellä kiertävät planeetat ja pienet emoplaneettaansa lähellä kiertävät kuut voivat kuitenkin vuorovesilukittua. Katso Wikipediasta tarkempaa tietoa vuorovesivoimista ja -lukittumisesta.
Yksinkertainen syy on se että alkeisosaset pyörivät, eli alkeishiukkaset ja niistä koostuvat kappaleet pyörivät alkeisosastensa pyörimisen takia. Koska kokonais-spin-impulssimomenttien määrä ei yleensä ole sama kaikkin suuntiin, alkeishiukkasista koostuva rakenne omaa impulssimomenttia johonkin suuntaan. Kun hiukkasia painovoiman vaikutuksesta kasaantuu lisää nämä pyörimisliikkeet kertautuvat ja lopulta saadaan planeetta ym. kappale joka pyörii tiettyyn suuntaan.
Miksi siis kaikki pyörii?
Miksi alkeisosaset pyörivät?
Miksi ne eivät vain ole tai tee vaikka neliömuotoista rataa, jos kerran ihan pakko on jotenkin liikkua?
No varmaan vähän tyhmiä kysymyksiä, mutta juuri sitä halusin kysyä.
Vastausta ei taida kuitenkaan olla?