Miten on mahdollista, että laimean typpihapon pelkistymispotentiaalin arvo on suurempi kuin väkevän typpihapon pelkistymispotentiaalin arvo? Siis laimealla typpihapolla E= 0,96 V ja väkevällä typpihapolla E= 0,80 V.
Mielestäni olisi jotenkin loogisempaa, että väkevällä typpihapolla olisi suurempi pelkistymispotentiaalin arvo, sillä se pystyisi hapettamaan paremmin sitä epäjalompia aineita. Esimerkiksi vetykloridi (vety-ionille E=0,00 V) hapettaa epäjaloja metalleja, mutta ei jaloja metalleja. Väkevä ja laimea typpihappo pystyvät taas hapettamaan myös jaloja metalleja, eli esimerkiksi kuparia. Toisin sanoen siis typpihappo on parempi hapetin kuin vetykloridi. Miksi sitten laimea typpihappo on parempi hapetin, vaikka sen konsentraatio on pienempi kuin väkevällä typpihapolla. Luulisi kuitenkin, että väkevä typpihappo olisi parempi hapetin sen takia, koska se on väkevämpää.
Mielestäni olisi jotenkin loogisempaa, että väkevällä typpihapolla olisi suurempi pelkistymispotentiaalin arvo, sillä se pystyisi hapettamaan paremmin sitä epäjalompia aineita. Esimerkiksi vetykloridi (vety-ionille E=0,00 V) hapettaa epäjaloja metalleja, mutta ei jaloja metalleja. Väkevä ja laimea typpihappo pystyvät taas hapettamaan myös jaloja metalleja, eli esimerkiksi kuparia. Toisin sanoen siis typpihappo on parempi hapetin kuin vetykloridi. Miksi sitten laimea typpihappo on parempi hapetin, vaikka sen konsentraatio on pienempi kuin väkevällä typpihapolla. Luulisi kuitenkin, että väkevä typpihappo olisi parempi hapetin sen takia, koska se on väkevämpää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oon miettinyt ihan samaa ja koulussakin kysyin opettajalta, joka vastasi tasoa "emmä vaan tiä". Auttoi varmaan hirveästi, mutta ainakaan et yksin mieti tätä asiaa.
"Miksi väkevässä typpihappoliuoksessa typpiatomien pelkistyessä typen hapetusluku pienenee yhdellä ja laimeassa kolmella? (Laimeassa potentiaalikin on suurempi.)
Mitä tulee nitraatin käyttäytymiseen, niin asia selviää parhaiten tarkastelemalla Nernstin yhtälöä. Se pitää sisällään paitsi käytettävän kennon normaalipotentiaalin, myös tuotteiden ja lähtöaineiden aktiivisuuksien tulot.
Siis: pelkästään normaalipotentiaaleja tarkastelemalla ei voida ennustaa tarkasteltavan systeemin käyttäytymistä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa reaktioyhtälöistä saatavat vetyioniaktiivisuuksien potenssit ovat syynä kysymyksessä esitettyyn ihmetykseen."
http://www.helsinki.fi/kemma/kysykemiasta/vanhat/laimea_ja_vakeva_typpihappo.html
Yhtälöthän siis oli:
NO3- 2 H e- → NO2 H2O E: 0.80
NO3- 4 H 3e- → NO 2 H2O E: 0.96