Kaikissa alle valon nopeuksissa nopeammin liikkuva vanhenee käytännössä paljon ennemmin kuin yksikään siihen verrattuna paikoillaan pysyvä. Otetaan esimerkki ympäröivästä huoneilmasta: huonekärpänen liikkuu huoneilmassa selvästi alle valon nopeudella, mutta kuitenkin niin nopeasti, ettei ihmisen silmä erota kärpästä sen kiitäessä läpi huoneilman. Suhteellisuusteorian mukaan ajan pitäisi kärpäsellä hidastua huomattavasti suhteessa kärpäseen verrattuna käytännössä liikkumattomaan ihmiseen, mutta yllätys yllätys: kärpänenpä vanheneekin kohdusta hautaan muutamassa päivässä, vaikka teorian mukaan nopeasti liikkuvan kärpäsen pitäisi elä montakymmentä kertaa pidempään kuin ihmisen, joka ei kärpäseen verrattuna liiku ensinkään. Mikä teoriassa mättää?
Suhteellisuusteoria nurinpäin?
Noobeli tulee?
511241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
mm. faktojen puute.
"mutta yllätys yllätys: kärpänenpä vanheneekin kohdusta hautaan muutamassa päivässä, vaikka teorian mukaan nopeasti liikkuvan kärpäsen pitäisi elä montakymmentä kertaa pidempään kuin ihmisen, joka ei kärpäseen verrattuna liiku ensinkään."
Hankipa ensin eläinbiologian perustietoja ja kertaa ne suhteellisuusteorian kaavat! Sen jälkeen voit myös laskea suhteellisuusteorian vaikutusta kärpäsen ikääntymiseen.
Mietipä nyt, miksi yleensäkin - noin aivan biologian kannalta - pienet eläimet elävät paljon lyhyemmän elämän kuin isot!
Pienten eliöitten hävyttömän lyhyttä elinkaarta yhdistävänä tekijänä on nimenomaan se, että ne liikkuvat meihin, ihmisiin suhteutettuna hirmuisella nopeudella. Suhteellisuusteoria kuitenkin väittää, että ihmisiin nähden hirmuisella nopeudella liikkuvan minkä tahansa kokoisen eliön kellon pitäisi hidastua ja hirmuisen nopean eliön pitäisi elää monta tuhatta kertaa pidempään kuin meidän.
Mitä pinenepien, suurinpiirtein nopeudellamme liikkuvien eliöitten joukosta voidaan tässä mielessä nostaa malliesimerkiksi Albatrossi, joka rauhallista vauhtiaan liidellessään elää yhtä vanhaksi kuin ihminen. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että sattumalta meihin nähden samalla nopeudella liikkuvan Albatrossin kello käy oman kellomme kanssa samaan tahtiin!
tehdä niitä ehdotettuja suhteellisuusteoreettisia laskelmia, vaan toistat aloittamaasi skeidaa!
Ota nyt ne kaavat esille ja laske, minä verran se aika hidastuu pikkuelukoiden nopeudella! Tulet yllättymään!
"Pienten eliöitten hävyttömän lyhyttä elinkaarta yhdistävänä tekijänä on nimenomaan se, että ne liikkuvat meihin, ihmisiin suhteutettuna hirmuisella nopeudella."
Et ole esittänyt tuota nopeutta saati sitten laskenut suhteellisuusteorian kaavoilla sen vaikutusta ajan kulumiseen.
Lisäksi et ottanut huomioon eliöiden biologisia eroja.
0 pistettä ja saat edellisen tehtävän uudelleen tehtäväksi laiskanläksynä. Jos et vieläkään suorita tehtävää oikein, saat potkut tiedekoulusta.
Suhteellisuusteoria ei näköjään pysty selittämään ristiriitaa hirmuisella nopeudella toisessa päässä käyneen astronautin äärettömän pituista ikäongelmaa suhteessa hirmuisella nopudella kedon toisessa päässä sontakikkareella käyneen huonekärpäsen äärettömän lyhyeen ikäongelmaan. Teorian mukaan kärpäsenkin kellon pitäisi suhteessa ruokapöydällämme olevaan kelloomme seisahtua ja kärpäsen pitäisi elää meihin verrattuna äärettömän kauan, mutta se kuolee melkein heti.
Mikäli kärpäsen aika näyttää nopeutuvan sen kulkiessa havaitsijaa nopeammin, sen massa arvatenkin pienenee ja Lorentz-kontraktio venyttääkin sitä? Pitäisikö tämä tulkita niin, että kärpäsen pysähtyessä sen lepomassa on sinivalaan luokkaa ja pituus nanometrejä, jolloin se luhistuu vähintäänkin pienoispulsariksi?
Aika on ihmisen keksimä käsite, samoin kuin valonnopeus, eikä niillä ole mitään tekemistä eliöiden elinajan kanssa.
Vaikka huonekärpänen elääkin vain muutaman päivän, niin ei se tarkoita että sen elämä olisi lyhyt vaikka ihminen elääkin ''hieman'' pidempään. Ei se ihminenkään elä kauemmin kuin se tarvitsee suvun jatkamiseen, vaikka elämä olisikin kärpäsen elämää pidempi (Ihmisen kehittämän aikatsydemin mukaan).
Maaimankaikkeuden toiseksi nopein olio, joka on vielä kärpästäkin pienempi, liikkuu niin hurjalla nopeudella, että erosta valon nopeuteen voitaisiin teoriassa keskustella, mutta käytännössä ero on niin pieni, ettei siitä kannata edes väitellä: kosminen säde on miljardimiljardia kertaa pienempi kuin standardi huonekärpänen ja liikkuu suhteessaan suhteessa meihin hurjaa kyytiä lentävään kärpäseenkin miljardimiljardia kertaa nopeammin. Suhteellisuusteoria ennustaa, että kosmisen säteen kellon pitäisi hurjassa vauhdissaan pysähtyä. Tästä huolimatta kosminen säde kuole miljardimiljardia kertaa nopeammin kuin huonekärpänen ja miljardimiljardiamiljardia kertaa nopeammin kuin ihminen, joka liikkuu suhteessaan kärpäseenkin etanan vauhtia.
Kosmisen säteen pitäisi teorian mukaan elää ikuisesti, mutta se kuolee heti, kun tiedemiehemme havaitsevat sen. Kuinka suhteellisuusteoria selittää tämän ristiriidan?
on suhteellista, niin fysiikassa kuin ihmissuhteissa.
siitä, mihin vertaa.
Jos se kärpänen lentää suhteessa omaan kokoonsa nopeasti niin ei se silti lennä suhteessa valonnopeuteen prosentuaalisesti merkittävästi sen nopeempaa ku ihminen. Täten kärpäset soluaineenvaihdunta on yhtä nopeeta ku ihmisellä. Geeneissä vaan on aikasempi kuolinaika, siks se kuolee muutamassa tuhjusessa päivässä.
Tuosta nyt tuli sellanen käsitys, että ihminen lentäisi, mutta vaikka ihminen liikkuisi matkustajakoneen vauhtia koko elämänsä niin ei sen elinikä piteni merkittävästi. Muutamia sekunteja ehkä..
Ihminen, joka liikkuu suhteessaan mihin tahansa muuhun matkustajakoneen vauhdilla elää jo hyvin yksinkertaisten todennäköisyyslaskelmien perusteella paljon vähemmän aikaa kuin mainittu mikä tahansa muu. Tästä ovat esimerkkeinä atomipommikoneitten ja suurten joukkojenkuljetuskoneitten koe- ja varsinaiset lentäjät, jotka tehtyjen laskelmien mukaan tosipaikassa kuolevat keskimäärin muutamassa tunnissa enemmän tahi vähemmän silmänräpäyksessä. Heihin suhteessaan silmittömän paljon nopeammin liikkuville hävittäjälentäjille on todennäköisyyslaskelmissa saatu vielä paljon lyhyemmät elinajan odotusarvot, vaikka teorian mukaan heidän kellojen pitäisi hidastua vielä enemmän!
Myös maata pitkin matkustajalentokoneen nopeudella suhteessa mihin tahansa muuhun liikkuva ihminen kuolee nopeammin: jo vaivaisella 280 km/h: n tuntinopeudella suhteessaan kaikkiin muihin maata pitkin autollaan liikkuva ihminen kuolee nopeammin, vaikka hänenkin kellonsa pitäisi hidastua!
Pilkunviilaajilla on tosi lyhyt elinaika.
Kyllä näin perustavaa laatua olevissa yhtälöryhmissä, joita tämäkin Suhteellisuusteoria edustaa, olisi syytä pidellä pilkut visusti oikeilla paikoillaan ja oikeilla puolilla yhtäkuinmerkkejä (=). Kaikki käytännön esimerkit millä tahansa valon nopeutta pienemmällä nopeudella (jopa kosmisen säteen nopeudella) osoittavat, että nopeammin liikkuvan kellokin liikkuu nopeammin kuin hitaammin liikkuvan: hitaammin liikkuva elää kaikilla käytännöllisesti tutkituilla nopeuksilla monta kertaa pidempään kuin nopeammin liikkuva, vaikka Suhteellisuusteoria ennustaa, että nopeammin liikkuvan kello hidastuu.
Tässä on selvääkin selvempi ristiriita. Suhteellisuusteoreetikothan lähettivät jopa astronautinkin lähes valon nopeudella (edes astronautti ei voi nykykäsityksen mukaan liikkua valon nopeudella muuttumatta valoksi) kierrokselle Universumin toiseen päähän ja takaisin ja väittivät, että astronautin kaksoisveljen kello kävi sillä aikaa nopeammin, minkä tähden siellä oli vain sammaloitunut hautakivi toisesta päästä valonnopeudella palaavaa astronauttikaksoisveljeä vastassa! Kaikissa muissa käytännön kokeissa tilanne on juuri päinvastoin: mitä nopeammin liikkuu, sitä nopeammin kuolee.
Kaksoisastronauttivelikoe kuulunee samaan samaan kuuluisain täysin tieteellisten kokeitten sarjaan, jonka yhtäkään koetta kukaan muu tiedemies tai tiedemiesryhmä ei ole missään olosuhteissa onnistunut toisintamaan. Kuuluisin esimerkkihän näistä kokeista oli fuusio lähes jääkaappilämpötilassa.
kari Enqvist kirjoittaa vastineessaan:
"Himanka ei ole oikeassa todetessaan, että suhteellisuusteorian mukaan ei ole olemassa absoluuttista liikettä. Jokainen universumin fotoni on absoluuttisessa liiketilassa; ne liikkuvat kaikkien hetkellisten inertiaalikoordinaatistojen suhteen valon nopeudella. Suhteellisuusteoria sanoo pikemmin, ettei ole olemassa absoluuttisen levon käsitettä."
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/2793/2561
Ymmärrän vastineen, mutta en näe sinä mitään ongelmaa suhteessa avaukseeni, ellei sellaisena lähtökohtaisesti pidetä sitä, että Enqvist uskoo Suhteellisuusteorian olevan oikeinpäin riippumatta siitä, minkä suhteen kulloinkin liikutaan.
Suhteellisuusteoreetikot, jotka väittävät kehittelemänsä teorian pohjalta niin, että valon nopeudessa kello pysähtyy, eivät kuitenkaan ole ottaneet tehtäväkseen selittää teoriansa pohjalta sitä, miksi Maailmankaikkeus kuitenkin on täynnä absoluuttisen synkkiä varjoja jopa siinä määrin, että on alettu keskustella Maailmankaikkeuden pimeästä materiasta, jota ei voi nähdä, koska se ei ole itsevalaisevaa eikä sitä mikään valaise.
Lähimmän varjon voimme helposti ja minimibudjetilla löytää paljon lähempää kuin Maailmankaikkeuden toisesta päästä, jossa tiedemiehemme epäilevät pimeän materian olevan: Maapallon yöpuolella on katuvalaistuksesta riippuen joko hyvin tai täysin pimeää, jolloin Maailmankaikkeuden toisessa päässä olevat tähdet ja niitä vähän lähempänä oleva Kuu erottuvat mainiosti. Myönnettäköön, ettei kirkkainkaan Kuu, toisin kuin himmeimmätkin tähdet, ole lainkaan itsevalaiseva lukuun ottamatta Kuun pintakerroksessa mahdollisesti olevia fosforiesiintymiä. Tästä huolimatta sekä Kuun että tähtien välissä on sekä silmin- että kaukoputkinnähden pelkkää pimeyttä eli kauhean suuria varjoja, Suhteellisuusteorian mukaan Valon nopeus on kuitenkin niin suuri, että valon kello pysähtyy. Tämän pitäisi käytännössä merkitä sitä, että Valon tulisi olla yht’aikaa joka paikassa, mutta näin ei selvästikään ole: Maailmankaikkeudessa on paljon enemmän varjoisia kuin valoisia kohtia!
Tällä planeetalla tuskin kovin moni ymmärtää, että lytätessään absoluuttisen levon käsitteen konkretisoitumisen Enqvist tarkoittaa, että suhteessaan koneeseensa ihminen voi olla täysin levossa: kone tekee ihmisen puolesta työn, jotta ihminen voisi olla levossa.
Eräs tällainen esimerkki on autoileva ihminen ja kärpänen, joka huimaa vauhtia moottoritiellä kiitävässä autossa ei millään malta olla koneeseensakaan nähden kuin suhteellisessa (kärpänen liikkuu koneensa kanssa samalla nopeudella samaan suuntaan, vaikka ei ole vyöllä siinä kiinni) levossa, vaan lentää reuhottaa läpi auton sisältämän hengitysilman suhteessaan sekä autoon että paikoillaan pysyvään ihmiseen hurjaa vauhtia. Myös tuossa suhteellisuusteoria ennustaa, että kärpäsen kellon pitäisi käydä kolmikosta: auto, ihminen, kärpänen kaikkein hitaimmin, koska se liikkuu kolmikosta nopeimmin, mutta silti jopa maanantaikappaleisenkin auton huoltoväli täyttyy monta päivää jälkeen kärpäsen vihoviimeisen huoltovälin, vaikka kärpäsen kellon pitäisi käydä Suhteellisuusteorian mukaan hitaimmin.
Autoiluesimerkki kärpäsen kelloineen on nurinkurisuudessaan täysin suhteeton. Jo siroinkin naisten rannekello on kärpäselle aivan tolkuton, käytännössä imaginaarinen taakka.
Autoa kelloineen on ainakin massan osalta mielekkäämpää suhteuttaa esim. kirkonkelloon.
Tämän keskustelun idea oikein- ja nurinpäin olevine asioineen lienee saatu kudonta- ja neuleohjeista; Luo 55 silmukkaa yksi oikein ja yksi nurin joustinneuletta jne.
Toivon keskustelijoille hyviä kudontakokemuksia.
Tässäkin keskustelussa muitten toimesta lainatut, oikeina tiedemiehinä pidetyt henkilöt pohtivat par’aikaa sitä, onko Maailmankaikkeutemme todellakin litteä lätty ja mitä tapahtuu, jos kaksoiveliastronauttikokeeseen lähetetty kuuraketti käy pyrstötähtiä väistellen vahingossa kääntymässä niin lähellä Maailmankaikkeutemme reunaa, että lipsahtaakin sieltä reunalta pudoten täältä ehkä jopa litteältä lätyltä jonnekin muualle. Mikäli muistelemme niitä henkilöitä, joita esi-isämme pitivät oikeina tiedemiehinä, jotka pohtivat sitä, mitä tapahtuu, jos varoituksista huolimatta purjehtii merta pitkin merihirviöitä väistellen horisonttiin ja putoaa sieltä litteänä lättynä esitiedemiestemme toimesta pidetyn Maan reunan yli, emme voi olla panematta merkille epäilyttävää analogiaa eri aikoina tiedemiestemme toimesta litteinä pidettyjen lättyjen välillä.
Litteänä lättynä pidetyn Maan aikakaudella uskottiin tiedemiestemme toimesta myös siihen, että on muutakin järjellistä kuin ihminen: ihmisen lisäksi siihen mennessä tutkitusta Maailmankaikkeudesta olivat tiedemiehemme löytäneet tukuttain jumaliksi ristimiään, ihmistä viisaampia olentoja, vaikka kukaan muu ei ollut niistä vilaustakaan nähnyt. Nykyään arvostetuimmat tiedemiehemme väittävät, että jos he saavat tehokkaammat kaukoputket ja kaikki, he näyttävät epäilijöilleen, että Maailmankaikkeudessa on ihmiskuntaa viisaampia olentoja ja varsinaisia korkeakulttuurejakin.
Kaikkina aikoina kaikkein arvostetuimmat tiedemiehistämme ovat suhtautuneet epäilijöihinsä vähätellen ja yrittäneet leimata heidät kylähulluiksi. Tästä huolimatta joku näistä kylähulluista onnistui lopulta vakuuttamaan kaikki muut paitsi arvostetuimman tiedemiehen siitä, että ei esmes Maa litteä ole. Nykyään kaikkein arvostetuinkin tiedemiehistämme pitää ajatusta litteästä Maasta suorastaan hupaisana ja kertoo siitä jopa kaskun Nobel-illallisella!
sinä luulet!
Esimerkkisi perustuvat vain sinun tietämättömyyteen ja harhaluuloihin.
Jee, jee, kylähullut ja raamattu rules!!!
"Kaikkina aikoina kaikkein arvostetuimmat tiedemiehistämme ovat suhtautuneet epäilijöihinsä vähätellen ja yrittäneet leimata heidät kylähulluiksi. Tästä huolimatta joku näistä kylähulluista onnistui lopulta vakuuttamaan kaikki muut paitsi arvostetuimman tiedemiehen siitä, että ei esmes Maa litteä ole."
Tuopa esille todisteita, joissa ns. kylähullut ovat vieneet tiedettä eteenpäin!
Taitaapa olla vähissä ne - tiedettä ovat aina vieneet eteenpäin uuden näkökulman löytäneet tai uusia tutkimuksia tehneet tiedemiehet, eivät minkään sorttiset hullut!
Sietäisi tutustua tieteenhistoriaan ennen kuin alat heittelemään älyttömiä väitteitä.
Eilen tuli televiisiosta dokumentti maailman ensimmäisen öljyputken keksijästä, jota pidettiin kylähulluna, joka uneksi öljyn pumppaamisesta putkea pitkin mantereen toiselle laidalle, vaikka muut kaikki tiesivät ihan varmasti, että ainut keino saada öljy mantereen toiselle puolelle oli käyttää tuolloin tunnetuista öljynkuljetusmuodoista ylivoimaisesti nopeinta, raiteilleen nostettua öljysäiliötä, jota usean hevosvoimantehoinen lämpövoimakone veti kehnolla hyötysuhteella.
Tuossakin vastakkainasettelussa oli merkille pantavaa, että lämpövoimakone liikkui suhteessa suunniteltuun öljyputkeen epäilijöittensä mielestä silmitöntä nopeutta, mutta silti lopulta toteutetun, tiukasti kiintokallioon ankkuroidun ja siten siihen silmittömän nopeaan lämpövoimakoneeseen nähden paikoillaan pysyvän öljyputken kello kävi paljon hitaammin: nykyään vain kylähullut siirtävät öljyä lämpövoimakoneen vetämillä säiliöillä mantereen toiselle laidalle eli tässä mielessä silmitöntä vauhtia liikkuneen lämpövoimavetoisen öljysäiliön kello kävi nopeammin ja se tuli elinkaarensa päähän jo samana yönä, jona maailman ensimmäinen, mantereen toiselle laidalle öljyä kuljettava öljyputki valmistui.
Öljyputken valmistumisajan arvostetuin taloustiedemies yritti kaikin keinoin leimata öljyputken keksijän kylähulluksi. Tämä saattoi johtua osin siitä, että taloustiedemiehistä arvostetuimmalla oli hallussaan niin monta patenttia ja rautatietä pitkin mantereen toiselle puolelle lämpövoimakoneen vetämästä öljysäiliöstä. Käytännössä siis jokaisen aikansa arvostetuimman tiedemiehen johon kuhun teorioittensa epäilijään kohdistamassa kylähulluksi leimauskampanjassa on perimmiltään kysymys pelko tulevien tutkimusmäärärahojen menettämisestä.
"Eilen tuli televiisiosta dokumentti maailman ensimmäisen öljyputken keksijästä, jota pidettiin kylähulluna"
kylähullunimitys on vain sinun oman määrittelysi.
Näinpä itsekin dokumentin ja siinä oleellinen asia oli Benton asettuminen Rockefellerin monopolipyrkimyksiä vastaan oman bisneksensä ajamisen puolesta. Kyseessä ei ollut mistään kylähullun keksinnöstä, jonka ideaa ei olisi hyväksytty keksintönä an sich. Kyse oli vaan uuden yrittäjän taistelusta vanhaa monopolia vastaan.
On ollut aikoja, joina tieteen monopoli on polttanut edustamansa virallisen tieteensä oppien kuten esimerkiksi litteän maan opin epäilijöitä tahi vastaavien oppiensa apuraha-apajille pyrkineitä kilpailijoita, tiedekerettiläisiä nuotioissa. Nykyään se on kansainvälisin sopimuksin kiellettyä, joten jäljelle jää kylähulluksi julistaminen.
Lainaus tieteellisestä dokumentista: "Tämän keskustelun idea oikein- ja nurinpäin olevine asioineen lienee saatu kudonta- ja neuleohjeista; Luo 55 silmukkaa yksi oikein ja yksi nurin joustinneuletta jne.
Toivon keskustelijoille hyviä kudontakokemuksia."
Suomennos: Kylähullu se on.
jolloin tiedettä nykyisessä merkityksessään ei ollut ede olemassa. Sinun kuvaamasi ajat ovat juuri sellaisia. Niinä aikoina - esim. maam pyöreyttä todistellessa - hyökättiin uskontoa ja sen väitteitä vastaan, ei kyseenalaistettu mitään tieteellistä näkemystä.
Nykyisin periaattein ja toimintatavoin tehtävä tiede on vain reilut sata vuotta vanhaa.
selittyy hyvin yksinkertaisella kaavalla, vaikka tällä planeetalla kukaan toinen ei ole vielä tullut sitä ajatelleeksi: suhteellisuusteorian mukaan itsensä Valon nopeudella liikuttaessa kaikki kellot seisahtuvat eli pysähtyvät. Mikäli tarkastelemme Universumimme laitimmaista tähteä, havaitsemme, että käytännössäkin tämä näyttäisi paikkansa pitävän: Universumimme laitimmaiselta tähdeltä näyttäisi tulevan tiedemiestemme kaukoputkiin valoa, joka on ollut käytännöllisesti katsoen ikuisesti (vrt Universumimme olemassaolon ajan) olemassa.
Voidaan siis melko kiistatta todetaa, että Universumimme laitimmaiselta tähdeltä tänne saapuvan valon kello on pysähtynyt, sillä muussa tapauksessa valo olisi hirmuisen pitkällä matkallaan ehtinyt moneen kertaan kuolla, eivätkä tiedemiehemme mitenkään voisi siitä Universumin laitimmaisesta tähdestä vilaustakaan nähdä. Koska valon kello oli pysähtynyt, täytyy Universumin olla myös ikuinen, joten kaikki puheet Universumin synnystä ja tuhosta voidaan kuitata epätieteellisenä haihatteluna: eihän eliniältään rajallisessa Universumissa kertakaikkiaan voisi olla mitään ikuista kuten esimerkiksi suhteellisuusteorian ennustama Universumin nopein, Valo, jonka kello seisoo nytkin ja on aina ennenkin seisonut.
Eiköhän laiteta ensi vuoden Tähtitieteen Nobel-palkintohakemus vetämään!
Kummallista, ettei yhdellekään vuosi vuodelta hulppeammista Universumin iän tutkimusbudjeteista nautiskelevista tiedemiehistämme ole juolahtanut mieleensä, ettei Universumissamme kertakaikkiaan voi olla mitään ikuisempaa kuin Universumi itse: suhteellisuusteorian mukaanhan valon kellon pitäisi seisoa, koska valo liikkuu niin silmittömän kovaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valo on ikuista ja sitä kautta Universumillakaan ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin olla ikuinen TAI sitten Suhteellisuusteoriassa on jotain mätää.
"Universumillakaan ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin olla ikuinen TAI sitten Suhteellisuusteoriassa on jotain mätää. "
TAI sinä olet ymmärtänyt jotain väärin.
Veikkaisin jälkimmäistä.
Sinä ilmeisesi osaat selittää, kuinka on mahdollista, että tiedemiehemme ovat mitanneet olion, jonka Suhteellisuusteoria sanoo olevan Universumimme nopeimman, nopeuden? Onko tiedemiehillämme hallussaan itseänsä Valoa nopeampi mittalaite?
täältä:
http://edu.pyhaselka.fi/~untuvikko/opettajat/Tutkimus.htm
Ihmiskunnalta vei useita vuosia, ennen kuin joku tiedemiehistä älysi, että Valo liikkuu. Muutama vuosi tuon havainnon jälkeen joku tiedemiehistämme julisti mitanneensa Valon nopeuden ja heti perään eräs toinen väitetyistä tiedemiehistämme, käytökseltään ja ulkoiselta habitukseltaan kasvomeikitön sirkuspelle julisti, että Valon nopeus on suurin mahdollinen eli Universumin kattonopeus, jota ei voi milloinkaan saavuttaa muuttumatta valoiksi.
Voi olla, että allekirjoittanut pois lukien Ihmiskunnalta vie monin verroin tuota kauemmin, ennen kuin joku tiedemiehistämme älyää, että siinä on jotain mätää, että joku on mitannut Universumin nopeimman, Valon nopeuden TAI että Suhteellisuusteoriassa on siinä kohdassa jotain mätää, jossa se väittää, ettei Valon nopeutta voi edes tiedemies millään matkalla ylittää muuttumatta valoksi: lapsikin ymmärtää, että millä tahansa matkalla Valon nopeuden mittaavan tiedemiehen täytyy olla sillä matkalla nopeampi kuin Valo, jonka nopeus mitattiin.
Ei etanakaan voi mitata Jäniksen nopeutta millään matkalla, joka on etanaa pidempi, koska Etana on itseään lyhyemmilläkin matkoilla Jänistä hitaampi, mutta jos etanalla on hallussaan mittalaite, joka on sillä matkalla Jänistä nopeampi, Etana pystyy mittausmatkalla Jänistä nopeampaa mittalaitetta hyväkseen käyttäen mittaamaan Jäniksen nopeuden, koska Jäniksen nopeus ei ole suurin mahdollinen Universumissa. MUTTA jos Jäniksen nopeus olisikin millä tahansa mittausmatkalla Universumin suurin mahdollinen, ei Jäniksen nopeutta voisi mitata, koska kaikkien mittalaitteitten nopeus kaikilla tuntemattomillakin mittausmatkoilla olisi pienempi, koska niittenkin matkojen suurin mahdollinen nopeus on jo Jäniksen käytössä!!.
nopeuden, jos etanalla on mittausmatkan pituinen tanko, jonka toiseen päähän on kohtisuoraan hitsattu niin suuri teräslevy, ettei maaliin kiitävä jänis pääse kiertämään sen sivusta: suhteessaan etanaan kauheaa kyytiä kiitävä jänis törmää pää edellä maaliviivalla olevaan teräslevyyn ja antaa lähtöviivalla kaikessa rauhassa eli vähääkään liikkumatta tahi muutoinkaan hötkyilemättä odottelevalle etanalle siihen teräslevyyn kohtisuoraan hitsattua tankoa pitkin impulssin, jolloin etana tietää pysäyttää ajanoton ja koska etana oli rautakaupasta varta vasten tilannut sen tangon, hän voi kuitista tarkistaa tangon pituuden ja saa pysähtyneen ajanoton perusteella siitä selville jäniksen nopeuden.
jos ei tiedä jäniksen kallosta maaliviivalla teräslevystä tankoa pitkin lähtöviivalle palaavan impulssin nopeutta: tangossa liikkuvan impulssin nopeus on todennäköisesti useita kertaluokkia nopeampi kuin jäniksen, jonka senkään nopeuden mittaamiseen etanalla ei ollut muuta keinoa kuin tanko
Etana vääntää sen tangon ensin hevosenkengälle ja naputtelee hevosen kengälle vääntämänsä tangon toista päätä jäniksen kallolla ja pitää jäniksen niskasta vapaata kättään hevosenkengälle vääntämänsä tangon toisessa päässä. Sitten kun jäniksen kallosta lähtenyt impulssi tuntuu hevosenkengän toisessa päässä, etana huutaa: "hep!" Ja ajanotto stoppaa. Rautakaupan kuitista etana näkee, miten pitkä se hevosenkengälle väännetty tanko oli ja siitä saadaan jäniksen kallon tangolle antaman impulssin nopeus. koska tanko on yhtä pitkä hevosenkengällä!
jossa jänis olisi teorian mukaan kaikkein nopein eli jäniksen kello olisi pysähtynyt, mikä tarkottaisi sitä, että jänis olis käytännössä jokaisessa kolmiulotteisen aika-avaruusjatkumon kohdassa yht'aikaa, etana ei saisi mitään tulosta, vaikka vääntelisi tankonsa ongen- ja hiilenkoukuille ja naputtelisi sen koukun toista päätä jäniksen kallolla, koska kuten edellä osoitettiin, maailmankaikkeuden nopeimman, jäniksen kallosta tankoon lähtenyt impulssi liikkuu tangossa useita kertaluokkia nopeammin. Suhteellisuusteorian mukaisen valon tapauksessahan tästä on jonkin verran näyttöjä tiedemiestemme mukaan saatu: hehän ovat mitanneet valoja ja muita sähkymagneettisia spektrejä itsestään alkupamauksesta, jota he väittävät yhä tänäkin päivänä huippusuuntaavine valomikrofoneineen kuuntelevan. Tälle ei liene muuta selitystä kuin se, että valon kello seisoo, minkä tähden myös alkupamauksesta peräisin olevat valot ovat vieläkin täällä eli kaikkialla Universumissa.
Tuokaan tuskin selittää aukotta sitä, kuinka tiedemiehemme ovat onnistuneet mittaamaan valon, joka näyttää olevan kaikkialla yht'aikaa, nopeuden
Tässäkään esimerkissä suhteessa etanaan silmitöntä vauhtia kiitävän jäniksen kello ei hidastu, vaan käy loppuun ennen näkemättömän äkisti: jäniksen kallon kohdatessa paikoillaan kaikessa rauhallisuudessaan pysyttelevän etanan käyttämän jäniksenilmaisimen, äärettömän pitkän tangon maaliviivanpuoleiseen päähän kohtisuorasti hitsatun teräslevyn, jäniksen kallo hajoaa po ilmaisimessa huimaa vauhtia joka suuntaan kiitäviksi törmäystuotteiksi, joita voidaan kuvata esmes suurnopeuskameroilla ja jäniksen kello pysähtyy, vaikka suhteellisuusteoria ennusti, että jäniksen pitäisi elää suhteessaan liikkumattomaan etanaan ikuisesti.
esittämän hypoteesin siitä, että myös Universumimme oletetussa, teorian ennustamassa muinaisessa alkupamahtelussa näkyneet valot ovat yhä täällä, koska erään toisen teorian, Suhteellisuusteorian mukaan valo liikkuu suhteessaan kaikkiin muihin niin nopeasti, että sen kello seisoo, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että jok'ikinen valo on yht'aikaa kaikkialla Universumissa - se, ettemme ole suurinta osaa niistä täällä vielä havainneet, ei siten olisikaan vähääkään Suhteellisuusteorian vika, vaan vika on tiedemiestemme keskeneräisen valojenhavaintolaitteiston - meidän olisi hyväksyttävä myös se, ettei yksikään em valoista ole missään muualla kuin Universumissamme. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaisi sitä, että pitäisi olla jotain, joka heijastaa Universumistamme pois pyrkivän valonsäteen takaisin.
Noin yksinkertaisesti ajateltuna tuossa havainnossa ei ole mitään erikoista, MUTTA jotta teorian mukaan Universumin nopeimman, valonsäteen eteen voitaisiin Universumin reunalla asettaa heijastin, pitäisi ensin tietää, mistä kohdasta ja missä kulmassa valonsäde saapuu Universumimme reunalle.
täytyy siis olla Universumissamme: muutoin Universumistamme karkaisi koko ajan valoa, koska tämä jokin valoa nopeampi, tiedemiehillemme vielä toistaiseksi nopeampi, kutsukaamme sitä paremman tiedon puuttuessa olioksi ei millään ehtisi Universumin laidalla karkailevia valonsäteitä kyttäillessään sellaiseen kulmaan ja kohtaan asettumaan, että karkaava valonsäde kääntyisi takaisin Universumimme keski- ja sitä laidempia osia kohti. Joka tätä hypoteesia epäilee, miettiköön hetkisen, minne Universumistamme karannut valonsäde mukamas menisi!
Tämä on hyvä kysymys! Miksi teorian ennustamasta rinnakkaisesta Universumistamme ei tule tänne valoa, vaikka tänne se voisi ihan hyvin sieltä tulla? Vai yrittävätko rinnakkaisen Universumimme asukkaat tahllaan estää valonsäteitään sieltä änne tulemasta, jotta emme näkisi, missä suunnassa se on? Tällöinhän emme voisi syöttää ydinkärkiohjustemme gps-yksikköön meidän kanssa todennäköisesti törmäyskurssilla olevan rinnakkaisen Universumimme koordinaatteja.
Näitä huonekärpäsen kohtaloita ja muita vastaavia asioita on melko turha teoretisoida. Luonto osaa toimia juuri oikein ilman tiedemiesten päsmäröintiäkin.
Esimerkiksi sähkömagneettinen vuorovaikutus: Samanmerkkiset varaukset osaavat hylkiä toisiaan ja erimerkkiset osaavat vetää puoleensa toisiaan vaikka yksikään tiedemies ei ole sormeaan heristäen niitä opettamassa.
Samoin gravitaatiovuorovaikutus toimii ihan omia aikojaan, ilman mitään päsmäröintejä.
Antakaa sen huonekärpäsen vaan touhuta omia hommiaan, kyllä se tietää, milloin haluaa kuolla. Ei sen tarvitse suhteellisuusteorialla laskea, milloin sitä pitää kuolla. Kärpänen elää sen aikaa kun sitä huvittaa.
Standardimallin atomin ytimessä samanmerkkiset varaukset omaavat hiukkaset eivät osaa lainkaan hylkiä toisiaan, vaan pysyttelevät niin sitkeästi toinen toistensa vierellä, että tiedemiehiltämme vei useita vuosia, ennen kuin he keksivät, kuinka standardimallin atomin ytimen samanmerkkiset varaukset saadaan irti toisistaan: tiedemiehemme tajusivat, että samanmerkkisten varausten irrottamiseksi toisistaan on käytettävä Maailmankaikkeuden toiseksi nopeinta otusta, kosmista hiukkassädettä vastaavaa sädettä, joka liikkuu suhteessaan meihin sekin niin nopeasti, että Suhteellisuusteorian mukaan sen kellon pitäisi olla pysähtynyt. Tästä huolimatta standardimallin atomin ytimen samanmerkkiset varaukset toisistaan irti riuhtaiseva, silmittömän nopea säde ei…yllätys, yllätys…elä ikuisesti, vaan kuolee saman tien, vaikka teoria ennustaa sen kellon pysähtyneeksi.
Myös samanmerkkiset varaukset osoittavat, että nopeammin liikkuva kuolee nopeammin kuin paikoillaan pysyttelevä tai korkeintaan hyvin hitaasti liikahteleva.
Kun lumi suli kärpäset heräsi henkiin ja lensivät pois!
Tuo on hieno kärpäshavainto, lähes tieteellinen. Havaintoa kannattaisi tarjota tutkimusmateriaaliksi Suomen Akatemialle tai Johns Hopkins-yliopistoon USA:han, tässä yhteystietoja:
http://www.aka.fi/fi/A/
http://www.jhu.edu/
Tämäkin esimerkki osoittaa, että lumen alla paikoillaan pysytelleen huonekärpäsen kello kävi päinvastoin kuin suhteellisuusteoria ennustaa hitaammin: lähdettyään lumen useiden kuukausien sulettua lentämään huikealla nopeudella huonekärpäsen kello alkoi käydä nopeammin ja kärpäseltä loppui noin viidessä minuutissa kellosta aika, sllä lennettyään innoissaan silmitöntä nopeutta parvekkeen vastapäisellä kadun puolella ollutta tuoreuttaan höyryävää koiraläjää kohti yli kadun suojatien kohdalta kärpäseen törmäsi lievää ylinopeutta tuulilasi, jota huuhdeltiin heti sen jälkeen ötökkälasolilla.
se on nyt suhteettomuusteoria kuten spede pasanen sanoi?