Lasketteko viisaat, tai näyttäkää edes se kaava , millä lasketaan lappoputkessa, tai tarkemmin sanottuna koko matkan veden alla, kulkevan veden määrä , kun putken halkaisija on 175mm, ja putouskorkeus 255 cm.Putken pituus on 32 m, mutta tuota ei tarvitse huomioida.
Mielestäni tähän ei käy se kaava että esim tynnyrissä olis tuonkokoinen reikä josta se valuisi ulos vapaasti.
Mielestäni tähän ei käy se kaava että esim tynnyrissä olis tuonkokoinen reikä josta se valuisi ulos vapaasti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En nyt ole varma käsitinkö tapauksen oikein, mutta Bernoullin lailla päässet jo pitkälle.
Jos tarkoitat tilannetta, jossa sinulla on iso vesiallas ja lappoputki nousee altaan reunan yli siten, että putken alapää on mainitsemasi 2,55 m alempana kuin ison altaan vesipinta, niin silloin lapossa virtaa vettä nopeudella U = (2gh)^2, jossa h = 2,55 m. Siis U = 7,07 m/s ja putkessa virtaava vesimäärä m = 1000 x pii x 0,175^2/4 x 7,07 = 170,1 kg/s eli 10208 liraa/min. Laskukaava on siis sittenkin kutakuinkin sama kuin jos tynnyrissä olisi vastaava reikä. Toki putkessa tapahtuu todellisuudessa painehäviöitä, jotka eivät ole sama kuin tynnyrin tapauksessa. Jos tarkoitit jotain muuta, niin esitä kysymyksesi selkeämmin...
Tilanne on semmoinen että mulla on turbiini joessa siinä yläpäässä,(vesiallashan sekin on) kokeellisesti olen todennut toistakymmentä kertaa sen että kun putken alapään nostaa vähän vedenpinnan yläpuolelle, siis niin että alapäästä pääsee ilmaa putkeen , teho laskee dramaattisesti. Tästä vain päättelin että tuo lapposysteemi on tehokkaampi "imemään" vettä sieltä yläpäästä. Toisaalta ylhäältäkään ei saa ilmaa putkeen päästä , sen saa eliminoitua kyllä siten että se kierre pitää saada pois.
voisitko eritellä nuo suureet tuossa vesimäärä-osiossa, mistä tulevat nuo kertoimet mm 1000 ja viivan alla 4 (x7.07)... 1000 lienee on litrakerroin, sorry.
Kaavassa 1000 on veden tiheys (kg/m3) ja putken poikkipinta-ala on pii x d^2/4. Asia on todellakin niin, että jos nostat putken alapään ilmaan, niin turbiinin tehoa laskettaessa putouskorkeutena H pitää käyttää putken yläpään ja turbiinin välistä korkeuseroa ja jos putken alapää on vedessä niin putouskorkeus H on ylä- ja alavesialtaan välinen korkeusero. Tehohan lasketaan kaavalla P = eta x veden tiheys x g x H x Q, jossa H on putouskorkeus, eta on hyötysuhde ja Q on tilavuusvirta (m3/s). Ja vielä Q = virtausnopeus x putken poikkipinta-ala. Ja kun putken alapää on vedessä, niin tehon kannalta on ihan sama missä kohtaa putouskorkeutta turbiini sijaitsee...
Nythän olis sitten kuitenkin edullisinta vaan laskea tuota alapäätä niin ala kuin suinkin, tilanne on se että mulla on nyt se alaputki n. 15-20 cm veden pinnan alla ja se on eräänlaisessa altaassa jossa tuota pintaa voikin laskea. Huomenna toimiin, kiitos.
Eikö olisi parempi laittaa alapäähän jolloin ei lappo ilmiö olisi niin vahva aika ilman kanssa ongelmia.
Jos se näin kuitenkin on säilytettävä, tee sellainen munkkirinkilä imuaukkoon joilloin vesi menee tehokkaammin putkeen. ja alapäähän metrin matkalle tratti väärinpäin, ei paljoa joku 10% suuremmaksi kuin tratin alkuosa. Siis putki hieman laajenee metrin matkalla, se tehostaa kummasti imua.
mulla onkin että se putki kasvaakin alapäätään kohden ja koko hoito veden alla. Nyt on ylhäältä 25m 160mm /halk putkea ja loput 7 metriä 200mm/halk putkea. Suppilohan tuo jo nyt on , eikö se imu (ja veden nopeus) kasvais siellä yläpääss'ä turbiinissa vielä suuremmaksi jos laittais vaikka 250mm/halk 6 m salon sinne loppuun? Tämmöistä imuilmiötähän ei varmaankaan syntyisikään jos alapää olisi veden pinnalla.?
Eikös se ole ihan samantekevää missä kohtaa putkea se turbiini on , sama vesimäärä menee koko putken läpi? Tuon ilman imeytymisen olen saanutkin eliminoitua tuommoisen "munkkirinkiläohjaimen " avulla.