pieniä kysymyksiä..

miten lasketaan onko molekyyli sitte kokonaisuudessaa pooliton vai ei?
tiedän kyllä että vesimolekyylissä happi saa pienen hetkellisen negatiivisen osittais varauksen, vedyt puolestaan positiivisen -> näin ollen vesimolekyyli on poolinen.

mutta voiko molekyyli olla jotenkin pooliton, jos voivat kumoavat toisensa..?

ekaaakak kirjoitti:

miten lasketaan onko molekyyli sitte kokonaisuudessaa pooliton vai ei?
tiedän kyllä että vesimolekyylissä happi saa pienen hetkellisen negatiivisen osittais varauksen, vedyt puolestaan positiivisen -> näin ollen vesimolekyyli on poolinen.

mutta voiko molekyyli olla jotenkin pooliton, jos voivat kumoavat toisensa..?

voimat ei voivat:Df

ekaaaakaaa kirjoitti:

voimat ei voivat:Df

kirja antaa minust hieman ristiriitaista tietoa sanoin: "Sen sijaan kaikki heteroatomeista,hapesta ja typestä lähtevät sidokset ovat POOLISIA"

- miksi asia ilmaistaan näin? (nyt kun kirjaa olen selaillut) olen saanut selville, että heteroatomeihin kuuluvat kaikki muut alkuaineet lukuunottamatta hiiltä ja vetyä... silloinhan myös mainitut typpi ja happi kuuluvat heteroatomeihin?
- vai tarkoittaako tämä kenties sitä että heteroatomeihin kuuluvista hapesta ja typestä lähtevät sidokset ovat POOLISIA?
- Muutenhan tieto olisi ihan virheellistä.. miten kirja voi väittää, että esim. kloorista lähtevä sidos typpeen on poolinen, kun se kerran on pooliton, koska elektroninegativisuus ero on 3,0-3,0 = 0 joka on näin ollen < 0,5 ---> molekyyli on pooliton ???

voisiko joku ystävällisesti hieman selventää asiaa, jos tämän ymmärtäisin avautuisivat minulle muutkin kurssin asiat paremmin :) pikaisia vastauksia

ekaaaakaaa kirjoitti:

voimat ei voivat:Df

kirja antaa minust hieman ristiriitaista tietoa sanoin: "Sen sijaan kaikki heteroatomeista,hapesta ja typestä lähtevät sidokset ovat POOLISIA"

- miksi asia ilmaistaan näin? (nyt kun kirjaa olen selaillut) olen saanut selville, että heteroatomeihin kuuluvat kaikki muut alkuaineet lukuunottamatta hiiltä ja vetyä... silloinhan myös mainitut typpi ja happi kuuluvat heteroatomeihin?
- vai tarkoittaako tämä kenties sitä että heteroatomeihin kuuluvista hapesta ja typestä lähtevät sidokset ovat POOLISIA?
- Muutenhan tieto olisi ihan virheellistä.. miten kirja voi väittää, että esim. kloorista lähtevä sidos typpeen on poolinen, kun se kerran on pooliton, koska elektroninegativisuus ero on 3,0-3,0 = 0 joka on näin ollen < 0,5 ---> molekyyli on pooliton ???

voisiko joku ystävällisesti hieman selventää asiaa, jos tämän ymmärtäisin avautuisivat minulle muutkin kurssin asiat paremmin :) pikaisia vastauksia

jelpakkaa kirjoitti:

kirja antaa minust hieman ristiriitaista tietoa sanoin: "Sen sijaan kaikki heteroatomeista,hapesta ja typestä lähtevät sidokset ovat POOLISIA"

- miksi asia ilmaistaan näin? (nyt kun kirjaa olen selaillut) olen saanut selville, että heteroatomeihin kuuluvat kaikki muut alkuaineet lukuunottamatta hiiltä ja vetyä... silloinhan myös mainitut typpi ja happi kuuluvat heteroatomeihin?
- vai tarkoittaako tämä kenties sitä että heteroatomeihin kuuluvista hapesta ja typestä lähtevät sidokset ovat POOLISIA?
- Muutenhan tieto olisi ihan virheellistä.. miten kirja voi väittää, että esim. kloorista lähtevä sidos typpeen on poolinen, kun se kerran on pooliton, koska elektroninegativisuus ero on 3,0-3,0 = 0 joka on näin ollen < 0,5 ---> molekyyli on pooliton ???

voisiko joku ystävällisesti hieman selventää asiaa, jos tämän ymmärtäisin avautuisivat minulle muutkin kurssin asiat paremmin :) pikaisia vastauksia

Eipä ole kirjaasi käsillä, etkä ehkä ole sitä maininnutkaan, mutta yleensä heteroatomeista puhutaan orgaanisen kemian yhteydessä. Silloin normaali atomi sidoksen toisessa päässä on hiili. Yleisimmät heteroatomit ovat juuri O ja N, mutta myös S on vielä yleisesti tavattava heteroatomi. Loppuja voisi sitten sanoa eksoottisemmiksi heteroiksi.

Tarkistin tuota N-Cl-asiaa typpitrikloridin kohdalta ja vaikutelmakseni jäi, että kyse on poolittomasta yhdisteestä, joka tosin hajoaa veden vaikutuksesta, muttei liukene siihen merkittävästi (mikä juuri viittaa sekin siihen poolittomuuteen). Ainakin minulle NCl3 on vähän vieraampi yhdiste, vaikka kuulemma olemme uimahallissa tavanneet. Että olet oikeassa tässä asiassa (niinkuin elektronegatiivisuuserosta voikin päätellä), mutta silti kirjakin voi olla oikeassa, koskapa aihe on voitu rajata huomioiden vain C (ja ehkä H).