Mistähän mahtaa johtua, että kun valtiollinen tai kunnallinen laitos yksityistetään, sen on pakko aina muuttaa nimeään ja ottaa uudeksi nimekseen latinalaiselta kuulostava 5- tai 6-kirjaiminen nimi, joka päättyy a-kirjaimeen? Etera. Evira. Destia. Laurea. Näitä on vaikka kuinka paljon; muistatko sinä lisää?
Onko tämä jatkoa sille 1990-luvun nimenmuutosrumballe, jossa Postipankista tuli Leonia ja Kansallispankista Nordea jne.? Miksi ihmeessä ollaan jämähdetty latinalaisilta kuulostaviin a-päätteisiin nimiin? Eiväthän ylevän kuuloiset nimet tee itse laitoksesta ylevää.
Onko tämä jatkoa sille 1990-luvun nimenmuutosrumballe, jossa Postipankista tuli Leonia ja Kansallispankista Nordea jne.? Miksi ihmeessä ollaan jämähdetty latinalaisilta kuulostaviin a-päätteisiin nimiin? Eiväthän ylevän kuuloiset nimet tee itse laitoksesta ylevää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin, ja Itella. Minun korvissa se kuulostaa enemmänkin terveyssiteeltä kuin postista.
Minulle Itellasta tulee mieleen pikemminkin mitella kuin terveysside. Tai no, onhan mitellan merkityksessä siteeksi terveyttäkin...
http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=mitella
http://fi.wiktionary.org/wiki/mitella
Ja jos postin tehtäväksi nähdään postinkanto, niin miksipäs puljun nimeä ei sovi ottaa kantositeestä?
Itellalla tuli viimeksi eilen kantopummi: postilaatikkoomme oli tungettu naapurillemme osoitettu postilähetys. Tuskinpa se oli arvokas oikean saajankaan mielestä: lähetys näytti tulleen 7 päivää -lehdestä ja sisälsi ilmeisesti mainosmateriaalia.
Vai saako täällä vähätellä Seiskaa? Olikos se nyt niin, että tuo roskalehtikustantamo Aller Media omistaa nykyisin tämänkin Suomi24-portaalin?
Kantopommi se on sekin, jolla edesmenneen puun jämät ärjäytellään pois uudempien maankäyttötarpeiden tieltä.
Veikko Huovisen kokoelmassa Mikäpä tässä (WSOY 1969) saamme tutustua Marcoon, vanhaan juoppoon. Lääkäri on todennut miesparan sisuskumin pykineen pahan kerran. Marco tallustelee rautakauppaan, ja ystävällinen kauppias myy hänelle ”Vorssiitti ykkösen”, mukamas ”mökkitiellä olevan kiven toimittamiseksi pois haittaamasta”. Sitten Marco tekaisee ruistaikinan (vähän vehnääkin joukkoon) ja leipoo ostoksensa päälaelleen. Tämän jälkeen hän avaa Hennessy X.O. -tisleputelin ja kaataa itsellensä sievän siivun. Pistää tulilangan suhisemaan ja alkaa lukea Ilta-Sanomia.
Tämä kelpo kantopommimies ei jäänyt kitumaan satavuotiaaksi saakka hirveissä tuskissa.
Ennen Nordeaa oli Merita, mikä oli Yhdyspankin ja STS.n fuusion tulos.
Kymenlaakosssa sairaanhoitopiiri oli Carea, mikä nimi on kyllä sittemmin muuttunut/muuttumassa (?)
a-vokaaliset lopputavut ovat suosittuja myös tämänpäivän lasten, varsinkin tyttöjen nimissä;
Amalia, Olivia, Linnea, Sofia, Juulia, mitkä ovat itse asiassa hyvinkin vanhoja nimiä.
Merita syntyi 1995 KOP:n ja SYP:n fuusioituessa. STS oli fuusioitu KOP:iin jo 1992.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Merita-pankki
Voisit kiinnittää huomiotasi myös oikean relatiivipronominin valintaan. Sanoilla 'joka' ja 'mikä' on oma käyttötarkoituksensa kummallakin.
Erään merenkulkija- ja veneilypiireissä vaalitun uskomuksen mukaan aluksen nimen tulee olla feminiininen, kolmitavuinen ja a-kirjaimeen päättyvä.
Annoin omalle veneelleni kesällä 2001 nimen Idonea. Lahdessa toimiva markkinointi- ja viestintätoimisto Idonea on käsittääkseni paljon tuoreempi tapaus.
Latinan idoneus (maskul.), idonea (femin.) tarkoittaa käsittääkseni sopivaa, passelia, käypää, käypäistä, parahultaista jne.
Oulussa jäi vuoden 1970 tienoilla eläkkeelle muuan ylivääpeli, jonka tehtävänä oli ollut varusvaraston hoito. Kaikki tunsivat hänet ylivääpeli Kääpäsenä. Nimi tuli siitä, että kun varusmies kapusi kasarmin ullakkokerroksen varusvarastolle yrittääkseen vaihtaa vaikkapa housunsa sopivamman kokoisiin, mittaili ukko tulijaa silmälasiensa yli ja totesi: ”Nuo housuthan on Teille just' kääpäset!” Tästä on monen monituisen varusmiesikäpolven yhtäpitävät kertomukset, ja olenpa tuon joutunut kokemaan omin korvin minäkin.
Latinalaisittain siis ylivääpeli Idoneus.