Tehdäänpä pien valo koe. Menemme Kuuhun ja asennamme Kuun pinnan täyteen kameroita, kokeeseen tarvitaan triljoonia pikkukameroita niin pieniä kuin mahdollista, itseasiassa helpointa olisi päällystää koko Kuu kameramatolla jossa on reikää vieri vieressä.
Kun asennus on valmis ja kun on täysikuu niin silloin saamme samalla kertaa mahdollisimman paljon kuvia auringosta, sitten vain otamme yhtäaikaa kuvan joka kameralla.
Näin siis saimme auringosta triljoonia valokuvia yhtä aikaa, mitä ja mistä tämä koe kertoo valon luonteesesta.
Auringosta koko kehrältä lähtevä valo realisoituu Kuun jokaisessa kohdassa omaksi polttopisteeksi, jokainen Kuun valaistu kohta on siis koko Auringon valokehrän polttopiste, kuinka pieni on tämä "polttopiste" emme tiedä, koska emme pysty tekemään mahdottoman pieniä linssejä.
Tämä ei ole vielä tässä, myös Kuun ja auringon välinen valo tila koostuu jokaiselta koordinaatiltaan Auringon valokehrän polttopisteistä, eikä tämä lopu tähän, jokainen polttopiste sisältää aivan oman valon informaation, mikäli peitäisimme Kuun kameroilla jotka taltioi kuvia, emme voisi tietenkään ihaille niin valoisaa Kuuta.
Mitä näemme kun katsomme valoisaa täysi Kuuta? Koko Kuun valo koostuu siis triljoonista ja triljoonista lukemattomista yksittäisitä auringon valokehrän polttopisteistä, jotka jokainen sisältävät auringon koko valokehrän informaation, siis koko auringon kehrän fotonipaketti taittuu aina kerallaan, täysikuuta katsellessa Kuu kokonaisuus koostuu siis triljoonista ja triljoonista valonpolttopistepaketeista, kivaa.
Kuun valon kokonaisuus Maasta katsottuna toimii samoin, Maan jokaisessa Kuun valossa olevassa kohdassa on koko Kuun valon informaation, nyt kun tiedämme että mistä koko Kuun valo koostuu, niin huomaamme kuinka vain yhdellä Maasta otetulla valokuvalla Kuusta, saamme teoriassa saman määrän informaatiota kuin Kuusta otettuna piti käyttää triljoonia kameroita, mitä siis on valo ja kuinka se toimii, oikea sana on fraktaali, samaa valon taiton mekaniikkaa voi soveltaa hehkulampun avulla huoneessa, tai viedä vielä Kuutamon valo seinän kautta rakkaansa silmäkulmaan, mistäpä koostuu Auringon valossa oleva valo rakkaamme silmäkulmassa joka on heijastunut Kuun ja seinän kautta:)
Kun asennus on valmis ja kun on täysikuu niin silloin saamme samalla kertaa mahdollisimman paljon kuvia auringosta, sitten vain otamme yhtäaikaa kuvan joka kameralla.
Näin siis saimme auringosta triljoonia valokuvia yhtä aikaa, mitä ja mistä tämä koe kertoo valon luonteesesta.
Auringosta koko kehrältä lähtevä valo realisoituu Kuun jokaisessa kohdassa omaksi polttopisteeksi, jokainen Kuun valaistu kohta on siis koko Auringon valokehrän polttopiste, kuinka pieni on tämä "polttopiste" emme tiedä, koska emme pysty tekemään mahdottoman pieniä linssejä.
Tämä ei ole vielä tässä, myös Kuun ja auringon välinen valo tila koostuu jokaiselta koordinaatiltaan Auringon valokehrän polttopisteistä, eikä tämä lopu tähän, jokainen polttopiste sisältää aivan oman valon informaation, mikäli peitäisimme Kuun kameroilla jotka taltioi kuvia, emme voisi tietenkään ihaille niin valoisaa Kuuta.
Mitä näemme kun katsomme valoisaa täysi Kuuta? Koko Kuun valo koostuu siis triljoonista ja triljoonista lukemattomista yksittäisitä auringon valokehrän polttopisteistä, jotka jokainen sisältävät auringon koko valokehrän informaation, siis koko auringon kehrän fotonipaketti taittuu aina kerallaan, täysikuuta katsellessa Kuu kokonaisuus koostuu siis triljoonista ja triljoonista valonpolttopistepaketeista, kivaa.
Kuun valon kokonaisuus Maasta katsottuna toimii samoin, Maan jokaisessa Kuun valossa olevassa kohdassa on koko Kuun valon informaation, nyt kun tiedämme että mistä koko Kuun valo koostuu, niin huomaamme kuinka vain yhdellä Maasta otetulla valokuvalla Kuusta, saamme teoriassa saman määrän informaatiota kuin Kuusta otettuna piti käyttää triljoonia kameroita, mitä siis on valo ja kuinka se toimii, oikea sana on fraktaali, samaa valon taiton mekaniikkaa voi soveltaa hehkulampun avulla huoneessa, tai viedä vielä Kuutamon valo seinän kautta rakkaansa silmäkulmaan, mistäpä koostuu Auringon valossa oleva valo rakkaamme silmäkulmassa joka on heijastunut Kuun ja seinän kautta:)
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Fraktaali (lat. fractus 'murtunut') on joukko, joka on itsesimilaarinen, eli joukko näyttää samalta tai samankaltaiselta, katsoi sitä millä suurennoksella tahansa. Fraktaalille ei ole täsmällistä määritelmää, mutta erään luokituksen mukaan se on joukko, jonka fraktaaliulottuvuus on erisuuri kuin joukon topologinen ulottuvuus. "
Tiedän eipä kuvaamaani asia ihan fraktaalia täysin edusta mutta en keksinyt parempaa mihin verrata.
Se on absoluuttinen spiraali.
Mitä vielä,,, on vaikia tajuta että mitä kaaosta ja sekamelskaa on kokonaisuutena valon allot tai mitä lie hiukkaisa ovat, ovat ennen sitä "polttopistettä" ja mitä kauempana ovat sen enemmän on kaaosta , mutta kun suljetaan tila laatikolla ja luodaan polttopiste niin syntyy harmooniaa ja ymmärrettävää informaatiota, jokainen ihminen on oma " laatikko" polttopiste , absoluuttisen tarkka fysiikka kyllä säätelee informaation syntyprosessia, se että esine näytää isommalta lähempänä kuin kauempana johtuu samasta esineestä lähetevän informaation leikkasuspisteen kulmien muuttumisista, koska näkäaisti toimii niin rajatusti että vain täsmälleen saman pisteen kautta kulkevat valoa-allot ovat ymmärrettävissä keskenään, niin eikö järjestys ja harmonia ole kosmoksessa aika olematonta kokonaisuuteen verrattuna, näin on ainakin valon informaation kanssa, että itse avaruuden kappaleiden kanssa jotka ovat valon lähteinä,, mutta mutta planeetta Maa on myös kokonaisuutena eräänlainen avaruuden informaation polttopiste ja näköjään siihenkin on joidenkin informaation polttopisteiden kautta suodattunut kaaoksesta loogista ja järkevää toimintaa, vai luullaanko me vain niin.
Ensiksi jos koko kuu, siis koko kuu, on paallystetty kameroilla miksi odottaa taysikuuta. Aina sinne kuuhun paistaa aurinko ja auringosta katsoen vallitsee taysikuu?
Viela kuvaako ne kamerat pois pain vai pintaan pain. Eihan kuva ole sama jos kamerat kuvaa avaruutta, jos taas kuvaavat pintaa, on kameroiden varjo edessa, tuloksena pelkkaa mustaa??
No ajattelin että pääsee hieman helpomalla kun päälystää kameroilla vain sen puolen joka näkyy Maahan, sekin riittää jo todistamaan että koko Auringon valo Kuussa koostuu pienistä ja vierekkäisistä auringon valon informaation polttopisteistä, kaikki kamerat ovat tietenkin suunnattu Aurinkoon, valokuvan syntyy ihan normaaleilla vehkeillä alle kymmenesosamillin aukoilla, onko atomi kamera obskura joka heijastaa valokuvia?I
Itse asiassa en tiedä että kuinka pientä valokuvaa voi nykytekniikalla tehdä, eihän siinä olis muuta mieltä kuin että kokeena ottaa valokuvan auringosta tuhanneosamillin aukolla, sadasosa millin paperille ja katsoa kuvaa mikroskoopilla, en tiedä onko niin pientä pikseliäkään, mutta jotain varmaan näkyy.
Mitä jos yksi kamera yhdistään kaukoputkeen, jolloin yhteen polttopisteeseen saadaan siepattua enemmän valoa ja filmille muodostuu tarkempi kuva auringosta. Kaatuuko teoriasi tähän?
Eipä tietenkään, miksi? koko Kuun ja Auringon välinen avaruus koostuu auringon valon inrormaation polttopisteistä.
Niin eipä tietenkään vain koko Kuun ja Auringon välinen avaruus,,, vaan koko avaruus koostuu Auringon ja muiden tähtien valon informaation polttopisteistä, mitä kauempana tähti on sitä enemmän samassa linjassa informaatio saapuu ja siksi tähti näyttää pieneltä, tähden pistemäinen polttopiste on kuitenkin jokaisessa avaruuden kohdassa 360 astetta, jos ei ole näköestettä, kun tähti on riittävän kaukana jolloin polttopisteen linjat kulkevat jo lähes samaan suuntaan, ei tähteä enää voi nähdä paljain silmin koska silmäänkään ei synny polttopistettä.
Linssi yhdistää polttopisteistä saatua informaatiota. Polttopisteiden informaatiomäärät myös vaihtelevat. Pimeässä huoneessa silmä ei löydä yhtäkään polttopistettä, joka loisi ympärilleen huoneen hahmoa.
Kaukaisesta tähdestä tullut valo hajoaa laajalle alueelle, jolloin kohde näyttää pieneltä ja epätarkalta.
Miten siis yhdellä valokuvalla kuusta voi saada yhtä paljon informaatiota kuin miljoonilla kuukameroillasi yhteensä? Ajattele jos kuukameroidesi linssit yhdistettäisiin ja valo ohajattaisiin yhteen polttopisteeseen, kuinka tarkka kuva saataisiin? Entä millainen kuva saadaan polttopisteestä johon on heijastettu maailmankaikkeuden kaikki valo?
>>Entä millainen kuva saadaan polttopisteestä johon on heijastettu maailmankaikkeuden kaikki valo?>>
Cosmoksen koko kuva. Tietokoneelle sen voisi yhdistää 3d-malliksi.