Elättikunnat

ja valtionosuuksien tasausjärjestelmä ovat eri asioita. Valtionosuuksia voidaan lisätä, jos valtio määrittää kunnille lisää lakisääteisiä tehtäviä tai kunnilla on riittämästi varoja näiden tehtävien hoitamiseen. Tasausjärjestelmällä puolestaan palkitaan niitä kuntia, jotka ovat saaneet taloutensa kuralle ja rangaistaan niitä, jotka toimivat vastuullisesti.

Jos siis demarit vaativat, että pääkaupunkiseudun verorahoja pitää siirtää maakuntiin, he ovat väärässä. Tällaisia vaatimuksia ei ole eteeni vielä tullut.

Me täällä Helsingissä tehdään tärkeää työtä. Minäkin ole siirtänyt paperit jo kolmannelle paikalle pöydällä.
Maakunnissa tehtävä teollinen ja tuotannollinen työ on vain silmän lummetta raskaan papereiden siirtelyn rinnalla.

City-ahertaja kirjoitti:

Me täällä Helsingissä tehdään tärkeää työtä. Minäkin ole siirtänyt paperit jo kolmannelle paikalle pöydällä.
Maakunnissa tehtävä teollinen ja tuotannollinen työ on vain silmän lummetta raskaan papereiden siirtelyn rinnalla.

Lue lisää

Kuitenkin nekin sivujen materiaali on tuotettu maakunnissa, sisällön paska Helsingissä.

City-ahertaja kirjoitti:

Me täällä Helsingissä tehdään tärkeää työtä. Minäkin ole siirtänyt paperit jo kolmannelle paikalle pöydällä.
Maakunnissa tehtävä teollinen ja tuotannollinen työ on vain silmän lummetta raskaan papereiden siirtelyn rinnalla.

Lue lisää

toimitko sinä alemmisa virka portaissa mulla ei ole enään lainkaan raskaita paperinippuja Mun askareeni on kevyessä kannettavassa.

kevyitä hommia kirjoitti:

toimitko sinä alemmisa virka portaissa mulla ei ole enään lainkaan raskaita paperinippuja Mun askareeni on kevyessä kannettavassa.

ovat siirtyneet kompakteihin mäyräkoiriin, jotka ovat päivän askareena kätevästi kannettavissa kaupasta kotiin.

eläkeläispapat kirjoitti:

ovat siirtyneet kompakteihin mäyräkoiriin, jotka ovat päivän askareena kätevästi kannettavissa kaupasta kotiin.

Pääkaupunkiseudulla työskentely on helpottunut lasipulloista luovuttaessa. Asiapullolaukku ei kilise ruoka- ja kahvitunneille ravatessa. Ennen työn rasittavin osa oli kääriä pullot paperiin kilinän estämiseksi.

City-ahertaja kirjoitti:

Pääkaupunkiseudulla työskentely on helpottunut lasipulloista luovuttaessa. Asiapullolaukku ei kilise ruoka- ja kahvitunneille ravatessa. Ennen työn rasittavin osa oli kääriä pullot paperiin kilinän estämiseksi.

Lue lisää

Pääkaupunkiseudulla ja etenkin Helsingissä rahvaan vapaa-aika kuluu rähjäisissä kuppiloissa vietetyn ajan puitteissa. Paljon keskustelua aiheuttanut työelämän viihtyvyyden kannalta haluan esittää erään mallin helpottamaan kyseisissä kohteissa työskentelevien viihtyvyyttä ja samalla keventää heidän työtaakkaa.
Kuppiloihin ja Esson baareihin tulisi asentaa lakkautetuilta lypsykarjatiloilta vapautuneet lehmien ja sonnimullikoiden juomakupit, josta vaki-asiakkaat voisi nenällään painaen saada juoma-annoksen tarjoilijan keskittyessä rahastukseen. Koska lehmäkin oppii juomaan automaattikupista melko pian, niin en epäile etteikö harmaantuneet vanhuksetkin voisi siihen oppia.

Esimerkkinä kuntana jutussa oli Merijärvi. Voitko kertoa, kuinka paljon Merijärveltä on virrannut rahaa pääkaupunkiseudulle?

Maakunnista ei virtaa pääkaupunkiseudulle latiakaan.Maakunnat vain siivestävät,eli kepuliloiset tekevät,mitä parhaiten osaavat.

City-ahertaja kirjoitti:

Me täällä Helsingissä tehdään tärkeää työtä. Minäkin ole siirtänyt paperit jo kolmannelle paikalle pöydällä.
Maakunnissa tehtävä teollinen ja tuotannollinen työ on vain silmän lummetta raskaan papereiden siirtelyn rinnalla.

Lue lisää

suostuu maksamaan markkinaehtoisesti tuosta papereiden siirtämisestä, asia on kai kunnossa. Luulen kyllä, että tuo siirtely tapahtuu nykyaikana enemmän sähköisessä muodossa. Pääkaupunkiseudulla asuvien tulojen täytyy olla muuta maata paljon suuremmat, koska vajaan 20 prosentin verotuotosta on varaa lahjoittaa jopa viidesosa muualle. Silti veroprosentit ovat pääkaupunkiseudun kunnissa muuta maata pienemmät. Pääkaupunkiseudulla asuu lähes miljoona ihmistä eli joka viides suomalainen. Työttömyysaste on ollut aina muuta maata pienempi. Eli kyllä se "paperinsiirtely" näyttää melkoisesti sitä hyvinvointia tuovan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Esimerkkinä kuntana jutussa oli Merijärvi. Voitko kertoa, kuinka paljon Merijärveltä on virrannut rahaa pääkaupunkiseudulle?

Voitko kertoa, kuinka paljon maakunnista on virrannut rahaa pääkaupunkiseudulle?

Mielipidepankki kirjoitti:

Esimerkkinä kuntana jutussa oli Merijärvi. Voitko kertoa, kuinka paljon Merijärveltä on virrannut rahaa pääkaupunkiseudulle?

Jokainen Merikarvialainen laittaa rahavirtoja pääkaupunkiseudulle erilaisten palvelujen muodossa, kännykkä, vakuutukset, polttoaineet, metsänmyynti ja niin edelleen joiden tulos ja verot kerätään pääkaupunkiseudulle. Ottaen huomioon koko maa, verotulot ovat suhteettoman suuret nimen omaan pääkaupunkiseudulle, jonka ainoaksi tehtäväksi jää rahastus. Tasausjärjestelmän avulla oikeudenmukaista verokohtelua pyritään tasaamaan sinne, mistä rahavirrat saavat alkunsa.

kuitenkin tiedetään kirjoitti:

Jokainen Merikarvialainen laittaa rahavirtoja pääkaupunkiseudulle erilaisten palvelujen muodossa, kännykkä, vakuutukset, polttoaineet, metsänmyynti ja niin edelleen joiden tulos ja verot kerätään pääkaupunkiseudulle. Ottaen huomioon koko maa, verotulot ovat suhteettoman suuret nimen omaan pääkaupunkiseudulle, jonka ainoaksi tehtäväksi jää rahastus. Tasausjärjestelmän avulla oikeudenmukaista verokohtelua pyritään tasaamaan sinne, mistä rahavirrat saavat alkunsa.

Lue lisää

Nyt oli puhe Merijärvestä ei Merikarviasta. Merijärvi on umpikepulainen maatalouskunta Pohjois-Pohjanmaalla.

Jos siis merijärveläinen ostaa jotain pääkaupunkiseudun yrityksiltä, niin hän maksaa tietysti niistä ko. yritykselle. Ei sen perusteella ole oikeutettua mitään verotasausta saada. Tuollaisen periaatteen mukaan muiden maidenkin tulisi antaa Merijärvelle rahaa aina, kun merijärveläinen ostaa jotain tuontikamaa.

Rahavirrat eivät saa suinkaan alkuaan jostain Merijärveltä. Raha kulkee ostojen ja myyntien kautta. Merijärvellä tuotettu päätuote ovat maatalouden raaka-aineet. Tätä tuotantoa varten merijärveläinen maatalousyrittäjä on jo saanut rutkasti veronmaksajien rahaa.

Onko hesassa ypm-män,stora-enson,metsäliiton, ym vientialojen tehtata?
Hesa on kultuurin,hallinnon,ja palvelujen keskittymä jota arvostan,mutta suomen elättäjäksi
siitä ei ole. Seuraava suuri vientiala sähköteknisen ja elektroniikka alan hiipuessa on kaivosteollisuus.
Se sijaitsee kiusallisesti kepu-landiassa. Yksi uusiutuva luonnonvara on toki Helsingissä, suurisuiset
leuhkat mm Kalle Isokallio ym ym ,joilla on vaikeusia hahmottaa kokonaisuutta.

en avaa liitteitä kirjoitti:

Voitko kertoa, kuinka paljon maakunnista on virrannut rahaa pääkaupunkiseudulle?

Kuinka paljon Stora enso maksaa veroja. Missä Stora enson tuotanto tapahtuu? Montako sellutehdasta pääkaupunkiseudulla on? Kuinka paljon siellä on hakattavaa metsää.

Ainoastaan yksi esimerkki.

Mutta taas peesasit, kun muuta et osaa kuin toisten juttuja kopioida.

se paskanhaju pölähti, Kapihan se sieltä puskasta pilkisti.

Riittää hoidoksi pullo keppanaa päivässä, ovat kupanneet ikänsä verorahoa mitään tekemättä.
Sikamaisia loisia kaikki tyyni...

Yhtään tuoteta emme täällä pääkaupunkiseudulla tee. Tuotanto on muualla, me vaan pääkontoreissa siirtelemme asiakirjoja ja keräämme hyödyn muualla tehdystä työstä. Kaverimme on julkishallinnon töissä ja elää hänkin mukavasti. Meidän elättien elämä on helppoa, ei tarvitse itseään oikealla työllä rasittaa.

Mielipidepankin työt kirjoitti:

Yhtään tuoteta emme täällä pääkaupunkiseudulla tee. Tuotanto on muualla, me vaan pääkontoreissa siirtelemme asiakirjoja ja keräämme hyödyn muualla tehdystä työstä. Kaverimme on julkishallinnon töissä ja elää hänkin mukavasti. Meidän elättien elämä on helppoa, ei tarvitse itseään oikealla työllä rasittaa.

Lue lisää

oli vuonna 2008 noin 63 000 yritystä, jotka työllistivät 450 000 ihmistä. Tämä on maan ylivoimaisesti suurin yrityskeskittymä. Tarkempaa tietoa löytyy linkin raportista. Sitä voi lueskella vaikka uunin pankolla.

http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/default.aspx

Mielipidepankki kirjoitti:

oli vuonna 2008 noin 63 000 yritystä, jotka työllistivät 450 000 ihmistä. Tämä on maan ylivoimaisesti suurin yrityskeskittymä. Tarkempaa tietoa löytyy linkin raportista. Sitä voi lueskella vaikka uunin pankolla.

http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/default.aspx

Lue lisää

:)

Mielipidepankki kirjoitti:

oli vuonna 2008 noin 63 000 yritystä, jotka työllistivät 450 000 ihmistä. Tämä on maan ylivoimaisesti suurin yrityskeskittymä. Tarkempaa tietoa löytyy linkin raportista. Sitä voi lueskella vaikka uunin pankolla.

http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/default.aspx

Lue lisää

työpaikoista on muualla kuin Pääkaupunkiseudulle?

Pääkonttorihan ilmoittaa kaikki yrityksellä olevat työntekijät. NE ei VÄLTTÄMÄTTÄ silti ole konkreettisesti Helsinkissä.

Kuninkalliset roskat tarvitsee 60 000 euron roskakatoksen. Ei se ole roskien arvolle sopivaa ododtella sitä viimeistä matkaa halvemmassa katoksessa:D

Terveydenhoito maksaa henkilöä kohti 60% enemmän kuin missään muualla Suomessa. Silti Jonotusaika päivystykseen on vähintään vuorokausi. Muualla jonotusaika on tunti. Ajan tilauasesta lääkärille noin kaksi tuntia.:D:D

Virkamiehiä eli byrokraatteja 60% enemmän kuin missään muualla Suomessa.:D

On sitä säästetty henkitoreeseen asti:D:D:D

Älä kehtaa selittää. Laittakaa se taloutenne kuntoon niin kuin se on kaikkialla muualla jo laitettu, älkääkä itkekö.

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

työpaikoista on muualla kuin Pääkaupunkiseudulle?

Pääkonttorihan ilmoittaa kaikki yrityksellä olevat työntekijät. NE ei VÄLTTÄMÄTTÄ silti ole konkreettisesti Helsinkissä.

Lue lisää

?

Mielipidepankki kirjoitti:

oli vuonna 2008 noin 63 000 yritystä, jotka työllistivät 450 000 ihmistä. Tämä on maan ylivoimaisesti suurin yrityskeskittymä. Tarkempaa tietoa löytyy linkin raportista. Sitä voi lueskella vaikka uunin pankolla.

http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/yritystoiminta/Sivut/default.aspx

Lue lisää

pääkonttoreita joiden työntekijämäärä KAUTTA koko SUOMEN on tuo.

Eli kuinka paljon konkreettisesti siellä'?????

16 kirjoitti:

Riittää hoidoksi pullo keppanaa päivässä, ovat kupanneet ikänsä verorahoa mitään tekemättä.
Sikamaisia loisia kaikki tyyni...

kuinka paljon pääkauounkiseudun asukkailta kupataan rahaa tonttimaan arvona rakennusliikeille.Tonttimaata sais helposti landelta neliökilometrin samalla rahalla kuin pääkaupunkiseudulta hehtaarin.

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin väitteesi perustuvat. Yhteisöverontuotto menee pääosin valtiolle, nykyisin 65%, kunnat saavat siis 32% loppuhan menee seurakunnille. Jo pelkästään tämä yhteisöveronjakomalli vie väitteeltäsi pohjan.

Kuntien vero-osuuksienjakomalli on hankala, se on sitä juuri siitä syystä, ettei se kannusta kuntia kilpailemaan tuottavien työpaikkojen luomisessa. Kuntien on mahdollista tyytyä tasausjärjestelmän tuomaan elintasoon. Alueellisentasa-arvon vuoksi kuitenkin kuntien on pystyttävä asukkaistaan huolehtimaan ja koska kuntien itsemääräämisoikuttakin on kunnioitettava, siksi tämä "elättikunta" yhtälö on hankala.

Jos ajatellaan pääkaupunkiseudun ongelmia niin niistä hankalin on suuruuden ekonomia, tämä tarkoittaa sitä että yhteisön muuttuessa kovin laajaksi, silloin kustannukset myös kasvavat. Väestön heterogeenisuus on eräs kustannusrasitusta lisäävä tekijä, tämä näkyy sekä terveydenhuolto- sosiaaliturva ja myös koulutusmenojen lisääntymisenä.

Kutien taloutta tulis tasapainottaa valtionosuuksien lisäämisellä ja samalla myös vaatia kuntien taloudenpitoon jäntevyyttä, joko kuntien yhdistymisen kautta ja/tai yhteistoimintaa lisäämällä. Kuntien itsehallinnon määrää pitäisi voida vähentää, ainakin näiden kuntien osalta jotka eivät mitenkään pysty asukkaistaan huolehtimaan. Jos ajatellaan kuntien virkamiehistöä ja sen vähentämistä, silloin nimenomaan pikkukuntien toimenhaltiat ovat heitä, joiden avulla säästöjä koko yhteiskunnan tasolla on saavutettavissa.

Olen siinä samaa mieltä, että yhteiskuntaa on tarkasteltava kokonaisuutena, kuitenkin myös yhdyskuntarakenteet on huomioitava rahanjaossa, ei ole oikein se että isoja väestömääriä elättävät kunnat ovat aina maksumiehen asemassa. Laskennallinen kuntaverontasausjärjestelmä on kohtuuton, näin mikäli ajatellaan taajaväkisten kaupunkien tilannetta.

Mikään ei estä maakuntia kehittämästä elinkeinorakennettaan siten, että yhteisöverontuotoista jäisi niihin enemmän. Olisikin tarpeen pikemminkin miettiä sitä, miksi maakuntiin ei yritysten pääkonttoreita siirry, mikä "kepukunnissa" on vikana? On turhaa syyllistää pääkaupunkiseutua, kun virheitä aivan selvästi on tehty ja tehdään muualla.

Niinpä niin kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin väitteesi perustuvat. Yhteisöverontuotto menee pääosin valtiolle, nykyisin 65%, kunnat saavat siis 32% loppuhan menee seurakunnille. Jo pelkästään tämä yhteisöveronjakomalli vie väitteeltäsi pohjan.

Kuntien vero-osuuksienjakomalli on hankala, se on sitä juuri siitä syystä, ettei se kannusta kuntia kilpailemaan tuottavien työpaikkojen luomisessa. Kuntien on mahdollista tyytyä tasausjärjestelmän tuomaan elintasoon. Alueellisentasa-arvon vuoksi kuitenkin kuntien on pystyttävä asukkaistaan huolehtimaan ja koska kuntien itsemääräämisoikuttakin on kunnioitettava, siksi tämä "elättikunta" yhtälö on hankala.

Jos ajatellaan pääkaupunkiseudun ongelmia niin niistä hankalin on suuruuden ekonomia, tämä tarkoittaa sitä että yhteisön muuttuessa kovin laajaksi, silloin kustannukset myös kasvavat. Väestön heterogeenisuus on eräs kustannusrasitusta lisäävä tekijä, tämä näkyy sekä terveydenhuolto- sosiaaliturva ja myös koulutusmenojen lisääntymisenä.

Kutien taloutta tulis tasapainottaa valtionosuuksien lisäämisellä ja samalla myös vaatia kuntien taloudenpitoon jäntevyyttä, joko kuntien yhdistymisen kautta ja/tai yhteistoimintaa lisäämällä. Kuntien itsehallinnon määrää pitäisi voida vähentää, ainakin näiden kuntien osalta jotka eivät mitenkään pysty asukkaistaan huolehtimaan. Jos ajatellaan kuntien virkamiehistöä ja sen vähentämistä, silloin nimenomaan pikkukuntien toimenhaltiat ovat heitä, joiden avulla säästöjä koko yhteiskunnan tasolla on saavutettavissa.

Olen siinä samaa mieltä, että yhteiskuntaa on tarkasteltava kokonaisuutena, kuitenkin myös yhdyskuntarakenteet on huomioitava rahanjaossa, ei ole oikein se että isoja väestömääriä elättävät kunnat ovat aina maksumiehen asemassa. Laskennallinen kuntaverontasausjärjestelmä on kohtuuton, näin mikäli ajatellaan taajaväkisten kaupunkien tilannetta.

Mikään ei estä maakuntia kehittämästä elinkeinorakennettaan siten, että yhteisöverontuotoista jäisi niihin enemmän. Olisikin tarpeen pikemminkin miettiä sitä, miksi maakuntiin ei yritysten pääkonttoreita siirry, mikä "kepukunnissa" on vikana? On turhaa syyllistää pääkaupunkiseutua, kun virheitä aivan selvästi on tehty ja tehdään muualla.

Lue lisää

Ei kukaan syyllistä pääkaupunkiseutua, mutta nämä Mielipideautomaatin tyyliset elätit saavat mitä ansaitsevat.

Ensinnäkin yhteisöverosta 76 % menee valtiolle ja 22 % kunnille sekä loput seurakunnille. Jako-osuudet ovat olleet muutavan vuoden väliaikaisesti muutettuja.

Tuotannosta valtaosa tapahtuu pääkuapunkiseudulla. Sen 63 000 yksityistä yritystä työllisti 450 000 ihmistä vuonna 2008. Tällaista yritys- ja työvoimakeskittymää ei ole missään muualla maassa.

Yhteisövero oli noin 10 % Helsingin ja Espoon verotuloista vuonna 2006 vastaten noin 2 prosentin veroastetta. Vantaalla vastaava osuus oli jonkun verran pienempi. Suurin yhteisövero oli Oululla, joka oli 14 % verokertymästä vastaten noin 3 prosentin kunnallisvero-osuutta. Tampereella yhteisövero-osuus oli sana kuin Helsingissä, mutta esim. Vantaalle se oli hieman pienempi kuin koko manner-Suomessa.

Nämä tiedot on luettavissa Helsinkin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia-sarjasta nro 7/2007, joka löytyy netistä. Tutkimuksen tekijänä on Heikki Helin.

Pääkaupunkiseudulta virtaa rahaa elättikuntiin jopa 3 prosentin osuus kunnallisverosta vuosittain. Kun yhteisöveron osuus kunnallisverosta vastaa 2 prosenttia, se tarkoittaa, että koko pääkaupunkiseudun yhteisöverokertymä ja sen lisäksi vielä prosentin verran muita verotuloja ohjataan muualle Suomeen.

Kun asioista löytyy ihan tutkittuakin tietoa, kannattaisi tutustua siihen eikä kirjoitella kaikenlaista kepulaista hölynpölyä, jota voi tupailloissa kyllä esitellä uskottavuuttaan menettämättä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ensinnäkin yhteisöverosta 76 % menee valtiolle ja 22 % kunnille sekä loput seurakunnille. Jako-osuudet ovat olleet muutavan vuoden väliaikaisesti muutettuja.

Tuotannosta valtaosa tapahtuu pääkuapunkiseudulla. Sen 63 000 yksityistä yritystä työllisti 450 000 ihmistä vuonna 2008. Tällaista yritys- ja työvoimakeskittymää ei ole missään muualla maassa.

Yhteisövero oli noin 10 % Helsingin ja Espoon verotuloista vuonna 2006 vastaten noin 2 prosentin veroastetta. Vantaalla vastaava osuus oli jonkun verran pienempi. Suurin yhteisövero oli Oululla, joka oli 14 % verokertymästä vastaten noin 3 prosentin kunnallisvero-osuutta. Tampereella yhteisövero-osuus oli sana kuin Helsingissä, mutta esim. Vantaalle se oli hieman pienempi kuin koko manner-Suomessa.

Nämä tiedot on luettavissa Helsinkin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia-sarjasta nro 7/2007, joka löytyy netistä. Tutkimuksen tekijänä on Heikki Helin.

Pääkaupunkiseudulta virtaa rahaa elättikuntiin jopa 3 prosentin osuus kunnallisverosta vuosittain. Kun yhteisöveron osuus kunnallisverosta vastaa 2 prosenttia, se tarkoittaa, että koko pääkaupunkiseudun yhteisöverokertymä ja sen lisäksi vielä prosentin verran muita verotuloja ohjataan muualle Suomeen.

Kun asioista löytyy ihan tutkittuakin tietoa, kannattaisi tutustua siihen eikä kirjoitella kaikenlaista kepulaista hölynpölyä, jota voi tupailloissa kyllä esitellä uskottavuuttaan menettämättä.

Lue lisää

Luettelapa Helsingissä tehtyjä tuotteita? Hiustenleikkaus ja kaljanmyynti on tarpeellista, mutta niillä ei maata pidetä pystyssä.

huhu huh kirjoitti:

Luettelapa Helsingissä tehtyjä tuotteita? Hiustenleikkaus ja kaljanmyynti on tarpeellista, mutta niillä ei maata pidetä pystyssä.

http://www.hel.fi/hki/taske/fi/Elinkeinopalvelu/Helsinki avainlukuina/Helsingin yritykset

huhu huh kirjoitti:

Luettelapa Helsingissä tehtyjä tuotteita? Hiustenleikkaus ja kaljanmyynti on tarpeellista, mutta niillä ei maata pidetä pystyssä.

ehkä tutuin on HK:n sininen. Elektroniikkateollisuuden tuotteet ovat böndeille jo liian vaikeita ymmärrettäväksi, joten niitä on tässä yhteydessä turha luetella.

Olet oikeassa siinä, että hiustenleikkaus ja kaljanmyynti ovat tarpeellisia, mutta niillä ei maata pidetä pystyssä. Sen vuoksi juuri kannattaa miettiäkin sitä, onko mitään järkeä kantaa vettä niin sanotusti kankkulan kaivoon harva-asutusseuduille, missä juuri hiusten leikkuu ja kaljan litkimien ovat lähes ainoita toimintoja.

Mielipidepankki kirjoitti:

ehkä tutuin on HK:n sininen. Elektroniikkateollisuuden tuotteet ovat böndeille jo liian vaikeita ymmärrettäväksi, joten niitä on tässä yhteydessä turha luetella.

Olet oikeassa siinä, että hiustenleikkaus ja kaljanmyynti ovat tarpeellisia, mutta niillä ei maata pidetä pystyssä. Sen vuoksi juuri kannattaa miettiäkin sitä, onko mitään järkeä kantaa vettä niin sanotusti kankkulan kaivoon harva-asutusseuduille, missä juuri hiusten leikkuu ja kaljan litkimien ovat lähes ainoita toimintoja.

Lue lisää

Vaan kovasti se metsäteollisuus työllistää, ja tuo vientituloja. Missäs ne metsät kasvaakaan ja kuka ne puut korjaa ja tehtaisiin kuskaa? Missä mahtaa olla ne laitokset, jossa tukit sahataan ja puu jalostetaan. Montako Helsinkiläistä laitosta on löytyy tuolle alalle?

Kaivostoiminta ja metalliteollisuus tuo rahaa aikalailla, kun rauta vielä jalostetaan arvokkaaksi teräkseksi kuten Torniossa. Mistäs se malmi louhitaankaan, montako kaivosta mahtaa Helsingissä olla?

Missäs muuten ydinvoimalat sijaitsee, tai vesivoimalat, maamme energian tuottajista tehokkaimmat ja puhtaimmat? Tietääkseni ei ainakaan Helsingissä, vaan siellä poltetaan fossiilisia polttoaineita jopa sähkön tuotannossa, maakaasua ja jopa kivihiiltä.

Missä tuotetaan se ruoka jota HK jalostaa. Ja missäs se niitä elintarvikkeita jalostaa? Forssassa, Säkylässä, Eurassa, vantaalla... niin, vaan ei Helsingissä. Edes pääkonttori ei ole Helsingissä.

No, täytyyhän sitä tosiaankin muualla maassa tehdä kaikkea tuota, jotta helsinkiläiset veronmaksajien rahoilla loisivat valtion virkamiehet voivat vittuilla maaseudun asukkaille. Osoittaakseen vain oman tyhmyytensä

niinkö on? kirjoitti:

Vaan kovasti se metsäteollisuus työllistää, ja tuo vientituloja. Missäs ne metsät kasvaakaan ja kuka ne puut korjaa ja tehtaisiin kuskaa? Missä mahtaa olla ne laitokset, jossa tukit sahataan ja puu jalostetaan. Montako Helsinkiläistä laitosta on löytyy tuolle alalle?

Kaivostoiminta ja metalliteollisuus tuo rahaa aikalailla, kun rauta vielä jalostetaan arvokkaaksi teräkseksi kuten Torniossa. Mistäs se malmi louhitaankaan, montako kaivosta mahtaa Helsingissä olla?

Missäs muuten ydinvoimalat sijaitsee, tai vesivoimalat, maamme energian tuottajista tehokkaimmat ja puhtaimmat? Tietääkseni ei ainakaan Helsingissä, vaan siellä poltetaan fossiilisia polttoaineita jopa sähkön tuotannossa, maakaasua ja jopa kivihiiltä.

Missä tuotetaan se ruoka jota HK jalostaa. Ja missäs se niitä elintarvikkeita jalostaa? Forssassa, Säkylässä, Eurassa, vantaalla... niin, vaan ei Helsingissä. Edes pääkonttori ei ole Helsingissä.

No, täytyyhän sitä tosiaankin muualla maassa tehdä kaikkea tuota, jotta helsinkiläiset veronmaksajien rahoilla loisivat valtion virkamiehet voivat vittuilla maaseudun asukkaille. Osoittaakseen vain oman tyhmyytensä

Lue lisää

Tutkailin Mielipidepankin esittämää lähdettä ja se vahvisti varsinaisen tuottavan toimminan tehtävän muualla kuin Helsingin seudulla.

Mielipidepankki kirjoitti:

ehkä tutuin on HK:n sininen. Elektroniikkateollisuuden tuotteet ovat böndeille jo liian vaikeita ymmärrettäväksi, joten niitä on tässä yhteydessä turha luetella.

Olet oikeassa siinä, että hiustenleikkaus ja kaljanmyynti ovat tarpeellisia, mutta niillä ei maata pidetä pystyssä. Sen vuoksi juuri kannattaa miettiäkin sitä, onko mitään järkeä kantaa vettä niin sanotusti kankkulan kaivoon harva-asutusseuduille, missä juuri hiusten leikkuu ja kaljan litkimien ovat lähes ainoita toimintoja.

Lue lisää

Jaa, missähän päin kaupunkia se HK:n sininen tehdään? Sanoppa se meille reppanoille jotka emme Helsinkiä tunne.

Ja mitäs elektroniikkateollisuuden tuottajia siellä Helsingissä on. Nokia on Espoossa, Suunto Vantaalla, Vaisala Vantalla... mitäs niitä helsinkiläisiä merkittäviä elektroniikka-alan tuottajia onkaan. Kerroppa se meille reppanoille, jotka emme Helsinkiä tunne

sikaitseekaan kirjoitti:

Jaa, missähän päin kaupunkia se HK:n sininen tehdään? Sanoppa se meille reppanoille jotka emme Helsinkiä tunne.

Ja mitäs elektroniikkateollisuuden tuottajia siellä Helsingissä on. Nokia on Espoossa, Suunto Vantaalla, Vaisala Vantalla... mitäs niitä helsinkiläisiä merkittäviä elektroniikka-alan tuottajia onkaan. Kerroppa se meille reppanoille, jotka emme Helsinkiä tunne

Lue lisää

Huoli siis pois, pääkaupunkiseutu ei siis saa yhteisöverotuottoja, koska siellä ei mitään tuoteta? Vai mitenkä viestisi on siis tulkittavissa?

On huomioitava se, että Suomessa toistaiseksi teollisuudella ja myös pääkonttoreilla on vapaus sijoittua mihin haluavat. Jos pääkonttorit eivät sijaitse maakuntakeskuksissa tai Merijärvellä siihenkin on luultavasti syynsä. Mahtaisiko yhdyskuntarakenteella olla vaikutuksensa?

Niinpä niin kirjoitti:

Huoli siis pois, pääkaupunkiseutu ei siis saa yhteisöverotuottoja, koska siellä ei mitään tuoteta? Vai mitenkä viestisi on siis tulkittavissa?

On huomioitava se, että Suomessa toistaiseksi teollisuudella ja myös pääkonttoreilla on vapaus sijoittua mihin haluavat. Jos pääkonttorit eivät sijaitse maakuntakeskuksissa tai Merijärvellä siihenkin on luultavasti syynsä. Mahtaisiko yhdyskuntarakenteella olla vaikutuksensa?

Lue lisää

Mielipidepankki kertoi Helsingissä olevan mm HK:n tuotantolaitokset. Tottahan ne saa olla Helsingissä. Kysyin vaan missä päin kaupunkia ne mahtaa olla.

Ja kun MPP kehui Helingissä olevan kuuluisia elektroniikkayrityksiä, niin kyselin vaan että mitä ne mahtaa olla kun nuo tuntemani (mm. Nokia) ovat muualla, naapurikunnissa toki, mutta ei MPP:n mainostamassa Helsingissä. Saat auttaa MPP:tä jos osaat.

Kiitos sinullekkin jo etukäteen

Niinpä niin kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin väitteesi perustuvat. Yhteisöverontuotto menee pääosin valtiolle, nykyisin 65%, kunnat saavat siis 32% loppuhan menee seurakunnille. Jo pelkästään tämä yhteisöveronjakomalli vie väitteeltäsi pohjan.

Kuntien vero-osuuksienjakomalli on hankala, se on sitä juuri siitä syystä, ettei se kannusta kuntia kilpailemaan tuottavien työpaikkojen luomisessa. Kuntien on mahdollista tyytyä tasausjärjestelmän tuomaan elintasoon. Alueellisentasa-arvon vuoksi kuitenkin kuntien on pystyttävä asukkaistaan huolehtimaan ja koska kuntien itsemääräämisoikuttakin on kunnioitettava, siksi tämä "elättikunta" yhtälö on hankala.

Jos ajatellaan pääkaupunkiseudun ongelmia niin niistä hankalin on suuruuden ekonomia, tämä tarkoittaa sitä että yhteisön muuttuessa kovin laajaksi, silloin kustannukset myös kasvavat. Väestön heterogeenisuus on eräs kustannusrasitusta lisäävä tekijä, tämä näkyy sekä terveydenhuolto- sosiaaliturva ja myös koulutusmenojen lisääntymisenä.

Kutien taloutta tulis tasapainottaa valtionosuuksien lisäämisellä ja samalla myös vaatia kuntien taloudenpitoon jäntevyyttä, joko kuntien yhdistymisen kautta ja/tai yhteistoimintaa lisäämällä. Kuntien itsehallinnon määrää pitäisi voida vähentää, ainakin näiden kuntien osalta jotka eivät mitenkään pysty asukkaistaan huolehtimaan. Jos ajatellaan kuntien virkamiehistöä ja sen vähentämistä, silloin nimenomaan pikkukuntien toimenhaltiat ovat heitä, joiden avulla säästöjä koko yhteiskunnan tasolla on saavutettavissa.

Olen siinä samaa mieltä, että yhteiskuntaa on tarkasteltava kokonaisuutena, kuitenkin myös yhdyskuntarakenteet on huomioitava rahanjaossa, ei ole oikein se että isoja väestömääriä elättävät kunnat ovat aina maksumiehen asemassa. Laskennallinen kuntaverontasausjärjestelmä on kohtuuton, näin mikäli ajatellaan taajaväkisten kaupunkien tilannetta.

Mikään ei estä maakuntia kehittämästä elinkeinorakennettaan siten, että yhteisöverontuotoista jäisi niihin enemmän. Olisikin tarpeen pikemminkin miettiä sitä, miksi maakuntiin ei yritysten pääkonttoreita siirry, mikä "kepukunnissa" on vikana? On turhaa syyllistää pääkaupunkiseutua, kun virheitä aivan selvästi on tehty ja tehdään muualla.

Lue lisää

Muutaman nykuytavoitteen kanssa.

Nykyisinhän markkinoidaan juuri sitä suuruuden ekonomiaa. Eki väiätät että se on tehotonta. Miksi tuota markkinidaan juuri tehokkuuden nimissä? Onhan se aina tiedetty että pieni on huomattavasti tehikkaampaa kuin iso.

Tasausjärjetelmästä.

Ennen ei ollut tuolista tasausjärjetelmää olemassakaan. Tiedätkö Miksi?

Nykyinen tasausjärjestelmä on tullut sen myötä kun Lipposen ykkönen muutti yhteisöverojen jakoperusteet. Ennen ne peri ne kunnat joissa tuotantolaitons sijaitsi. Lipposen näpertelyn jälkeen ne perii kunta jossa on Pääkonttori. Samala se sama raha joka enne meni suoraan tuotantokuntaa peritän valitolle ja kaetaan sieltä tasausjäjestelmän kautta.

Eli se NÄYTTTÄÄ siltä että Isot kaupungit rahoittaa syrjäseutuja, mutta todellisuudessa on kyse Lipposen hölmöilystä. No saahan siinä muutama virkamies pakan kun rahaa kierrätetään monen kassan kautta. Lisäähän se valtion työpaikkoja. Mutta kuinka paljon siitä yhteisöverosta tuhrautuu sinne kierrätykseen?

Te nuoremmat ette taida edes tietää mitä se yhteisövero on alunperin ollut. TE LUULETTE että se kuuluu Pääkaupunkiseudulle. Se ehk' oli Lipposen tarkoituskin.:D:D Saada vähän riitaa aikaan erilaisten kuntien välille:D:D

Faktapankkiiri kirjoitti:

Tutkailin Mielipidepankin esittämää lähdettä ja se vahvisti varsinaisen tuottavan toimminan tehtävän muualla kuin Helsingin seudulla.

Teille kepulaisille se varsinainen tuottava toiminta on puun kaatoa ja liukuhihnamaista tehdastuotantoa. Yksinkertaiset työt on suunnattukin tehtäväksi yksinkertaisten ja vähäiseen koulutukseen perustuvalla ammattiosaamisella varustettujen ihmisten työllä. Suomi kuitenkin pärjää vain high tech -osaamisen kautta. Konepajateollisuus ja paperiteollisuus ovat jatkojalostamista, joissa hyvällä insinööritaidolla ja markkinointiosaamisella on ratkaiseva merkitys. Paljon kertoo jo se, että yksioikoinen bulkkituotanto pyritään siistämään maalta ulkomaille. Kemijärvi ja Varkaus lienevät tältä osin tuttuja ilmiöitä.

Suunnitteluosaaminen ja markkinointiosaaminen on keskittynyt suuriin kaupunkeihin, sinne missä yliopistokoulutus ja -yhteydet ovat lähellä. Tähän osaamiseen liittyy myös kansainvälinen yhteydenpito ja rekrytointi. Nämä toiminnot eivät sijoitu mihinkään Takahikiän tuppukylään vaan yleisimmin Helsinkiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Teille kepulaisille se varsinainen tuottava toiminta on puun kaatoa ja liukuhihnamaista tehdastuotantoa. Yksinkertaiset työt on suunnattukin tehtäväksi yksinkertaisten ja vähäiseen koulutukseen perustuvalla ammattiosaamisella varustettujen ihmisten työllä. Suomi kuitenkin pärjää vain high tech -osaamisen kautta. Konepajateollisuus ja paperiteollisuus ovat jatkojalostamista, joissa hyvällä insinööritaidolla ja markkinointiosaamisella on ratkaiseva merkitys. Paljon kertoo jo se, että yksioikoinen bulkkituotanto pyritään siistämään maalta ulkomaille. Kemijärvi ja Varkaus lienevät tältä osin tuttuja ilmiöitä.

Suunnitteluosaaminen ja markkinointiosaaminen on keskittynyt suuriin kaupunkeihin, sinne missä yliopistokoulutus ja -yhteydet ovat lähellä. Tähän osaamiseen liittyy myös kansainvälinen yhteydenpito ja rekrytointi. Nämä toiminnot eivät sijoitu mihinkään Takahikiän tuppukylään vaan yleisimmin Helsinkiin.

Lue lisää

Sanoppa mitä High tech osaamista siellä Helsingissä on. TKK (Teknillinen Korkeakoulu) sijaisee Espoossa, samoin VTT ja monien yritysten, mm. Nokian tärkeimmät tuotekehitysyksiköt. Vaisala joka on menestynyt korkeanteknologian osaajana mm. metereologian alalla sijaisee Vantaalla jne. Kerro nyt ne helsinkiläiset yritykset ja laitokset joita sinulta on kysytty, äläkä koko aikaa ratsasta muiden osaamisella. Ja kerro nyt sekin, missä se HK:n jalostamo on jota tuossa edellä mainostit.

sikaitseekaan kirjoitti:

Jaa, missähän päin kaupunkia se HK:n sininen tehdään? Sanoppa se meille reppanoille jotka emme Helsinkiä tunne.

Ja mitäs elektroniikkateollisuuden tuottajia siellä Helsingissä on. Nokia on Espoossa, Suunto Vantaalla, Vaisala Vantalla... mitäs niitä helsinkiläisiä merkittäviä elektroniikka-alan tuottajia onkaan. Kerroppa se meille reppanoille, jotka emme Helsinkiä tunne

Lue lisää

HK - Helsingin Tammistossa lähellä Jumboa. Nokia - Ruoholahti lähellä vanhaa Alkon Salmisaaren tehdasta.

Joukko elektroniikan tuotantoyrityksistä sijoittuu toki Espooseen ja Vantaalle ja ne ovatkin yhtä ja samaa pääkaupunkiseutua. Hesaria julkaiseva Sanomakin on Vantaan puolella samoin suuri suunnitteluyritys Pöyry Oy. Tällaiset suuret yritykset vaativat suuria tiloja ja pysäköintialueita, minkä vuoksi Helsingin keskusta on niille usein ahdas. Toiseksi lentokentän läheisyys voi olla tärkeä, jolloin sijainti valitaan lähelle Helsinki-Vantaan lentoasemaa.

Teollisuustuotantoa oli aiemmin Helsingin keskustassa enemmän kuten esim. elintarviketeollisuutta, konepajateollisuutta ja esim. Arabian tehtaat. Kun Helsinki on käynyt ahtaaksi näille, on etsitty vähän väljempää tilaa juuri Espoosta ja Vantaalta. Helsinkiin on jäänyt suunnittelu ja markkinointi sekä yritysten johto, mitkä ovat nykyaikana se globaalien yritysten tärkein ydin.

kerro nyt kirjoitti:

Sanoppa mitä High tech osaamista siellä Helsingissä on. TKK (Teknillinen Korkeakoulu) sijaisee Espoossa, samoin VTT ja monien yritysten, mm. Nokian tärkeimmät tuotekehitysyksiköt. Vaisala joka on menestynyt korkeanteknologian osaajana mm. metereologian alalla sijaisee Vantaalla jne. Kerro nyt ne helsinkiläiset yritykset ja laitokset joita sinulta on kysytty, äläkä koko aikaa ratsasta muiden osaamisella. Ja kerro nyt sekin, missä se HK:n jalostamo on jota tuossa edellä mainostit.

Lue lisää

Esim. Nokian tutkimus- ja tuotekehityöstä vastaa Suomessa suurelta osin Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevat Nokian yksiköt. HK:n jalostamo on Helsingin Tammistossa. Makkara haisee siellä kyllä, kun vaivaudut paikalle. Jaa, olisko tuokin mahdollisesti sata metriä Vantaan puolella. Me täällä kun lasketaan Vantaa ja Espoo siihen samaan Helsinkiin eli pääkaupunkiseutuun, koska se on meidän kaikkien työssäkäyntialue.

Mielipidepankki kirjoitti:

HK - Helsingin Tammistossa lähellä Jumboa. Nokia - Ruoholahti lähellä vanhaa Alkon Salmisaaren tehdasta.

Joukko elektroniikan tuotantoyrityksistä sijoittuu toki Espooseen ja Vantaalle ja ne ovatkin yhtä ja samaa pääkaupunkiseutua. Hesaria julkaiseva Sanomakin on Vantaan puolella samoin suuri suunnitteluyritys Pöyry Oy. Tällaiset suuret yritykset vaativat suuria tiloja ja pysäköintialueita, minkä vuoksi Helsingin keskusta on niille usein ahdas. Toiseksi lentokentän läheisyys voi olla tärkeä, jolloin sijainti valitaan lähelle Helsinki-Vantaan lentoasemaa.

Teollisuustuotantoa oli aiemmin Helsingin keskustassa enemmän kuten esim. elintarviketeollisuutta, konepajateollisuutta ja esim. Arabian tehtaat. Kun Helsinki on käynyt ahtaaksi näille, on etsitty vähän väljempää tilaa juuri Espoosta ja Vantaalta. Helsinkiin on jäänyt suunnittelu ja markkinointi sekä yritysten johto, mitkä ovat nykyaikana se globaalien yritysten tärkein ydin.

Lue lisää

Jaa, että Helsingin Tammistossa. Mielenkiintoinen on tuokin tieto, Vantaalla on Tammisto, onko Helsingissäkin? Kerroppa missä päin

Sinä puhuit Helsingistä, mutta jo nyt raukka joudut ratsastamaan naapureilla kun ey löydä Helsingistä yhtään esimerkkiä väitteillesi.

Koeta nyt todistaa se mitä väitit

Mielipidepankki kirjoitti:

Esim. Nokian tutkimus- ja tuotekehityöstä vastaa Suomessa suurelta osin Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevat Nokian yksiköt. HK:n jalostamo on Helsingin Tammistossa. Makkara haisee siellä kyllä, kun vaivaudut paikalle. Jaa, olisko tuokin mahdollisesti sata metriä Vantaan puolella. Me täällä kun lasketaan Vantaa ja Espoo siihen samaan Helsinkiin eli pääkaupunkiseutuun, koska se on meidän kaikkien työssäkäyntialue.

Lue lisää

Vai on Nokian tutkimus ja tuotekehitys sitten Ruoholahdessa pääosin. Mitäs niille Karaportin kampuksille on tapahtunut, joissa se pääosa siitä tuotekehityksestä vielä puoli vuotta sitten oli. Ja Oulun isoille, noin kolme kertaa Helsinkiä suuremmille yksiköille??

Kerroppa kun on jäänyt uutisista huomaamatta

Vai laskette te Espoon ja Vantaan Helsinkiin. No, voidaanhan sitten laskea Merijärvi Ouluun, Konnevesi Jyväskylään jne. Vai laskettaisko Helsinki Ilomantsiin. Tuolla tavalla laskien saadaan mikä paikka tahansa näyttämään siltä miltä halutaan.

Koetappas nyt vastata puheisiisi, siis pysyä Helsingin rajojen sisällä - ja muutenkin totuudessa. Vaikka juristi olet ja koulutettu siis valehtelemaan, niin nyt juttusi ovat jo aika paksuja.

outo paikka kirjoitti:

Jaa, että Helsingin Tammistossa. Mielenkiintoinen on tuokin tieto, Vantaalla on Tammisto, onko Helsingissäkin? Kerroppa missä päin

Sinä puhuit Helsingistä, mutta jo nyt raukka joudut ratsastamaan naapureilla kun ey löydä Helsingistä yhtään esimerkkiä väitteillesi.

Koeta nyt todistaa se mitä väitit

Lue lisää

MPP puhuu vain niin totta kuin osaa. Ja se ei ole paljoa se

Demaritotuudessa voidaan katsos tilanteen niin vaatiessa esim kuntien rajoja siirrellä mieleisiin paikkoihin. Sosialisteille totuudella on vain viitearvo, tärkeintä on tarkoitukseen oikein valittu väite, jos se ei aivan pidä piakkaansa niin väliäkös tuolla. Kansaa sopii kustakkin silmään, se on demarin motto. MPP on tuon periaatteen sisäistänyt erittäin hyvin

Näin oN kirjoitti:

Muutaman nykuytavoitteen kanssa.

Nykyisinhän markkinoidaan juuri sitä suuruuden ekonomiaa. Eki väiätät että se on tehotonta. Miksi tuota markkinidaan juuri tehokkuuden nimissä? Onhan se aina tiedetty että pieni on huomattavasti tehikkaampaa kuin iso.

Tasausjärjetelmästä.

Ennen ei ollut tuolista tasausjärjetelmää olemassakaan. Tiedätkö Miksi?

Nykyinen tasausjärjestelmä on tullut sen myötä kun Lipposen ykkönen muutti yhteisöverojen jakoperusteet. Ennen ne peri ne kunnat joissa tuotantolaitons sijaitsi. Lipposen näpertelyn jälkeen ne perii kunta jossa on Pääkonttori. Samala se sama raha joka enne meni suoraan tuotantokuntaa peritän valitolle ja kaetaan sieltä tasausjäjestelmän kautta.

Eli se NÄYTTTÄÄ siltä että Isot kaupungit rahoittaa syrjäseutuja, mutta todellisuudessa on kyse Lipposen hölmöilystä. No saahan siinä muutama virkamies pakan kun rahaa kierrätetään monen kassan kautta. Lisäähän se valtion työpaikkoja. Mutta kuinka paljon siitä yhteisöverosta tuhrautuu sinne kierrätykseen?

Te nuoremmat ette taida edes tietää mitä se yhteisövero on alunperin ollut. TE LUULETTE että se kuuluu Pääkaupunkiseudulle. Se ehk' oli Lipposen tarkoituskin.:D:D Saada vähän riitaa aikaan erilaisten kuntien välille:D:D

Lue lisää

Julkisenhallinnon kannalta tehokkain yhdyskunta olisi väestömäärältään 30 000-50 000, näin hallinto olisi tehokkain ja välihallintomalleja ei tarvittaisi. Myös kansalaisvaikuttaminen olisi helpommin järjestettävissä pienehköissä yhdyskunnissa. Suuret yksiköt ovat tehokkaita, mikäli ajatellaan tuotantoa, juuri tämän vuoksi keskittymistä Etelä-Suomeen tapahtuu.

Tuet ovat tarpeen, tämä on aivan selvä asia, eräs tärkeimpiä yhteiskunnallisia moraaliarvoja on tasa-arvo ja tokihan se on myös alueellisesti tärkeä. Kuitenkaan tuet eivät saa vaikuttaa passivoivasti. Kuntien nykymallinen tukijärjestelmä on hankalaa, koska se estää toiminnan tehostumista, vähentää kuntien kilpailua ja tuottaa turhaa kunnallista byrokratiaa. Järjestelmää on siis muutettava. Kuntien itsemääräämisoikeus on seuraavan hallituksen liipaisimella, se on väistämätön kehitys.

Aivan, luin juuri tasausjärjestelmän luomisesta, tasausjärjestelmää olisi jollakin tasolla ollut pakko luoda, koska edelleenkin alueellinen tasa-arvo olisi sitä vaatinut, kuitenkin ehkä paremmin räätälöity tasausjärjestelmä olisi toiminut tehokkaammin.

niinpä niin kirjoitti:

Vai on Nokian tutkimus ja tuotekehitys sitten Ruoholahdessa pääosin. Mitäs niille Karaportin kampuksille on tapahtunut, joissa se pääosa siitä tuotekehityksestä vielä puoli vuotta sitten oli. Ja Oulun isoille, noin kolme kertaa Helsinkiä suuremmille yksiköille??

Kerroppa kun on jäänyt uutisista huomaamatta

Vai laskette te Espoon ja Vantaan Helsinkiin. No, voidaanhan sitten laskea Merijärvi Ouluun, Konnevesi Jyväskylään jne. Vai laskettaisko Helsinki Ilomantsiin. Tuolla tavalla laskien saadaan mikä paikka tahansa näyttämään siltä miltä halutaan.

Koetappas nyt vastata puheisiisi, siis pysyä Helsingin rajojen sisällä - ja muutenkin totuudessa. Vaikka juristi olet ja koulutettu siis valehtelemaan, niin nyt juttusi ovat jo aika paksuja.

Lue lisää

http://www.oulu.ouka.fi/valtuusto/kokoonpano2009.htm

ei ollenkaan kirjoitti:

Mielipidepankki kertoi Helsingissä olevan mm HK:n tuotantolaitokset. Tottahan ne saa olla Helsingissä. Kysyin vaan missä päin kaupunkia ne mahtaa olla.

Ja kun MPP kehui Helingissä olevan kuuluisia elektroniikkayrityksiä, niin kyselin vaan että mitä ne mahtaa olla kun nuo tuntemani (mm. Nokia) ovat muualla, naapurikunnissa toki, mutta ei MPP:n mainostamassa Helsingissä. Saat auttaa MPP:tä jos osaat.

Kiitos sinullekkin jo etukäteen

Lue lisää

:))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))

Otsikossa hymiö kirjoitti:

http://www.oulu.ouka.fi/valtuusto/kokoonpano2009.htm

Ei Oulussa mitään vikaa ole. Sehän on oikein hyvä kaupunki, etenkin kun se Toppilan tehtaan haju ei enää ole niin kauhia. Eikä siellä tarvitse pelätä polliisia.

Mielipidepankki näyttää taasen olevan kuin irlantilaispankit, pahoissa vaikeuksissa ja joutuu kaikessa lainaamaan naapureiltaan, kun ei itse selviä sotkuistaan. Saapa nähdä kuinka kauan menee ennenkuin meidän kaikkien on yhteisvastuullisesti otettava myös Mielipidepankki hoitoon... Merkit ovat vakavat.

Näin oN kirjoitti:

Muutaman nykuytavoitteen kanssa.

Nykyisinhän markkinoidaan juuri sitä suuruuden ekonomiaa. Eki väiätät että se on tehotonta. Miksi tuota markkinidaan juuri tehokkuuden nimissä? Onhan se aina tiedetty että pieni on huomattavasti tehikkaampaa kuin iso.

Tasausjärjetelmästä.

Ennen ei ollut tuolista tasausjärjetelmää olemassakaan. Tiedätkö Miksi?

Nykyinen tasausjärjestelmä on tullut sen myötä kun Lipposen ykkönen muutti yhteisöverojen jakoperusteet. Ennen ne peri ne kunnat joissa tuotantolaitons sijaitsi. Lipposen näpertelyn jälkeen ne perii kunta jossa on Pääkonttori. Samala se sama raha joka enne meni suoraan tuotantokuntaa peritän valitolle ja kaetaan sieltä tasausjäjestelmän kautta.

Eli se NÄYTTTÄÄ siltä että Isot kaupungit rahoittaa syrjäseutuja, mutta todellisuudessa on kyse Lipposen hölmöilystä. No saahan siinä muutama virkamies pakan kun rahaa kierrätetään monen kassan kautta. Lisäähän se valtion työpaikkoja. Mutta kuinka paljon siitä yhteisöverosta tuhrautuu sinne kierrätykseen?

Te nuoremmat ette taida edes tietää mitä se yhteisövero on alunperin ollut. TE LUULETTE että se kuuluu Pääkaupunkiseudulle. Se ehk' oli Lipposen tarkoituskin.:D:D Saada vähän riitaa aikaan erilaisten kuntien välille:D:D

Lue lisää

kerropas ääliö,mikä tuotantolaitos on merijärvellä.

niinpä niin kirjoitti:

Vai on Nokian tutkimus ja tuotekehitys sitten Ruoholahdessa pääosin. Mitäs niille Karaportin kampuksille on tapahtunut, joissa se pääosa siitä tuotekehityksestä vielä puoli vuotta sitten oli. Ja Oulun isoille, noin kolme kertaa Helsinkiä suuremmille yksiköille??

Kerroppa kun on jäänyt uutisista huomaamatta

Vai laskette te Espoon ja Vantaan Helsinkiin. No, voidaanhan sitten laskea Merijärvi Ouluun, Konnevesi Jyväskylään jne. Vai laskettaisko Helsinki Ilomantsiin. Tuolla tavalla laskien saadaan mikä paikka tahansa näyttämään siltä miltä halutaan.

Koetappas nyt vastata puheisiisi, siis pysyä Helsingin rajojen sisällä - ja muutenkin totuudessa. Vaikka juristi olet ja koulutettu siis valehtelemaan, niin nyt juttusi ovat jo aika paksuja.

Lue lisää

näin nykyisenä espoolaisena tulee helsingistä tietotekniikka alalta mieleen ainakin seuraavat, siis yrityksiä joilla on henkilökuntaa/tutkimusta/tuotekehitystä helsingissä, ja osa on siis ulkomaisia yhtiöitä, high techiähän nämä kaikki eivät tosin ole:

Tieto Oyj (yhteensä jotakuinkin 17 000 työntekijää joista stadissa yli puolet)
ABB Oy (ainakin osittain high techiä)
Nokia Oyj (ruoholahdessa on tuotekehitystä, karamalmilla on muuten nokiasiemensnt)
Elisa Oyj (tuotekehitys ainakin stadissa)
Logica (yli 1000 työntekijää stadissa)
F-Secure Oyj
TeliaSonera Finland
Fujitsu Servises Oy (yli 1000 työntekijää stadissa)
Compuware Finland
Tectia Oyj
IBM Oy Ab (näilläkin toista tuhatta töissä stadissa)
ZyXEL Communications A/S
Teamware Group Oy
Solita Oy
jne, jne


tietysti noista suurin osa tuottaa palveluita ja puhdasta dataa eikä mitään isoja rautamöhkäleitä tai sellutonneja jotka vain kepulaisille kelpaavat

Mielipidepankki kirjoitti:

ehkä tutuin on HK:n sininen. Elektroniikkateollisuuden tuotteet ovat böndeille jo liian vaikeita ymmärrettäväksi, joten niitä on tässä yhteydessä turha luetella.

Olet oikeassa siinä, että hiustenleikkaus ja kaljanmyynti ovat tarpeellisia, mutta niillä ei maata pidetä pystyssä. Sen vuoksi juuri kannattaa miettiäkin sitä, onko mitään järkeä kantaa vettä niin sanotusti kankkulan kaivoon harva-asutusseuduille, missä juuri hiusten leikkuu ja kaljan litkimien ovat lähes ainoita toimintoja.

Lue lisää

"Elektroniikkateollisuuden tuotteet ovat böndeille jo liian vaikeita ymmärrettäväksi, joten niitä on tässä yhteydessä turha luetella."

Luettele nyt kuitenkin :)

5+15 kirjoitti:

näin nykyisenä espoolaisena tulee helsingistä tietotekniikka alalta mieleen ainakin seuraavat, siis yrityksiä joilla on henkilökuntaa/tutkimusta/tuotekehitystä helsingissä, ja osa on siis ulkomaisia yhtiöitä, high techiähän nämä kaikki eivät tosin ole:

Tieto Oyj (yhteensä jotakuinkin 17 000 työntekijää joista stadissa yli puolet)
ABB Oy (ainakin osittain high techiä)
Nokia Oyj (ruoholahdessa on tuotekehitystä, karamalmilla on muuten nokiasiemensnt)
Elisa Oyj (tuotekehitys ainakin stadissa)
Logica (yli 1000 työntekijää stadissa)
F-Secure Oyj
TeliaSonera Finland
Fujitsu Servises Oy (yli 1000 työntekijää stadissa)
Compuware Finland
Tectia Oyj
IBM Oy Ab (näilläkin toista tuhatta töissä stadissa)
ZyXEL Communications A/S
Teamware Group Oy
Solita Oy
jne, jne


tietysti noista suurin osa tuottaa palveluita ja puhdasta dataa eikä mitään isoja rautamöhkäleitä tai sellutonneja jotka vain kepulaisille kelpaavat

Lue lisää

stadissa toimivia firmoja, eihän kepulien mukaan näissäkään varmaan mitään tehdä

Marimekko Oy
Planmeca Oy (liikevaihto noin 150miljoonaa)
Compotel Oyj (67milj)
Digia Finland Oyj (100milj)

jne

5+15 kirjoitti:

näin nykyisenä espoolaisena tulee helsingistä tietotekniikka alalta mieleen ainakin seuraavat, siis yrityksiä joilla on henkilökuntaa/tutkimusta/tuotekehitystä helsingissä, ja osa on siis ulkomaisia yhtiöitä, high techiähän nämä kaikki eivät tosin ole:

Tieto Oyj (yhteensä jotakuinkin 17 000 työntekijää joista stadissa yli puolet)
ABB Oy (ainakin osittain high techiä)
Nokia Oyj (ruoholahdessa on tuotekehitystä, karamalmilla on muuten nokiasiemensnt)
Elisa Oyj (tuotekehitys ainakin stadissa)
Logica (yli 1000 työntekijää stadissa)
F-Secure Oyj
TeliaSonera Finland
Fujitsu Servises Oy (yli 1000 työntekijää stadissa)
Compuware Finland
Tectia Oyj
IBM Oy Ab (näilläkin toista tuhatta töissä stadissa)
ZyXEL Communications A/S
Teamware Group Oy
Solita Oy
jne, jne


tietysti noista suurin osa tuottaa palveluita ja puhdasta dataa eikä mitään isoja rautamöhkäleitä tai sellutonneja jotka vain kepulaisille kelpaavat

Lue lisää

Eihän kukaan ole kiistänyt noiden pääkonttoeeiden olevan siellä.

Otetaanpa esimerkiksi Telia Sonera.

Ainakin täällä Ranualla on telia Soneran työntekijöitä muutama.

Eli Tapahtuuko se pääasiallinen TUOTANTO siellä Helsinkissä? Muistelen että 1% työntekijöistä on Hesassa. Sehän tarkoittaa että tuiosta yhdestä prosentistä sitä todellista tuotantoa tekevää väkeä on 70%. Loppu on hallintoa.

Soneran liikevaidosta 10% Helsinkissä. Siitä tuotentoa 70%. Ei kovin paljon jää hesan tuotanto-osuudeksi.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤ kirjoitti:

Eihän kukaan ole kiistänyt noiden pääkonttoeeiden olevan siellä.

Otetaanpa esimerkiksi Telia Sonera.

Ainakin täällä Ranualla on telia Soneran työntekijöitä muutama.

Eli Tapahtuuko se pääasiallinen TUOTANTO siellä Helsinkissä? Muistelen että 1% työntekijöistä on Hesassa. Sehän tarkoittaa että tuiosta yhdestä prosentistä sitä todellista tuotantoa tekevää väkeä on 70%. Loppu on hallintoa.

Soneran liikevaidosta 10% Helsinkissä. Siitä tuotentoa 70%. Ei kovin paljon jää hesan tuotanto-osuudeksi.

Lue lisää

1% ei 10%

Otsikossa hymiö kirjoitti:

http://www.oulu.ouka.fi/valtuusto/kokoonpano2009.htm

Espoo kuuluu Helsinkiin:D

Niinpä niin kirjoitti:

Julkisenhallinnon kannalta tehokkain yhdyskunta olisi väestömäärältään 30 000-50 000, näin hallinto olisi tehokkain ja välihallintomalleja ei tarvittaisi. Myös kansalaisvaikuttaminen olisi helpommin järjestettävissä pienehköissä yhdyskunnissa. Suuret yksiköt ovat tehokkaita, mikäli ajatellaan tuotantoa, juuri tämän vuoksi keskittymistä Etelä-Suomeen tapahtuu.

Tuet ovat tarpeen, tämä on aivan selvä asia, eräs tärkeimpiä yhteiskunnallisia moraaliarvoja on tasa-arvo ja tokihan se on myös alueellisesti tärkeä. Kuitenkaan tuet eivät saa vaikuttaa passivoivasti. Kuntien nykymallinen tukijärjestelmä on hankalaa, koska se estää toiminnan tehostumista, vähentää kuntien kilpailua ja tuottaa turhaa kunnallista byrokratiaa. Järjestelmää on siis muutettava. Kuntien itsemääräämisoikeus on seuraavan hallituksen liipaisimella, se on väistämätön kehitys.

Aivan, luin juuri tasausjärjestelmän luomisesta, tasausjärjestelmää olisi jollakin tasolla ollut pakko luoda, koska edelleenkin alueellinen tasa-arvo olisi sitä vaatinut, kuitenkin ehkä paremmin räätälöity tasausjärjestelmä olisi toiminut tehokkaammin.

Lue lisää

Ole tehokkaita???

Palvelut ovat huonot ja kalliit?

Jos alle 500 asukkaan kunta pystyy tuottamaan palvelut alle puolen hinnan tuonkokoisiin verrattuna niin kikä ihme siinä sitten on etuna? Tuon kokouiset kunnat ovat vcaikeuksissa rahapulan vuoksi. isommat vieläkin suuremmissa vaikeuksissa.

Miksi ne sitten ei ole osoittautuneet tehokkaiksi?????

Perinteinen punamulta vasureilla ja persuilla höystettynä niin päästään kertaheitolla mainitsemistasi uhkakuvista.

Erikoisasiantuntija kirjoitti:

Perinteinen punamulta vasureilla ja persuilla höystettynä niin päästään kertaheitolla mainitsemistasi uhkakuvista.

Komukoita mihinkään hallituksiin enää.

Äänestäjät tiedostavat tämän ja vaaleista tulee pakkoliitosvaalit. Ne jotka eivät kannatta niitä äänestävät Keskutsaa. Ääniä ropisee.

Erikoisasiantuntija kirjoitti:

Perinteinen punamulta vasureilla ja persuilla höystettynä niin päästään kertaheitolla mainitsemistasi uhkakuvista.

Vanhasen I punamulta koki Suomen tähänastisen historian kaikkein kovimman nousukauden, kun bkt kasvoi komeimmillaan liki 7% hetkittäin, mutta se tulo pantiin heti kaikki sileäksi, kun demarit johtivat jakopolitiikkaa Heinäluoman ollessa valtionvarainministerinä.

Ei Suomella ole tuollaiseen tuhlaukseen enää varaa. Kokoomus tarvitaan hallitukjsissa jarrumiehenä vuoroon kepulle ja demareille, koska punamulta panisi kaikki sileäksi saman tien ja sen korjaaminen murentaisi hyvinvoinnin pohjan ihan turhan takia.

Kyllä kokoomuksen linja on paras: ensin on pidettävä huoli siitä, että työllisyys on kunnossa, jotta veropohja säilyy hyvänä ja sitten vasta katsotaan, mitkä menot ovat tarpeellisia ja tarpeettomat menot karsitaan pysyvästi.

Kanantus nousee kirjoitti:

Äänestäjät tiedostavat tämän ja vaaleista tulee pakkoliitosvaalit. Ne jotka eivät kannatta niitä äänestävät Keskutsaa. Ääniä ropisee.

Minun oikeudenmukaiseen tajuuni ei mahdu mitenkään, että hyvin toimeentulevien kuntien palkansaajien ja yrittäjien pitäisi veronsiirroilla elättää sellaiset kunnat, joiden omat veronmaksajat ja yrittäjät ovat halunneet muuttaa muualle.

Eihän kunnalla voi olla mitään oikeutta itsenäisyyteen, eli oman budjettinsa laatimiseen, ellei se itse pysty budjetissaan vastaamaan myös sen tulopuolesta.

Transit_mies kirjoitti:

Minun oikeudenmukaiseen tajuuni ei mahdu mitenkään, että hyvin toimeentulevien kuntien palkansaajien ja yrittäjien pitäisi veronsiirroilla elättää sellaiset kunnat, joiden omat veronmaksajat ja yrittäjät ovat halunneet muuttaa muualle.

Eihän kunnalla voi olla mitään oikeutta itsenäisyyteen, eli oman budjettinsa laatimiseen, ellei se itse pysty budjetissaan vastaamaan myös sen tulopuolesta.

Lue lisää

Kaikkien kuntien itsenäisyyttä puolustavien kannattaa katosa tarkkaa, kuka mitäkin sanoo.

ÄäniKeskutalle kirjoitti:

Kaikkien kuntien itsenäisyyttä puolustavien kannattaa katosa tarkkaa, kuka mitäkin sanoo.

Jo vain on.

Transit_mies kirjoitti:

Minun oikeudenmukaiseen tajuuni ei mahdu mitenkään, että hyvin toimeentulevien kuntien palkansaajien ja yrittäjien pitäisi veronsiirroilla elättää sellaiset kunnat, joiden omat veronmaksajat ja yrittäjät ovat halunneet muuttaa muualle.

Eihän kunnalla voi olla mitään oikeutta itsenäisyyteen, eli oman budjettinsa laatimiseen, ellei se itse pysty budjetissaan vastaamaan myös sen tulopuolesta.

Lue lisää

Siksipä ne yritykset jotka ovat siirtäneet Ainoastaan pääkonttorinsa pääkaupunkiiseudulle pitäis pakotta siirtämään pääkonttorinsa sinne missä niiden pääasiallinen toiminta tapahtuu.

Nokian toiminta tapahtuu ihan muualla kuin Pääkaupuniiseudulla. 30% suomen tuotannosta tapahtuu Oulun seudulle. Kuitenkaan Oulun seutu ei saa yhtään yhteisöverotuloja siitä tuloksesta mitä Nokia tekee. Oulun seudun työntekijätkin ovat Pääkaupukiseudun työntekijätilastossa koska ne ovat Nokian työvoimaa.

Transit_mies kirjoitti:

Vanhasen I punamulta koki Suomen tähänastisen historian kaikkein kovimman nousukauden, kun bkt kasvoi komeimmillaan liki 7% hetkittäin, mutta se tulo pantiin heti kaikki sileäksi, kun demarit johtivat jakopolitiikkaa Heinäluoman ollessa valtionvarainministerinä.

Ei Suomella ole tuollaiseen tuhlaukseen enää varaa. Kokoomus tarvitaan hallitukjsissa jarrumiehenä vuoroon kepulle ja demareille, koska punamulta panisi kaikki sileäksi saman tien ja sen korjaaminen murentaisi hyvinvoinnin pohjan ihan turhan takia.

Kyllä kokoomuksen linja on paras: ensin on pidettävä huoli siitä, että työllisyys on kunnossa, jotta veropohja säilyy hyvänä ja sitten vasta katsotaan, mitkä menot ovat tarpeellisia ja tarpeettomat menot karsitaan pysyvästi.

Lue lisää

Älähän viitsi. Aikuinen mies!

Kepu-Suomi on elättien Suomi. Kaikki toimeliaisuus on eteläisessä Suomessa, joka tunnetaan nk. Elättäjä-Suomena.

Kyllä Helsinki pitäisi kiireesti erottaa omaksi valtiokseen. Olisi ihan kiintoisaa nähdä, miten kauan Helsinki eläisi omilla vientituloillaan, kun firmat siirtäisivät pääkonttorinsa sinne missä niiden tuotantokin on. Tai ainakin yhteisöverot tuolutettaisiin sinne missä lisäarvo syntyy.

Keskustaporvari kirjoitti:

Kyllä Helsinki pitäisi kiireesti erottaa omaksi valtiokseen. Olisi ihan kiintoisaa nähdä, miten kauan Helsinki eläisi omilla vientituloillaan, kun firmat siirtäisivät pääkonttorinsa sinne missä niiden tuotantokin on. Tai ainakin yhteisöverot tuolutettaisiin sinne missä lisäarvo syntyy.

Lue lisää

Olisi ihan kiintoisaa nähdä, miten kauan Merijärvi eläisi omilla maatalousvientituloillaan, kun MTK siirtäisi pääkonttorinsa sinne missä se tuotantokin on. Tai ainakin yhteisöverot tuloutettaisiin sinne missä lisäarvo syntyy eli ei merijärville. :)))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))

joka kannattaa sosiaalista ja alueellista oikeudenmukaisuutta?
Känä on kokoomuslainen, Mielipidepankki demari ja yksi on "villi ja vapaa".

Se on ainakin tullut selväksi, että he eivät antaisi veronmaksajien rahoja mihinkään tukemiseen vaan kaiken olisi toimittava markkinavoimien ehdoilla?

Kuntien kohdalla kyse ei suinkaan ole heitteillejätöstä tai yhteisöllisen vastuun hylkäämisestä heikkojen kuntien kohdalla, vaan koko kuntarakenteen uudistamisesta sellaiseksi, että julkiset palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin.

puolue... kirjoitti:

joka kannattaa sosiaalista ja alueellista oikeudenmukaisuutta?
Känä on kokoomuslainen, Mielipidepankki demari ja yksi on "villi ja vapaa".

Se on ainakin tullut selväksi, että he eivät antaisi veronmaksajien rahoja mihinkään tukemiseen vaan kaiken olisi toimittava markkinavoimien ehdoilla?

Lue lisää

Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:

Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”

voi johtaa asiassa harhaan. Minusta on perusteltua avustaa ihmisiä siitä riippumatta, missä he sattuvat asumaan. Tässä mielessä kannatan yhteiskuntavastuuta.

Kuntien auttaminen rahallisesti ilman avustusrahojen korvamerkintää on kuitenkin problemaattinen asia. Valtionosuuksien tasausksessa on kyse huonon taloudenpidon palkitsemisesta ja siitä, että kannustetaan elinkelvottomia kuntia jatkamaan antamalla niille tekohengitystä vuosi toisensa perään. Sen sijaan voitaisiin tunnustaa, että apu on väliakaista saattohoitoapua, joka ajan myötä muuttuu tällaisen auringonlaskun kunnan hautuumaiden hoitorahastoksi. Kunnan iänntyneelle väestölle pitää siis antaa arvoisensa elämän ehtoo, mutta itse kuntaa ei pidä pelastaa, jos sen poismeno on yhteiskunnalle voittopuolisesti helpotus. Nuoria tulee siis kannustaa poismuuttoon ja vaivaiskunnan kaavoitusoikeus pitää poistaa kokonaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

voi johtaa asiassa harhaan. Minusta on perusteltua avustaa ihmisiä siitä riippumatta, missä he sattuvat asumaan. Tässä mielessä kannatan yhteiskuntavastuuta.

Kuntien auttaminen rahallisesti ilman avustusrahojen korvamerkintää on kuitenkin problemaattinen asia. Valtionosuuksien tasausksessa on kyse huonon taloudenpidon palkitsemisesta ja siitä, että kannustetaan elinkelvottomia kuntia jatkamaan antamalla niille tekohengitystä vuosi toisensa perään. Sen sijaan voitaisiin tunnustaa, että apu on väliakaista saattohoitoapua, joka ajan myötä muuttuu tällaisen auringonlaskun kunnan hautuumaiden hoitorahastoksi. Kunnan iänntyneelle väestölle pitää siis antaa arvoisensa elämän ehtoo, mutta itse kuntaa ei pidä pelastaa, jos sen poismeno on yhteiskunnalle voittopuolisesti helpotus. Nuoria tulee siis kannustaa poismuuttoon ja vaivaiskunnan kaavoitusoikeus pitää poistaa kokonaan.

Lue lisää

Kun puhutaan elättikunnista, niin minä ymmärrän sillä vain sitä, että kuntien itsemääräämisoikeus rajoittuu vain sellaiseen itsemääräämiseen, jonka puitteissa kunnat voivat itsenäisesti budjetoida tulonsa ja menonsa.

Elätiksi kunta muuttuu, jos se vaatii oikeutta budjetoida menojaan muiden kuntien kustannuksella.

Tällä en tietenkään tarkoita, etteikö palvelutuotannon menoja tulisi kattaa myös niissä kunnissa, joilla menee huonommin, mutta tämä päätösvalta vain siirretään silloin isommalle kuntakokonaisuudelle, joka muodostetaan niin, että tulot riittävät menojen kattamiseen.

Saattohoidosta ja elätämisestä puhuminen on siis välivaiheen puhetta, kun tavoitteena on sellainen kunnallinen itsehallinto, jossa n. sata kuntaa pystyy hyvin demokraattisesti suunnittelemaan asukkaittensa palvelutuotannon ja myös rahoittamaan sen itsenäisesti omallaq kunnallisverollaan.

Transit_mies kirjoitti:

Kun puhutaan elättikunnista, niin minä ymmärrän sillä vain sitä, että kuntien itsemääräämisoikeus rajoittuu vain sellaiseen itsemääräämiseen, jonka puitteissa kunnat voivat itsenäisesti budjetoida tulonsa ja menonsa.

Elätiksi kunta muuttuu, jos se vaatii oikeutta budjetoida menojaan muiden kuntien kustannuksella.

Tällä en tietenkään tarkoita, etteikö palvelutuotannon menoja tulisi kattaa myös niissä kunnissa, joilla menee huonommin, mutta tämä päätösvalta vain siirretään silloin isommalle kuntakokonaisuudelle, joka muodostetaan niin, että tulot riittävät menojen kattamiseen.

Saattohoidosta ja elätämisestä puhuminen on siis välivaiheen puhetta, kun tavoitteena on sellainen kunnallinen itsehallinto, jossa n. sata kuntaa pystyy hyvin demokraattisesti suunnittelemaan asukkaittensa palvelutuotannon ja myös rahoittamaan sen itsenäisesti omallaq kunnallisverollaan.

Lue lisää

Kyse on varsin monimutkaisesta kokonaisuudesta. Aluksi on kuta ja sen asukkaat, nämä ovat kaksi eri asiaa. On hallinnollinen järjestelmä ja palveluja käyttävät asukkaat. Usein kun kunnista puhutaan, keskustellaan järjestelmästä, kuten Sinäkin teet. Mikäli ajatellaan kunnallista järjestelmää palvelujentuottajana, silloin on myös nähtävä, että on alueita joissa ei mitenkään pystytä omilla verovaroilla tuottamaan lakisääteisiä palveluja, ei vaikka yhdistyttäisiin kuinka. Valtiontuki on siis välttämätön jossakin mitassa, kun otetaan huomioon palvelujen käyttäjät.

Kunnallinen itsehallinto on siis asia, joka on keskeinen. Mikäli luotaisiin valtiollinen palvelujärjestelmä vaikkapa esim. erikoissairaanhoitoon, silloin eräs kuntamenoja rasittava tekijä poistuisi. Valtio hoitaisi erikoissairaanhoidonmenot ja kunta perusterveydenhuollon. Valtion määräysvalta hieman kasvaisi, mutta kuntien itsemääräämisoikeus ei vähensi. Näin voitaisiin pilkkoa muitakin palveluja ja saataisiin varsin kilpailukykyisiä toimialoja, kunnallisen itsehallinnon juurikaan kärsimättä. Asiakkaiden näkökulmasta tämän tyyppinen toiminta lisäisi tasa-arvoa ja näin saataisiin myös riittävän suuret yksiköt, näin kilpailukykyä paranisi -volyymin vuoksi.

Valtion lisääntyvää roolia ei kuitenkaan kannateta ja nykyistä järjestelmää paikkaillaan sieltä täältä, miksi?

Niinpä niin kirjoitti:

Kyse on varsin monimutkaisesta kokonaisuudesta. Aluksi on kuta ja sen asukkaat, nämä ovat kaksi eri asiaa. On hallinnollinen järjestelmä ja palveluja käyttävät asukkaat. Usein kun kunnista puhutaan, keskustellaan järjestelmästä, kuten Sinäkin teet. Mikäli ajatellaan kunnallista järjestelmää palvelujentuottajana, silloin on myös nähtävä, että on alueita joissa ei mitenkään pystytä omilla verovaroilla tuottamaan lakisääteisiä palveluja, ei vaikka yhdistyttäisiin kuinka. Valtiontuki on siis välttämätön jossakin mitassa, kun otetaan huomioon palvelujen käyttäjät.

Kunnallinen itsehallinto on siis asia, joka on keskeinen. Mikäli luotaisiin valtiollinen palvelujärjestelmä vaikkapa esim. erikoissairaanhoitoon, silloin eräs kuntamenoja rasittava tekijä poistuisi. Valtio hoitaisi erikoissairaanhoidonmenot ja kunta perusterveydenhuollon. Valtion määräysvalta hieman kasvaisi, mutta kuntien itsemääräämisoikeus ei vähensi. Näin voitaisiin pilkkoa muitakin palveluja ja saataisiin varsin kilpailukykyisiä toimialoja, kunnallisen itsehallinnon juurikaan kärsimättä. Asiakkaiden näkökulmasta tämän tyyppinen toiminta lisäisi tasa-arvoa ja näin saataisiin myös riittävän suuret yksiköt, näin kilpailukykyä paranisi -volyymin vuoksi.

Valtion lisääntyvää roolia ei kuitenkaan kannateta ja nykyistä järjestelmää paikkaillaan sieltä täältä, miksi?

Lue lisää

Taidamme olla samaa mieltä siitä, että hallintorakenteet tulisi suunnitella toimiviksi, sellaisiksi, että ihmiset voisivat aidossa kansanvaltaisessa demokraattisessa järjestyksessä valita edustajansa poäättämään kunnan hallinnosta ja palvelujen tuotannosta sen mukaan, miten kunta itse nämä palvelut ja hallintonsa rahoittaa. Kuntarakenteen kokonaisuutena tulisi olla sellainen, että niitä kuntia, jotka eivät omarahoitukseen pysty, olisi mahdollisimman vähän. Jos valtiota tarvitaan kuntarakenteen rinnalla alueellisten palvelujen rahoitukseen, niin se pitäisi minimoida.

Tähän päästään helpommin, jos samalla katsotaan uudelleen läpi valtion ja kuntien työnjako. Siinäkin on paljon historian painolastia sellaisilta ajoilta, jolloin liikenneyhteydet olivat hitaita ja informaation kulku hevosvetoisen postin varassa. Nyt kun informaatio kulkee ja rahakin siirtyy reaaliajassa, niin paikallishallinto ja -demokratiakin voidaan miettiä täysin uusiksi ja samalla ajanmukaiseksi.

Se, että kuntarempnttia vastustetaan on pelkkää valtapolitiikkaa ilman järjen hiventäkään, koska kunnat hallintorakenteina ovat vain kunnan asukkaita varten eikä päinvastoin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Punaiset_khmerit#V.C3.A4est.C3.B6n_pakkosiirrot_ja_ty.C3.B6leirit

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maaltamuutto

"Re: Oivasti sanoen..
Lähettäjä: Oiva Härkönen 20.1.2003
> > Mainiostipa onkin... kepulainen punamulta ajoi liki 400 000 suomalaista maanpakoon Ruotsiin.
> ..meidänhän pitää vaan kiittää, ku Ruotsi otti ne vastaan.. ;-P
Meidän ei tarvitse ketään kiittää. Ruotsi tarvitsi tuohon aikaan työvoimaa ja se mielellään otti samasta kulttuuripiiristä tulevia luotettaviksi tietämiään suomalaisia. Meille se oli myös etu, että 300000 suomalaista sai työpaikan rikkaassa Ruotsissa.
Me emme olisi pystyneet rajun rakennemuutoksen aikana 60-ja 70-luvuilla työllistämään sitä joukkoa. Jos heidän olisi pitänyt jäädä tänne, rämpisimme vieläkin Ruotsin perässä elinoloissa."

Otsikossa hymiö kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Punaiset_khmerit#V.C3.A4est.C3.B6n_pakkosiirrot_ja_ty.C3.B6leirit

Lue lisää

Pakkosiirtoahan se on väen kaupunkiin kasaaminenkin!

Otsikossa hymiö kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maaltamuutto

"Re: Oivasti sanoen..
Lähettäjä: Oiva Härkönen 20.1.2003
> > Mainiostipa onkin... kepulainen punamulta ajoi liki 400 000 suomalaista maanpakoon Ruotsiin.
> ..meidänhän pitää vaan kiittää, ku Ruotsi otti ne vastaan.. ;-P
Meidän ei tarvitse ketään kiittää. Ruotsi tarvitsi tuohon aikaan työvoimaa ja se mielellään otti samasta kulttuuripiiristä tulevia luotettaviksi tietämiään suomalaisia. Meille se oli myös etu, että 300000 suomalaista sai työpaikan rikkaassa Ruotsissa.
Me emme olisi pystyneet rajun rakennemuutoksen aikana 60-ja 70-luvuilla työllistämään sitä joukkoa. Jos heidän olisi pitänyt jäädä tänne, rämpisimme vieläkin Ruotsin perässä elinoloissa."

Lue lisää

Lääke porvarillisiin pakkorakennemuutoksiin on toimiva aluepolitiikka!

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Lääke porvarillisiin pakkorakennemuutoksiin on toimiva aluepolitiikka!

.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Pakkosiirtoahan se on väen kaupunkiin kasaaminenkin!

.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

.

Porvarillinen pakko on pakko siinä missä joku muukin.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

.

Eihän kunnollisesta aluepolitiikasta tahdo mitään tulla, kun porvarit eivät halua laittaa siihen rahaa ja duunaritkin juoksevat vain mukavuuksien perässä ja kitisevät, kun pitäisi tehdä työtä asian eteen.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Eihän kunnollisesta aluepolitiikasta tahdo mitään tulla, kun porvarit eivät halua laittaa siihen rahaa ja duunaritkin juoksevat vain mukavuuksien perässä ja kitisevät, kun pitäisi tehdä työtä asian eteen.

Lue lisää

Vertailun vuoksi suunnilleen samankokoisilla länteillä:
Saksalaisia suunnilleen 18x määrä, englantilaisia, ranskalaisia, italialaisia 12x..

PS. Minut pitäisi siirtää asumaan Lappiin ASEELLA UHATEN, muista sekin.. :)))))))))))))))))))))))))))))))))))

Otsikossa hymiö kirjoitti:

Vertailun vuoksi suunnilleen samankokoisilla länteillä:
Saksalaisia suunnilleen 18x määrä, englantilaisia, ranskalaisia, italialaisia 12x..

PS. Minut pitäisi siirtää asumaan Lappiin ASEELLA UHATEN, muista sekin.. :)))))))))))))))))))))))))))))))))))

Lue lisää

Suomalaisten kannattaa käydä Saksassa tutustumassa siihen, miten kehittymättömiä alueita integroidaan kehitykseen mukaan. Eihän aluepolitiikka vaadi muuta kuin rahaa ja kekseliäisyyttä.

http://de.wikipedia.org/wiki/Deutsche_Wiedervereinigung

Otsikossa hymiö kirjoitti:

Vertailun vuoksi suunnilleen samankokoisilla länteillä:
Saksalaisia suunnilleen 18x määrä, englantilaisia, ranskalaisia, italialaisia 12x..

PS. Minut pitäisi siirtää asumaan Lappiin ASEELLA UHATEN, muista sekin.. :)))))))))))))))))))))))))))))))))))

Lue lisää

Mitä pahaa Lapissa on tehty, että heitä rangaistaisiin hymiön kaltaisilla idiooteilla? heh heh

on sopinut oivasti metsästys- ja kalastuskulttuurin aikakausille sekä myös maatalouskulttuuriseen elämäntapaan. Teollistuminen tarkoitti tehtaiden rakentamista ja suurten työyksiköiden luomista. Se vei ihmiset asutuskeskuksiin. Tätä seuranneessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa markkinoiden läheisyys on määrittänyt asutusta. Ihmiset kerääntynyt yhteen alueille, joissa on saatavissa helposti ja nopeasti erilaisia palveluita. Tätä on helpottanut tottuminen kaupunkiasumiseen ja ns. kaupunkikulttuurin luominen.

Tässä kehityksessä haja-asutukseen palaamiselle ei ole luontaisia edellytyksiä eikä halua. Yhä vähemmän alkaa olla myös halua siihen, että harvaan asumista tuettaisiin taloudellisesti verovaroilla. Sehän on tulevaisuudessa lähinnä tulonsiirtoa köyhemmiltä rikkailla, koska vain rikkailla on varaa asua erillään muista. Hyvin kuvaavaa tälle on se, että Björn Wahlroosille annetaan nykyjärjestelmässä tällaista tukea.

Mielipidepankki kirjoitti:

on sopinut oivasti metsästys- ja kalastuskulttuurin aikakausille sekä myös maatalouskulttuuriseen elämäntapaan. Teollistuminen tarkoitti tehtaiden rakentamista ja suurten työyksiköiden luomista. Se vei ihmiset asutuskeskuksiin. Tätä seuranneessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa markkinoiden läheisyys on määrittänyt asutusta. Ihmiset kerääntynyt yhteen alueille, joissa on saatavissa helposti ja nopeasti erilaisia palveluita. Tätä on helpottanut tottuminen kaupunkiasumiseen ja ns. kaupunkikulttuurin luominen.

Tässä kehityksessä haja-asutukseen palaamiselle ei ole luontaisia edellytyksiä eikä halua. Yhä vähemmän alkaa olla myös halua siihen, että harvaan asumista tuettaisiin taloudellisesti verovaroilla. Sehän on tulevaisuudessa lähinnä tulonsiirtoa köyhemmiltä rikkailla, koska vain rikkailla on varaa asua erillään muista. Hyvin kuvaavaa tälle on se, että Björn Wahlroosille annetaan nykyjärjestelmässä tällaista tukea.

Lue lisää

Jaahas, maatieteen nero, Helsingin Tammiston Tietäjä, siellä tuotettua makkaraa mättävä MPP se taas pläjäytti tietojaann saitille.

Sanoppas miten haja-asutusta tutetaan taloudellisesti?

Maanviljelijät asuvat ainakin pääsääntöisesti kotitilallaan, joten ainakin he asuvat lähellä työpaikkaansa. Ja mitä eroa on ajaa 30 km Vantaan tai Espoon perukoilta (saati pidempi matka kehyskunnista) töihin Helsingin keskustaan kuin siinä, että ajaa maaseudulla saman matkan? Paitsi se, että kaupungissa matkaan menee jopa tunti kun maaseudulla sen hurauttaa 20 minuutissa. Äläkä ala puhua joukkoliikenteestä, kun katsoo kehäteiden aamuruuhkia, niin kyllä siellä körötellään ihan omissa autoissa sitä kahtakymppiä minkä jono kulkee.

Mielipidepankki kirjoitti:

on sopinut oivasti metsästys- ja kalastuskulttuurin aikakausille sekä myös maatalouskulttuuriseen elämäntapaan. Teollistuminen tarkoitti tehtaiden rakentamista ja suurten työyksiköiden luomista. Se vei ihmiset asutuskeskuksiin. Tätä seuranneessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa markkinoiden läheisyys on määrittänyt asutusta. Ihmiset kerääntynyt yhteen alueille, joissa on saatavissa helposti ja nopeasti erilaisia palveluita. Tätä on helpottanut tottuminen kaupunkiasumiseen ja ns. kaupunkikulttuurin luominen.

Tässä kehityksessä haja-asutukseen palaamiselle ei ole luontaisia edellytyksiä eikä halua. Yhä vähemmän alkaa olla myös halua siihen, että harvaan asumista tuettaisiin taloudellisesti verovaroilla. Sehän on tulevaisuudessa lähinnä tulonsiirtoa köyhemmiltä rikkailla, koska vain rikkailla on varaa asua erillään muista. Hyvin kuvaavaa tälle on se, että Björn Wahlroosille annetaan nykyjärjestelmässä tällaista tukea.

Lue lisää

Asutus on kautta historian muokkautunut aina ihmisen elinkeinojen mukaan. Paimentolaiskansathan eivät edelleenkään asu missään, vaan muuttavat karjansa mukana eri vuodenaikojen mukaan aina sinne, missä laidun kasvaa. Vastaavasti Suomi asutettiin metsästyskulttuurin jälkeen sen mukaan, missä kaski voitiin polttaa ja peltoa viljellä. Vasta väestön lisääntyminen ja teollisuminen loi varsinaiset kaupungit, joita ei sitä ennen ollut syntynyt muuta kuin kirkkojen ja aatelislinnojen ympärille.

Nykyinen väestön keskittyminen asutuskeskuksiin alkaa johtua yhä enemmän elinkeinomuutoksesta, joka on jo pitkään jatkunut siirtymisenä teollisuudesta palvelualoille. kun palvelut ovat ihmisten välistä toimintaa, niin tottakai uusia palveluja syntyy nimenomaan sinne, missä on ihmisiäkin. Eikä tämä tietenkään tarkoita, etteikö peruspalveluja pitäisi olla kohtuudella saatavissa kaikkialla, vaikkei saatavuus tietenkään voi olla yhtä helppoa esim. Karigasniemellä ja Oulussa.

Minulla muuten meni kerran autosta rengas juuri Karigasniemellä. Onneksi juuri siellä sattui olemaan rengaskorjaamo. Seuraavaksi lähimmät olivatkin sitten Inarissa ja Rovaniemellä.

Kuntakokonaisuudet pitäisikin muodostaa niin, että itsenäisen, kansanvaltaisen aluedemokratian pohjana on aina myös itsenäinen tulorahoitus - kunnallisverotuoton riittävyys - kunnan menoihin. Vain silloin voivat asukkaat aidolla tavalla itse päättää itse kustantaiensa palvelujen saatavuudesta ja laadusta, kun se vaihtoehto, jossa menoja suunniteltaisi muiden hankkimien tulojen varaan, eliminoidaan pois.

Eihän aluedemokratia voi nkoskaan niin toimia, että kuntalaiset valitsevat valtuustonsa, joka saa budjetoida kunnan menot valtion piikkiin. Sellaiseen ei millään kansakunnalla varaa ole, vaikka toki tuollainen houkuttelee populistipoliitikkoja politikoimaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

on sopinut oivasti metsästys- ja kalastuskulttuurin aikakausille sekä myös maatalouskulttuuriseen elämäntapaan. Teollistuminen tarkoitti tehtaiden rakentamista ja suurten työyksiköiden luomista. Se vei ihmiset asutuskeskuksiin. Tätä seuranneessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa markkinoiden läheisyys on määrittänyt asutusta. Ihmiset kerääntynyt yhteen alueille, joissa on saatavissa helposti ja nopeasti erilaisia palveluita. Tätä on helpottanut tottuminen kaupunkiasumiseen ja ns. kaupunkikulttuurin luominen.

Tässä kehityksessä haja-asutukseen palaamiselle ei ole luontaisia edellytyksiä eikä halua. Yhä vähemmän alkaa olla myös halua siihen, että harvaan asumista tuettaisiin taloudellisesti verovaroilla. Sehän on tulevaisuudessa lähinnä tulonsiirtoa köyhemmiltä rikkailla, koska vain rikkailla on varaa asua erillään muista. Hyvin kuvaavaa tälle on se, että Björn Wahlroosille annetaan nykyjärjestelmässä tällaista tukea.

Lue lisää

Miksi tiheään asumista pitää tukea verovaroilla?
Kerropa idiootti se heh heh

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Suomalaisten kannattaa käydä Saksassa tutustumassa siihen, miten kehittymättömiä alueita integroidaan kehitykseen mukaan. Eihän aluepolitiikka vaadi muuta kuin rahaa ja kekseliäisyyttä.

http://de.wikipedia.org/wiki/Deutsche_Wiedervereinigung

Lue lisää

..KUN Saksassa on yli 80 miljoonaa asukasta, niin ei se ole ihme, että maassa asuu ihmisiä joka puolella maata. :))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))

heh heh kirjoitti:

Mitä pahaa Lapissa on tehty, että heitä rangaistaisiin hymiön kaltaisilla idiooteilla? heh heh

http://192.49.229.35/E2007/s/tulos/vptulos_lappivp.html

Tietäjä... kirjoitti:

Jaahas, maatieteen nero, Helsingin Tammiston Tietäjä, siellä tuotettua makkaraa mättävä MPP se taas pläjäytti tietojaann saitille.

Sanoppas miten haja-asutusta tutetaan taloudellisesti?

Maanviljelijät asuvat ainakin pääsääntöisesti kotitilallaan, joten ainakin he asuvat lähellä työpaikkaansa. Ja mitä eroa on ajaa 30 km Vantaan tai Espoon perukoilta (saati pidempi matka kehyskunnista) töihin Helsingin keskustaan kuin siinä, että ajaa maaseudulla saman matkan? Paitsi se, että kaupungissa matkaan menee jopa tunti kun maaseudulla sen hurauttaa 20 minuutissa. Äläkä ala puhua joukkoliikenteestä, kun katsoo kehäteiden aamuruuhkia, niin kyllä siellä körötellään ihan omissa autoissa sitä kahtakymppiä minkä jono kulkee.

Lue lisää

..on pääsääntöisesti pidempi kuin Espoossa..

heh heh kirjoitti:

Miksi tiheään asumista pitää tukea verovaroilla?
Kerropa idiootti se heh heh

M.O.T.

Tietäjä... kirjoitti:

Jaahas, maatieteen nero, Helsingin Tammiston Tietäjä, siellä tuotettua makkaraa mättävä MPP se taas pläjäytti tietojaann saitille.

Sanoppas miten haja-asutusta tutetaan taloudellisesti?

Maanviljelijät asuvat ainakin pääsääntöisesti kotitilallaan, joten ainakin he asuvat lähellä työpaikkaansa. Ja mitä eroa on ajaa 30 km Vantaan tai Espoon perukoilta (saati pidempi matka kehyskunnista) töihin Helsingin keskustaan kuin siinä, että ajaa maaseudulla saman matkan? Paitsi se, että kaupungissa matkaan menee jopa tunti kun maaseudulla sen hurauttaa 20 minuutissa. Äläkä ala puhua joukkoliikenteestä, kun katsoo kehäteiden aamuruuhkia, niin kyllä siellä körötellään ihan omissa autoissa sitä kahtakymppiä minkä jono kulkee.

Lue lisää

ovat valtionosuuksien tasaus, maataloustuet, EUn aluetuet ja haja-asutusalueille valtion budjetista myönnetyt asukasmäärään nähden ylimioitoitetut rahat. Maajusseille on myönnetty erilaisia verohelpotuksia esim. polttoaineveron osalta, metsänmyyjille on myönnetty veroetuja, risupaketteihin on suunniteltu verosubventiota jne. Onhan näitä vaikka hurumykky.

Maanviljelijä voi asua kotitilallaan eikä työmatkoihin kulu aikaa ja bensaa. Mutta kaikkiin muihin matkoihin sitä kuluukin sitten senkin edestä. Jos lähimmät kaupat, koulut ja muut palvelut ovat peninkulmien päässä, jotenkin ne vaan on tavoitettava.

Olennaista on kuitenkin huomata se, että harvaan asuminen ja nykyaikainen talousmalli eivät sovi yhteen. Sen tunnustamisesta se kaikki lähtee, mutta tässä kepulaisilla on paha solmu, tiukka umpisolmu.

Mielipidepankki kirjoitti:

on sopinut oivasti metsästys- ja kalastuskulttuurin aikakausille sekä myös maatalouskulttuuriseen elämäntapaan. Teollistuminen tarkoitti tehtaiden rakentamista ja suurten työyksiköiden luomista. Se vei ihmiset asutuskeskuksiin. Tätä seuranneessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa markkinoiden läheisyys on määrittänyt asutusta. Ihmiset kerääntynyt yhteen alueille, joissa on saatavissa helposti ja nopeasti erilaisia palveluita. Tätä on helpottanut tottuminen kaupunkiasumiseen ja ns. kaupunkikulttuurin luominen.

Tässä kehityksessä haja-asutukseen palaamiselle ei ole luontaisia edellytyksiä eikä halua. Yhä vähemmän alkaa olla myös halua siihen, että harvaan asumista tuettaisiin taloudellisesti verovaroilla. Sehän on tulevaisuudessa lähinnä tulonsiirtoa köyhemmiltä rikkailla, koska vain rikkailla on varaa asua erillään muista. Hyvin kuvaavaa tälle on se, että Björn Wahlroosille annetaan nykyjärjestelmässä tällaista tukea.

Lue lisää

alat jo demarina itse todistaa sitä, mitä olen aikaisemmin tällä palstala kirjoittanut.
Eli maaseutu autioitetaan, jotta ökyrosvot voivat sen sitten halvalla lunastaa itselleen kartanoiksi. Tietenkin silloin nähdään maataloustukiaisetkin tuiki tarpeellisiksi, sillä silloinhan ne menee punaporvaridemareiden ökyrosvoille, kuin myöskin kokkariporvareille.
silloin kyllä tarvitaan maaseudullatyövoimaakin, joten torppariaika on jälleen tulossa uudestaan.

Mielipidepunikki ei taida tietääkkään sellaista asiaa miksi nyt noin toimitaan?
No minäpä vähän sinua valistan.
Ollaan menossa sellaiseen suuntaan tuon ilmaston kanssa, että tulevaisuudessa tarvitaan jokaikinen viljelykseen kelpaava läntti tuotannolle, jotta emme kuolisi nälkään.
Eli nyt ökyrosvot jo valmistelevat asiaa, että heidän sukunsa on sitten se, joka laardia, ja viljaa jakaa tarvitseville kalliilla hinnalla. Niin ja tietenkin valtion pitää tuo tuotanto yleishyödyllisenä korvata kartanonherralle. Eli makssa ikäänkuin vuokraa siitä, että isäntä on armollisesti antanut peltonsa yhteisen hyvän eteen.

En minä usko että sinä olet niin tyhmä, kuin voisi kirjoituksistasi olettaa, vaan sinä olet helvetin kiero punapropakandisti.
SAK/demari kun sanoo päivää, niin silloin on paras tarkistaa kellosta, että puhuukohan tuo nytkään totta.

Mielipidepankki kirjoitti:

ovat valtionosuuksien tasaus, maataloustuet, EUn aluetuet ja haja-asutusalueille valtion budjetista myönnetyt asukasmäärään nähden ylimioitoitetut rahat. Maajusseille on myönnetty erilaisia verohelpotuksia esim. polttoaineveron osalta, metsänmyyjille on myönnetty veroetuja, risupaketteihin on suunniteltu verosubventiota jne. Onhan näitä vaikka hurumykky.

Maanviljelijä voi asua kotitilallaan eikä työmatkoihin kulu aikaa ja bensaa. Mutta kaikkiin muihin matkoihin sitä kuluukin sitten senkin edestä. Jos lähimmät kaupat, koulut ja muut palvelut ovat peninkulmien päässä, jotenkin ne vaan on tavoitettava.

Olennaista on kuitenkin huomata se, että harvaan asuminen ja nykyaikainen talousmalli eivät sovi yhteen. Sen tunnustamisesta se kaikki lähtee, mutta tässä kepulaisilla on paha solmu, tiukka umpisolmu.

Lue lisää

Sanoppa nyt miksi se on hyväksyttävää, että ihmiset ajavat autoillaan ruuhkassa aamuin illoin 20-30 km siellä pääkaupunkiseudulla, joka ikinen päivä, mutta maajussi kun käy asioillaan kerran pari viikossa saman 20-30 km:n päässä kylän keskustassa niin se on tuomittavaa?

Sinä puhut koko ajan vain maanviljelijöistä. Niistä haja-asutusalueen asukkaista kuitenkin suurin osa on kaikkea muuta kuin maanviljelijöitä, ihan tavallaisia duunareita, opettajia, insinöörejä, metsäkoneen kuljetaajia jne. Eivät he saa mitään tukia, samalla tavalla ansiotuloilla he elävät kuin muutkin. Ainut mikä maaseudulta puuttuu, on valtion viroissa loisivat laiskat virkamiehet. Onneksi niin, sillä sellaiset loiseläjät helposti poljettaisiin puolivahingossa suohon.

Katsoppa muuten minne ja kuinka paljon esim. asumistukea jaetaan. Sillähän tuetaan suoraan tiiiviisti asumista, noin miljardilla vuodessa.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

..KUN Saksassa on yli 80 miljoonaa asukasta, niin ei se ole ihme, että maassa asuu ihmisiä joka puolella maata. :))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))

Lue lisää

Kysymys oli aluepolitiikasta. Se ei suinkaan ole sama asia kuin väkiluku. Aluepolitiikkaa voidaan ja pitää harjoittaa, vaikka väkiluku olisi pienempi kuin 80 miljoonaa. Ilmeisesti peruskoulussa ei vielä ole valintakoetta.

koetappa uudelleen kirjoitti:

Sanoppa nyt miksi se on hyväksyttävää, että ihmiset ajavat autoillaan ruuhkassa aamuin illoin 20-30 km siellä pääkaupunkiseudulla, joka ikinen päivä, mutta maajussi kun käy asioillaan kerran pari viikossa saman 20-30 km:n päässä kylän keskustassa niin se on tuomittavaa?

Sinä puhut koko ajan vain maanviljelijöistä. Niistä haja-asutusalueen asukkaista kuitenkin suurin osa on kaikkea muuta kuin maanviljelijöitä, ihan tavallaisia duunareita, opettajia, insinöörejä, metsäkoneen kuljetaajia jne. Eivät he saa mitään tukia, samalla tavalla ansiotuloilla he elävät kuin muutkin. Ainut mikä maaseudulta puuttuu, on valtion viroissa loisivat laiskat virkamiehet. Onneksi niin, sillä sellaiset loiseläjät helposti poljettaisiin puolivahingossa suohon.

Katsoppa muuten minne ja kuinka paljon esim. asumistukea jaetaan. Sillähän tuetaan suoraan tiiiviisti asumista, noin miljardilla vuodessa.

Lue lisää

Jos puhutaan autolla ajamisesta, ei pidäkään verrata maanviljelijöitä ja kaupunkien palkansaajia. Itsekin sanot, että maanviljelijät ovat vain osa haja-asutusalueiden asukkaista. Nämä muut tekevät päivittäin pitkiä työmatkoja, koska haja-asutusalueilla ei ole juurikaan työpaikkoja. Tarvitaan usein kaksi autoa, joilla puolisot voivat kulkea ja viedä lapset päiväkotiin ja kouluun. Koululaiskuljetuksia järjestetään takseilla, samoin vanhusten kauppareissuja. Joukkoliikennettä ei ole. Pääkaupunkiseudulla valtaosa matkoista suoritetaan joukkoliikennettä käyttäen. Käypä ruuhka-aikoihin katselemassa vaikkapa Helsingin rautatieasemalla, millainen vilske on lähijunien ja metron käyttäjien osalta.

Haja-asutusalueilla suurin työllistäjä on usein kunta. Poljetteko te kunnan palveluksessa olevia siellä suohon koko ajan? Ilmankos on vaikea saada lääkäreitä ja muuta koulutettua väkeä syrjäkuntiin.

Minulla ei ole tarvetta jakaa ihmisiä arvoväritteisesti sen mukaan, asuvatko he maalla vai kaupungeissa. Kysymys on ainoastaan siitä, minkälaisessa ympäristössä maan kansantuote ja hyvinvointi parhaiten tuotetaan. Kaikkialla länsimaissa ja myös itäisissä maissa asutuksen tiivistyminen ja taloudellinen hyvinvointi ovat selvästi yhteydessä toisiinsa. Nykyaikainen yritystoiminta hakeutuu kaupunkeihin, ei haja-asutusalueille. Tämän yhteyden tunnustaminen on joillekin vaikeaa. Jos taloudellinen hyvinvointi voitaisiin tuottaa haja-asutusmallilla tehokkaammin, minulla ei olisi mitään sitä vastaan. Silloin sitä kannattaisikin tukea, mutta tiedossa olevien faktojen valossa ei.

Toisin kuin väität maaseudulta puuttuvat lähes kaikki ne tekijät, jotka ovat modernin hyvinvoinnin edellytykset.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos puhutaan autolla ajamisesta, ei pidäkään verrata maanviljelijöitä ja kaupunkien palkansaajia. Itsekin sanot, että maanviljelijät ovat vain osa haja-asutusalueiden asukkaista. Nämä muut tekevät päivittäin pitkiä työmatkoja, koska haja-asutusalueilla ei ole juurikaan työpaikkoja. Tarvitaan usein kaksi autoa, joilla puolisot voivat kulkea ja viedä lapset päiväkotiin ja kouluun. Koululaiskuljetuksia järjestetään takseilla, samoin vanhusten kauppareissuja. Joukkoliikennettä ei ole. Pääkaupunkiseudulla valtaosa matkoista suoritetaan joukkoliikennettä käyttäen. Käypä ruuhka-aikoihin katselemassa vaikkapa Helsingin rautatieasemalla, millainen vilske on lähijunien ja metron käyttäjien osalta.

Haja-asutusalueilla suurin työllistäjä on usein kunta. Poljetteko te kunnan palveluksessa olevia siellä suohon koko ajan? Ilmankos on vaikea saada lääkäreitä ja muuta koulutettua väkeä syrjäkuntiin.

Minulla ei ole tarvetta jakaa ihmisiä arvoväritteisesti sen mukaan, asuvatko he maalla vai kaupungeissa. Kysymys on ainoastaan siitä, minkälaisessa ympäristössä maan kansantuote ja hyvinvointi parhaiten tuotetaan. Kaikkialla länsimaissa ja myös itäisissä maissa asutuksen tiivistyminen ja taloudellinen hyvinvointi ovat selvästi yhteydessä toisiinsa. Nykyaikainen yritystoiminta hakeutuu kaupunkeihin, ei haja-asutusalueille. Tämän yhteyden tunnustaminen on joillekin vaikeaa. Jos taloudellinen hyvinvointi voitaisiin tuottaa haja-asutusmallilla tehokkaammin, minulla ei olisi mitään sitä vastaan. Silloin sitä kannattaisikin tukea, mutta tiedossa olevien faktojen valossa ei.

Toisin kuin väität maaseudulta puuttuvat lähes kaikki ne tekijät, jotka ovat modernin hyvinvoinnin edellytykset.

Lue lisää

Helsingin rautatieasemalla kun katselee, niin lähijunien ja metron käyttäjistä valtaosa on nuoria ja naisia, siis sellaisia joilla ei ole autoa käytössä. Perheen pää, siis yleensä mies, ajelee sillä autolla työpaikalleen. Usein jostain 20-50 km:n päästä Espoon, Vantaan tai kehyskuntien nukkumalähiöistä. Ei ne ruuhkat tyhjästä synny, kyllä siellä on tolkuton määrä ihmisiä autoissaan matelemassa töihin tai töistä pois. Jokapäivä. Enpä sanoisi, että on kovinkaan kustannustehokasta tuollainen. Maaseudun joukkoliikenne on täsmäliikennettä, kutsutakseja ja koulukyytejä. Turhat vuorot on karsittu pois.

Ei ne työmatkat maaseudullakaan kovin usein ole tuota 20-50 km:iä pidemmät, sillä töissä käydään joko oman kunnan taajamassa, tai sitten lähiseudun isommassa keskuksessa. Ja kun tuon matkan voi taittaa ilman ruuhkia, nin onhan se ympäristölle ja ihmiselle itselleen parempi ratkaisu. Pääkaupunkiseudulla kun saattaa 15 km:n työmatkaan mennä tunti omallakin autolla jos reitti on vaikkapa itä-Helsingistä keskustaan tai länsiosiin.

Kansantuotteesta, sen vientivoittoisimmasta osasta eli uutta jaettavaa kansantalouteen tuovasta, tuotetaan muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu, ja Helsinki eritoten, on palveluiden ja hallinnon aluetta. Business to business palvelut, siis yritysten tuotannon tukitoiminnot, hallinto ym, muodostavat yksityispuolen työpaikkoja, niitä pääkonttoreita jotka tukevat tuotantolaitoksia muualla maassa. Varsinainen lisäarvo siis tehdään muualla.

Tuotannollinen yritystoiminta ei hakeudu ainakaan pääkaupunkiimme, päinvastoin, se kuihtuu koko ajan kun vähäinenkin teollisuus siirtyy Hyvinkäälle tai Keravalle väljempään ympäristöön ja parempien kulkuyhteyksien päähän. Tukitoiminnot ja palvelut saattavat jäädä Helsinkiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos puhutaan autolla ajamisesta, ei pidäkään verrata maanviljelijöitä ja kaupunkien palkansaajia. Itsekin sanot, että maanviljelijät ovat vain osa haja-asutusalueiden asukkaista. Nämä muut tekevät päivittäin pitkiä työmatkoja, koska haja-asutusalueilla ei ole juurikaan työpaikkoja. Tarvitaan usein kaksi autoa, joilla puolisot voivat kulkea ja viedä lapset päiväkotiin ja kouluun. Koululaiskuljetuksia järjestetään takseilla, samoin vanhusten kauppareissuja. Joukkoliikennettä ei ole. Pääkaupunkiseudulla valtaosa matkoista suoritetaan joukkoliikennettä käyttäen. Käypä ruuhka-aikoihin katselemassa vaikkapa Helsingin rautatieasemalla, millainen vilske on lähijunien ja metron käyttäjien osalta.

Haja-asutusalueilla suurin työllistäjä on usein kunta. Poljetteko te kunnan palveluksessa olevia siellä suohon koko ajan? Ilmankos on vaikea saada lääkäreitä ja muuta koulutettua väkeä syrjäkuntiin.

Minulla ei ole tarvetta jakaa ihmisiä arvoväritteisesti sen mukaan, asuvatko he maalla vai kaupungeissa. Kysymys on ainoastaan siitä, minkälaisessa ympäristössä maan kansantuote ja hyvinvointi parhaiten tuotetaan. Kaikkialla länsimaissa ja myös itäisissä maissa asutuksen tiivistyminen ja taloudellinen hyvinvointi ovat selvästi yhteydessä toisiinsa. Nykyaikainen yritystoiminta hakeutuu kaupunkeihin, ei haja-asutusalueille. Tämän yhteyden tunnustaminen on joillekin vaikeaa. Jos taloudellinen hyvinvointi voitaisiin tuottaa haja-asutusmallilla tehokkaammin, minulla ei olisi mitään sitä vastaan. Silloin sitä kannattaisikin tukea, mutta tiedossa olevien faktojen valossa ei.

Toisin kuin väität maaseudulta puuttuvat lähes kaikki ne tekijät, jotka ovat modernin hyvinvoinnin edellytykset.

Lue lisää

Jos kepu ymmärtäisi joukkoliikenteestä edes alkeet, sillä olisi pääkaupunkiseudulla hyvin vahva asema, koska esim. Helsingin ja Espoon valtapuolueet, kokoomus ja sdp, eivät ole hoitaneet asiaa kuntoon. Vihreillä on kyllä yritystä, mutta se perustuu taas liian vahvasti pelkkään yksitryisautoilun vastustamiseen eikä siten saa juuri mitään kannatusta vihreiden oman porukan ulkopuolella.

Ensimmäinen asia olisi joukkoliikenteen hinta. Se on pääkaupunkiseudulla aika pöyristyttävän korkea, jos vertailukohdaksi otetaan mikä tahansa Keski-Euroopan suurkaupunki. Toinen asia on liikennetiheys. Ruuhka-aikana kulkuneuvoihin ei aina kunnolla mahdu, kun vuorovälit eivät ole tarpeeksi tiheitä. Ruuhka-aikojen ulkopuolella vuorovälit taas ovat niin harvoja, ettei juuri kukaan viitsi tehdä iltamenojaan reuna-alueilta keskustaan muuta kuin omalla autolla.

Helsingin päättäjät ovat typeryydessään rakennuttaneet valtavat määrät sikakalliita kallioluolia keskelle Helsingin niemeä, mikä aiheuttaa suunnattomat ruuhkat ja haitat etenkin bussiliikenteelle. Raitiovaunuliikennettä ei juurikaan ole kehitettu, vaikka kiitoksella pitääkin panna merkille ne pienet parannukset, joita linjoihin ja kiskotuksiin on viime vuosina tehty.

Metron kehittäminen on aivan alkutekijöissään, kiitos Espoon kokoomuslaisten, kun länsimetroa ei ole päästy rakentamaan vuosikymmeniin. Niinpä ruuhkat länsiväylällä ovatkin olleet pöyristyttäviä. Metrolinjat pohjoiseen ja itään olisi pantava alulle nyt eikä muutaman vuoden päästä.

Taitaa vaan olla niin, ettei kepua juurikaan kiinnosta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittäminen, koska se lisäisi muuttoliikettä maaseudulta Helsinkiin.

ja tuomat kirjoitti:

Helsingin rautatieasemalla kun katselee, niin lähijunien ja metron käyttäjistä valtaosa on nuoria ja naisia, siis sellaisia joilla ei ole autoa käytössä. Perheen pää, siis yleensä mies, ajelee sillä autolla työpaikalleen. Usein jostain 20-50 km:n päästä Espoon, Vantaan tai kehyskuntien nukkumalähiöistä. Ei ne ruuhkat tyhjästä synny, kyllä siellä on tolkuton määrä ihmisiä autoissaan matelemassa töihin tai töistä pois. Jokapäivä. Enpä sanoisi, että on kovinkaan kustannustehokasta tuollainen. Maaseudun joukkoliikenne on täsmäliikennettä, kutsutakseja ja koulukyytejä. Turhat vuorot on karsittu pois.

Ei ne työmatkat maaseudullakaan kovin usein ole tuota 20-50 km:iä pidemmät, sillä töissä käydään joko oman kunnan taajamassa, tai sitten lähiseudun isommassa keskuksessa. Ja kun tuon matkan voi taittaa ilman ruuhkia, nin onhan se ympäristölle ja ihmiselle itselleen parempi ratkaisu. Pääkaupunkiseudulla kun saattaa 15 km:n työmatkaan mennä tunti omallakin autolla jos reitti on vaikkapa itä-Helsingistä keskustaan tai länsiosiin.

Kansantuotteesta, sen vientivoittoisimmasta osasta eli uutta jaettavaa kansantalouteen tuovasta, tuotetaan muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseutu, ja Helsinki eritoten, on palveluiden ja hallinnon aluetta. Business to business palvelut, siis yritysten tuotannon tukitoiminnot, hallinto ym, muodostavat yksityispuolen työpaikkoja, niitä pääkonttoreita jotka tukevat tuotantolaitoksia muualla maassa. Varsinainen lisäarvo siis tehdään muualla.

Tuotannollinen yritystoiminta ei hakeudu ainakaan pääkaupunkiimme, päinvastoin, se kuihtuu koko ajan kun vähäinenkin teollisuus siirtyy Hyvinkäälle tai Keravalle väljempään ympäristöön ja parempien kulkuyhteyksien päähän. Tukitoiminnot ja palvelut saattavat jäädä Helsinkiin.

Lue lisää

>>Tuotannollinen yritystoiminta ei hakeudu ainakaan pääkaupunkiimme, päinvastoin, se kuihtuu koko ajan kun vähäinenkin teollisuus siirtyy Hyvinkäälle tai Keravalle väljempään ympäristöön ja parempien kulkuyhteyksien päähän.

Transit_mies kirjoitti:

Jos kepu ymmärtäisi joukkoliikenteestä edes alkeet, sillä olisi pääkaupunkiseudulla hyvin vahva asema, koska esim. Helsingin ja Espoon valtapuolueet, kokoomus ja sdp, eivät ole hoitaneet asiaa kuntoon. Vihreillä on kyllä yritystä, mutta se perustuu taas liian vahvasti pelkkään yksitryisautoilun vastustamiseen eikä siten saa juuri mitään kannatusta vihreiden oman porukan ulkopuolella.

Ensimmäinen asia olisi joukkoliikenteen hinta. Se on pääkaupunkiseudulla aika pöyristyttävän korkea, jos vertailukohdaksi otetaan mikä tahansa Keski-Euroopan suurkaupunki. Toinen asia on liikennetiheys. Ruuhka-aikana kulkuneuvoihin ei aina kunnolla mahdu, kun vuorovälit eivät ole tarpeeksi tiheitä. Ruuhka-aikojen ulkopuolella vuorovälit taas ovat niin harvoja, ettei juuri kukaan viitsi tehdä iltamenojaan reuna-alueilta keskustaan muuta kuin omalla autolla.

Helsingin päättäjät ovat typeryydessään rakennuttaneet valtavat määrät sikakalliita kallioluolia keskelle Helsingin niemeä, mikä aiheuttaa suunnattomat ruuhkat ja haitat etenkin bussiliikenteelle. Raitiovaunuliikennettä ei juurikaan ole kehitettu, vaikka kiitoksella pitääkin panna merkille ne pienet parannukset, joita linjoihin ja kiskotuksiin on viime vuosina tehty.

Metron kehittäminen on aivan alkutekijöissään, kiitos Espoon kokoomuslaisten, kun länsimetroa ei ole päästy rakentamaan vuosikymmeniin. Niinpä ruuhkat länsiväylällä ovatkin olleet pöyristyttäviä. Metrolinjat pohjoiseen ja itään olisi pantava alulle nyt eikä muutaman vuoden päästä.

Taitaa vaan olla niin, ettei kepua juurikaan kiinnosta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittäminen, koska se lisäisi muuttoliikettä maaseudulta Helsinkiin.

Lue lisää

Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikenneongelma on liikenteen suunnittelussa, joka on sanonko mistä... Syyttävä sormi osoittaa lähinnä demareihin, jotka ovat läänittäneet kaupunkisuunnitteluviraston itselleen ja johtaneet kaupunkisuunnittelua vuosikymmnet. Kokoomus on ollut turhan lepsu, kun on antanut SDP-Vihreät akselin näivettä koko liikennejärjestelmän.

Liikennejärjestelmää ei ole kehitetty kokonaisuutena, pyrkimällä yleiseen likenteen sujuvuuteen. Sen sijaan on "tuettu" tiettyjä osa-alueita muita osia vaikeuttamalla. Ei ihmiset siirry joukkoliikenteen käyttäjiksi yksityisautoilua vaikeuttamalla, sillä eihän kaupungissa käydä huviajelulla. Sinne mennään asioimaan tai töihin. Helsingin keskustassakin on paljon alueen yrityselämälle välttämättömiä tukipalveluita, yritysten pääkonttoreita, myyntihenkilöstöä, markkinointia, mainostoimistoja, lakiasiain toimistoja, tilintarkastajia jne. Heidän on tavattava asiakkaitaan päivittäin,ja asiakkan luo meneminen tai asiakkaan tuleminen heidän luo ei ole mahdollista ilman autoa. Liikennettä syntyy. Eikä kappoihin mennä isoja ostoksia tekemään busilla tai edes metrolla. Joku vaatekauppa saattaa menestyä joukkoliikenteen varassa, ei juurikaan muu, autoilu on vaan osa urbaaniakin elämää. Aivan kaupungin keskustassa voi elää autotta, mutta siihen on mahdollisuuksia vain pienen pienellä vähemmistöllä. Valtaosa asuu kaukana keskustasta

Joukkoliikenettä on muka koetettu suosia tekemällä yksitysautoilusta mahdollisimman vaikeaa. Jos liikennejärjestelmää mietittäisiin kokonaisuutena, kehitettäisiin kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta, niin lopputulos olisi kaikille parempi. Nyt joukkoliikenne kärsii ruuhkautuneesta yksityisautoilusta joka taas johtuu väärästä tavasta koettaa suosia joukkoliikennettä. Vihreiden Soininvaara, niin fiksu mies kuin onkin, on yksi pahimmista liikenneterroristeista yksisilmäisine ajatuksineen.

Soininvaaran suosima pyöräilykin on surkeassa jamassa Helsingissä. Itse ajan koko sulan maan ajan polkupyörällä noin 12 km:n (suuntaansa) työmatkan, ja täytyy sanoa, että pyöräteiden rakentaminen on ollut vähintäänkin summittaista ja yhtenäisiä reittejä ei juuri ole. Jatkuvasti on poukkoiltava autojen joukossa kun pyörätie päättyy pyytämättä ja yllättäen jatkuakseen taas jossain. Pyöräteiden kunto on myös kammottava. Asfaltissa saattaa olla monen sentin leveyisiä syviä halkeamia, niihin jos rengas osuu niin sairaalareissu on saletti. Kun kaupunki antaa jollekulle kaivuluvan kadun ali vedettäville putkille tai kaapeleille, niin yleensä se edellyttää kadun paikkaamista alkuperäiseen kuntoon - paitsi pyörätien osalta. Se saattaa jäädä sorapinnalle, johon vesi syö isoja kuoppia, kuukausiksi, jopa vuosiksi. Omalla reitilläni oli kaksi tuollaista rakentajien kaivamaa ja täyttämää kohtaa, ja ne tulivat kuntoon vasta kun painostin tarpeeksi kauan kaupungin virkamiehiä - he kun eivät olleet tarkastaneet kuin ajoradan osuuden ja pyörätie oli jätetty kunnostamatta.

Kuten sanottua, ainoa tapa saada Helsingin joukkoliikenne on laittaa koko liikennejärjestelmä kuntoon, tehdä liikenteestä kaikilta osin sujuvaa. Valitettavasti se ei onnistu ennenkuin saamme laillisesti viedä demareita saunan taakse...

ei ei kirjoitti:

Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikenneongelma on liikenteen suunnittelussa, joka on sanonko mistä... Syyttävä sormi osoittaa lähinnä demareihin, jotka ovat läänittäneet kaupunkisuunnitteluviraston itselleen ja johtaneet kaupunkisuunnittelua vuosikymmnet. Kokoomus on ollut turhan lepsu, kun on antanut SDP-Vihreät akselin näivettä koko liikennejärjestelmän.

Liikennejärjestelmää ei ole kehitetty kokonaisuutena, pyrkimällä yleiseen likenteen sujuvuuteen. Sen sijaan on "tuettu" tiettyjä osa-alueita muita osia vaikeuttamalla. Ei ihmiset siirry joukkoliikenteen käyttäjiksi yksityisautoilua vaikeuttamalla, sillä eihän kaupungissa käydä huviajelulla. Sinne mennään asioimaan tai töihin. Helsingin keskustassakin on paljon alueen yrityselämälle välttämättömiä tukipalveluita, yritysten pääkonttoreita, myyntihenkilöstöä, markkinointia, mainostoimistoja, lakiasiain toimistoja, tilintarkastajia jne. Heidän on tavattava asiakkaitaan päivittäin,ja asiakkan luo meneminen tai asiakkaan tuleminen heidän luo ei ole mahdollista ilman autoa. Liikennettä syntyy. Eikä kappoihin mennä isoja ostoksia tekemään busilla tai edes metrolla. Joku vaatekauppa saattaa menestyä joukkoliikenteen varassa, ei juurikaan muu, autoilu on vaan osa urbaaniakin elämää. Aivan kaupungin keskustassa voi elää autotta, mutta siihen on mahdollisuuksia vain pienen pienellä vähemmistöllä. Valtaosa asuu kaukana keskustasta

Joukkoliikenettä on muka koetettu suosia tekemällä yksitysautoilusta mahdollisimman vaikeaa. Jos liikennejärjestelmää mietittäisiin kokonaisuutena, kehitettäisiin kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta, niin lopputulos olisi kaikille parempi. Nyt joukkoliikenne kärsii ruuhkautuneesta yksityisautoilusta joka taas johtuu väärästä tavasta koettaa suosia joukkoliikennettä. Vihreiden Soininvaara, niin fiksu mies kuin onkin, on yksi pahimmista liikenneterroristeista yksisilmäisine ajatuksineen.

Soininvaaran suosima pyöräilykin on surkeassa jamassa Helsingissä. Itse ajan koko sulan maan ajan polkupyörällä noin 12 km:n (suuntaansa) työmatkan, ja täytyy sanoa, että pyöräteiden rakentaminen on ollut vähintäänkin summittaista ja yhtenäisiä reittejä ei juuri ole. Jatkuvasti on poukkoiltava autojen joukossa kun pyörätie päättyy pyytämättä ja yllättäen jatkuakseen taas jossain. Pyöräteiden kunto on myös kammottava. Asfaltissa saattaa olla monen sentin leveyisiä syviä halkeamia, niihin jos rengas osuu niin sairaalareissu on saletti. Kun kaupunki antaa jollekulle kaivuluvan kadun ali vedettäville putkille tai kaapeleille, niin yleensä se edellyttää kadun paikkaamista alkuperäiseen kuntoon - paitsi pyörätien osalta. Se saattaa jäädä sorapinnalle, johon vesi syö isoja kuoppia, kuukausiksi, jopa vuosiksi. Omalla reitilläni oli kaksi tuollaista rakentajien kaivamaa ja täyttämää kohtaa, ja ne tulivat kuntoon vasta kun painostin tarpeeksi kauan kaupungin virkamiehiä - he kun eivät olleet tarkastaneet kuin ajoradan osuuden ja pyörätie oli jätetty kunnostamatta.

Kuten sanottua, ainoa tapa saada Helsingin joukkoliikenne on laittaa koko liikennejärjestelmä kuntoon, tehdä liikenteestä kaikilta osin sujuvaa. Valitettavasti se ei onnistu ennenkuin saamme laillisesti viedä demareita saunan taakse...

Lue lisää

Pyöräilyn pulmat ovat minullekin tuttuja, vaikken keskustan suuntaan ole sitä enää vuosiin joutunut tekemäänkään. Pyöräteiden kunto pani kinutkin aikanaan hankkimaan sellaisen kulkupelin, jossa oli paksut renkaat ja paljon vaihteita, että pääsin renkaita rikkomatta kuoppien yli eikä tarvinnut nousta taluttamaan pyörää jyrkimmissäkään välissä.

Suurin moka Helsingin liikennesuunnittelussa minusta kuitenkin on se ristiriita, että yksityisautoilua on vaikeutettu samaan aikaan kun kaikki pysäköintimahdollisuudet on kaivettu maan alle keskelle kaupungin ydinkeskustaa. juuri tämä järjettömyys on saanut ruuhkat aikaan.

Toisaalta on myönnettävä, etteivät liikennesuunnittelijat ole osanneet arvata, miten paljon autokanta pääkaupunkiseudulla lisääntyy. Jos tämä olisi tiedetty esim 80-luvulla, niin tilanne saattaisi olla kokonaan toinen.

Joukkoliikenne pitää tehdä halvemmaksi ja sujuvammaksi ja pysäköintitiloja on rakennettava enemmän nelikaistaisten sisääntuloteiden yhteyteen, jotta keskustaan ei ole pakko ajaa ellei auton käyttöön ole keskustassa todellista tarvetta. Moni reuna-alueilta tuleva inhoaa kekustan ruuhlia ja jättäisi mielellään autonsa hyvän raideyhteyden päähän keskustasta, jos se olisi mahdollista. Nyt ei ole.

Transit_mies kirjoitti:

Pyöräilyn pulmat ovat minullekin tuttuja, vaikken keskustan suuntaan ole sitä enää vuosiin joutunut tekemäänkään. Pyöräteiden kunto pani kinutkin aikanaan hankkimaan sellaisen kulkupelin, jossa oli paksut renkaat ja paljon vaihteita, että pääsin renkaita rikkomatta kuoppien yli eikä tarvinnut nousta taluttamaan pyörää jyrkimmissäkään välissä.

Suurin moka Helsingin liikennesuunnittelussa minusta kuitenkin on se ristiriita, että yksityisautoilua on vaikeutettu samaan aikaan kun kaikki pysäköintimahdollisuudet on kaivettu maan alle keskelle kaupungin ydinkeskustaa. juuri tämä järjettömyys on saanut ruuhkat aikaan.

Toisaalta on myönnettävä, etteivät liikennesuunnittelijat ole osanneet arvata, miten paljon autokanta pääkaupunkiseudulla lisääntyy. Jos tämä olisi tiedetty esim 80-luvulla, niin tilanne saattaisi olla kokonaan toinen.

Joukkoliikenne pitää tehdä halvemmaksi ja sujuvammaksi ja pysäköintitiloja on rakennettava enemmän nelikaistaisten sisääntuloteiden yhteyteen, jotta keskustaan ei ole pakko ajaa ellei auton käyttöön ole keskustassa todellista tarvetta. Moni reuna-alueilta tuleva inhoaa kekustan ruuhlia ja jättäisi mielellään autonsa hyvän raideyhteyden päähän keskustasta, jos se olisi mahdollista. Nyt ei ole.

Lue lisää

Kyllä autoistuminen on tiedetty. Tehtiinhän jo 60-luvulla mm. Alvarin toimesta hurjia suunnitelmia moottorikaduista aivan keskustaan saakka,

No onneksi nuo visiot ei sentään toteutuneet, kyllä Helsinki pärjää ilman keskustaan saakka yltäviä valtaväyliä.

Ihmeellistä on se, että edes liikenteen suunnitteluun koulutetut ammattilaiset, kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehet, eivät osaa suunnitella kokonaisvaltaisesti niin, että kaikenlainen liikenne sujuisi. Muualla maailmassa Helsingin kokoisissa kaupungeissa ei ole mitään ongelmia koskaan. Ei edes suuremmissa. Ongelmia alkaa olla vasta todellisissa miljoonakaupungeissa, Parisissa, Lontoossa, Roomassa, Milanossa jne.

Autoilun vastustaminen on joku ihmeellinen ideologinen sokea piste niin vasemmistolle kuin vihreille. Vaikka valtaosa duunareista varmasti autoilee, niin jostain syystä vasemmisto haluaa kuitenkin vaikeuttaa auton käyttöä. Perustana taitaa olla vanha suomalainen kateus, olihan auto aina 70-luvulle saakka jonkin asteinen statussymboli ja tietyn vaurauden merkki joka erotti duunarin herrasta. Nyt se on osa kaikkien jokapäiväistä elämää siinä missä vaikkapa astianpesukone. Vasemmisto harrastaa tuollaisia kateuteen perustuvia rangaistuksia vanhasta muistista, sehän näkyy mm. kuulluissa verolinjauksissa. Vihreillä on taas ympäristöasiat keppihevosenaan, sielä kuvitellaan, että luonto kiittää kun autot pannaan ahtaalle. Todellisuushan on päinvastainen, mitä sujuvampi liikenne, sitä vähemmän päästöjä niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti (per ajettu km). Soininvaara ja muut suhtautuvat jopa vihamielisesti autoiluun, ja saavat äänensä yllättävän hyvin kuuluviin olkookin, että ovat marginaalinen vähemmistö.

Autoilusta on siis tehty negatiivinen ilmiö, poliitikot kuvittelevat autoilun vastustamisen olevan kansalaisten mieleen, vaikka suurimalla osalla kotitalouksista on auto. Ja lepsut (demari)virkamiehet myötäilevät poliitikkoja eivätkä käytä ammattitaitoaan.

Transit_mies kirjoitti:

>>Tuotannollinen yritystoiminta ei hakeudu ainakaan pääkaupunkiimme, päinvastoin, se kuihtuu koko ajan kun vähäinenkin teollisuus siirtyy Hyvinkäälle tai Keravalle väljempään ympäristöön ja parempien kulkuyhteyksien päähän.

Lue lisää

Kyllä Helsinkiin mahtuisi nykyiselläänkin tuotannollistakin toimintaa, mutta päättäjillä on joku metropolisyndrooma, eli haluavat kehittää vain toimistojeskittymiä kuten Ruoholahti tai tulevat Kalasatama ja Jätkäsaari. Kait se tuntuu jotenkin hienommalta nimetä alue Business centeriksi tai High tech parkiksi kuin teollisuusalueeksi. Vantaa ja Espoo kun otetaan mukaan, niin johan mahtuisi vaikka mitä.

Helsingin maapolitiikka on vain niin surkeasti johdettua, ettei se tarjoa mitään muuta kuin niukkuutta - ja siitä seurauksena korkeita hintoja. Niinpä tuotannollinen toiminta pakenee kauemmas, nykyisin siis jo Hyvinkään tasalle. Kuten asuminenkin, kaupungin omatkin tontit hinnoitellaan älyttömyyksiin, jopa 1500 euroa asuin neliölle, ja kun siihen päälle laitetaan Könkkölä-vaatimuksilla maustetut muuta maata kalliimmat rakennuskustannukset, niin eipä ihme ettei lapsiperheet voi haaveillakkaan kaupugin keskustan tuntumassa asumista.

Ei liene vaikea arvata mikä puolue Helsingissä on ollut maankäytön suunnittelusta vastuussa, johtanut lautakuntaa ja miehittänyt keskeiset virkapaikat sillä sektorilla.

http://www.merijarvi.fi/fi/ajankohtaista/index.php?id=117

Otsikossa hymiö kirjoitti:

http://www.merijarvi.fi/fi/ajankohtaista/index.php?id=117

http://www.mol.fi/paikat/Search.do?lang=fi&searchExecute=true&municipalities=merij%E4rvi&province=---&search=Etsi&country=---&freshness=1&duration=11&type=21&rentalLabour=---&searchphrase=

http://www.mol.fi/paikat/Search.do?lang=fi&searchExecute=true&municipalities=helsinki&province=---&search=Etsi&country=---&freshness=1&duration=12&type=21&rentalLabour=---&searchphrase=

Että eläin viikkoa jos me ottasimme rahamme pois.
UPM, STORA-ENSO, NOKIA, SÄHKÖYHTIÖT,
VALTION VIRASTOT..jne
ne kaikki rahoitetaan maaseudun ihmisten selkänahasta kiskotuilla veroeuroilla.

VIIME SOTIEN AIKAAN tulitte kerjäämään ruokaa, kun teillä ei ollut edes pottumaita saati lehmikarjoja.

Vain pässinpää uskoo hesarin lehtyykäisen maaseutuvihassa tehtyihin valeisiin....!

Rikas kartamonmies kirjoitti:

Että eläin viikkoa jos me ottasimme rahamme pois.
UPM, STORA-ENSO, NOKIA, SÄHKÖYHTIÖT,
VALTION VIRASTOT..jne
ne kaikki rahoitetaan maaseudun ihmisten selkänahasta kiskotuilla veroeuroilla.

VIIME SOTIEN AIKAAN tulitte kerjäämään ruokaa, kun teillä ei ollut edes pottumaita saati lehmikarjoja.

Vain pässinpää uskoo hesarin lehtyykäisen maaseutuvihassa tehtyihin valeisiin....!

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/node/1257219#comment-5942088

Otsikossa hymiö kirjoitti:

http://www.mol.fi/paikat/Search.do?lang=fi&searchExecute=true&municipalities=merij%E4rvi&province=---&search=Etsi&country=---&freshness=1&duration=11&type=21&rentalLabour=---&searchphrase=

http://www.mol.fi/paikat/Search.do?lang=fi&searchExecute=true&municipalities=helsinki&province=---&search=Etsi&country=---&freshness=1&duration=12&type=21&rentalLabour=---&searchphrase=

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=ZyGRCvxxgR4&feature=related

..hakeudu pysähtymättä merijärvesi sossun kautta.. :)))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))

Otsikossa hymiö kirjoitti:

..hakeudu pysähtymättä merijärvesi sossun kautta.. :)))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))

Juo kusta päästäsi hymiö heh heh edes vettä teillä ei ole omastatakaa. heh heh Olet eläti, loinen ja rosvo heh herh

heh heh kirjoitti:

Juo kusta päästäsi hymiö heh heh edes vettä teillä ei ole omastatakaa. heh heh Olet eläti, loinen ja rosvo heh herh

on, kun vesivarannotkin on ökyrosvot jo kavaltaneet itselleen.
Tottakai Heksingissä on kaikkea, kun ne varastaa ne muualta.
Helsingissä vallitsisi öljylamppuaika, ja siellä kansa hukkuisi paskaan, jos ei vettä tuotaisi Vesijärvestä.
Sitäkin piti ensin hapettaa monta vuotta 1970-luvulla, jotta se olisi kelvollista puhdistettavaksi juomavedeksi.
Päijänteen vesi on jo puhtaanpaa, mutta kun tuohon pussinpohjaan oli laskettu kaikkien tehtaiden paskavesiä.
Niin juuri niiden tehtaiden, joita Hesalaiset pitävät ominaan, kun niiden pääkonttori on Helsingissä, ja saavat sen takia huomattavia verotuloja niiltä.
Kyllä punapankki taas puhuu politrukille ominaista propakandaa.
Ei ole Helsinki ikinä tullut omillaan toimeen, eikä tule.
Maakuntiin kuuluukin palauttaa osa niistä rahoista, mitä on maakunnista rosvottu.
Jos verotus olisi toisenlaisella pohjalla, eli veroeurot jäisivät sinne, missä ne on tuotetukin, ja minkä seutujen luontoa on paskattu, niin Helsinki olisi avuton käpykylä.
Helsinki on täysin riippuvainen muista.
Minusta Jyväskylä, tai oikeastaan joku Kärsämäki, olisi paras paikka pääkaupungille, sillä sillloin se hyödyttäisi kaikkia kansalaisia, ja silloin maakunnat olisivat ikäänkuin satelliitteina sen ympärillä.
Aivan niinkuin nyt ovat muut puolueet Keskustan ympärillä pelkkinä paskasatelliitteina pyörimässä.
joten jos siirtoja tehdään, niin aletaanpa siirtämään pääkaupungin paikkaa.
silloin tulisi asuntotuotantoakin, jaa muuta rakentamista yllinkyllin, ja helsingin asunnot mukautuisivat oikealle hintatasolleen, eli pieni yksiö maksaisi 20,000 euroa jne..
Kun pääkaupunki olisi maakuntien ympäröima, niin sitä olisi paljon helpompi puolustaakkin, kuin tuollaista Helsinki-niemeä.
Nythän ei enää ole elämä merenkulusta kiinni, sillä tavaraa kulkee myöskin maanteitse, kuin myöskin ilmojen halki, niin miksikä tuollaista veteen vajoavaa vanhaa paskaa pitäsi maakunnan ruokkia, ja ihmisiä pakkosiirtää sinne.

Mitä pojhoisemmaksi mennään, niin sen omavaraisemoia ihmiset ovat.
Hesalaiset kuolis nälkään ja kylmyyteen, sekä asuisivat pimeässä, jos "syöttiläsmaakunnat" eivät niille toimittaisi hyvinvointia.
Hesalaiset ovat tyypillisiä kommunisteja, eli se mikä on sinun, on myöskin minun, mutta se mikä minun, ei sinulle kuulu.