Mietin, kun kaverini tippui welshponin, tai jonkun sen rotuisen, ponin selästä, kun se yhtäkkiä lähti laukkaan. Enään hän ei sen selkään mennyt, ja nyt hänellä on kai putoamispelko. Ennen hän meni ihan tuostanoinvaan ravia, mutta viimetunnilla, kun piti ravata, niin hän sanoi ettei halua, vaikka hänellä olikin suosikkiponinsa allaan. Ope sitten kuitenkin talutti häntä ravissa, ja kaverini oli ihan vitivalkoinen. En oikein tiedä, miten hän pääsisisi siitä eroon. Olemme khylkin vasta aloittelijoita, mut ollaan jo kuitenkin ravattu monesti, ja kohta varmaan laukataankin. Mutta eihän kaverini voi oppia mitään, kun hän ei uskalla edes ravata?? Hän on ratsastanut ja ravannut monta kertaa ennenkin. Minäkin tipuin joskus shettiksen selästä, ja se sattui, vaikka olikin pieni poni. En kuitenkaan saanut putoamiskammoa.
Kaverillani putoamispelko
ssssaaaaarrrrraaaaa1999
6294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sinnikkäästi selkään vaan. Mullaki pieni estekammo mut oon aina ottanu itseäni niskasta kiinni ja noussu takas selkään. Jos putoaminen ei edes ole sattunut, niin eihän sitä putoamista tarvitse sitten pelätä. Kun olette aloittelijoita muistakaa se, että kehitytte kokoajan paremmiksi ratsastajiksi ja pysytte paremmin selässä. Niin ratsastuksessa, kuin muussakin lajissa tietää jossain vaiheessa epäonnistuvansa. Toivattavasti kaverisi ei lopeta ihanaa harrastustusta putoamispelon takia.
Mä tipuin n.160 senttisen suokin selästä ehkä vasta viidennellä ratsastuskerrallani laukasta. Menin ilman satulaa ja "liusuin" alas pyllylleni. Kaverini (ratsinut n.6 vuotta), joka talutti heppaa käski takas selkään. Onneksi menin. :) Häntäluu oli tosin viikon kipeänä... Ja olen tosiaan ratsastanut noin vuoden vain kaverini opastuksessa, ja vaikka en ole mitään ammattilaisen koulutusta saanut niin olen oppinut ainakin jotain. :D Tosin entinen hoitoheppani jäi eläkkeelle viime syksynä niin ratsastuksessa on ollut vuoden tauko ja nyt sitten harrastan karatea. Ja tiistaina mennään katsomaan uutta hoitohevosta. :) Hups, nyt eksyttiin jo aiheesta...
Mulla on pieni ravauskammo..että pelkään että jotenkin tipun.ku pompin:D se on vähän noloa.Mutta oon nyt koittanu ottaa ittä niskasta kiinni! että nyt ravataan!:>
olen itse tippunut yhen suokin selästä.se vaan yhtäkkiä lähti laukkaan ja minä sitten tipahin....rohkaise kaveriasi,että ratsastusta ei opi jos sitä ei kokeile.
Mulla on nyt aika suuri ongelma itseni ja hevosen kanssa ja toivoisin että tulee vinkkejä tähän:
Oltiin noin kuukausi sitten kaverini ja vanhempieni kanssa hyppäämässä omalla hevosellani maneesitallilla. Hevoseni ei ennen meille tuloa ole hypännyt mutta potenttiaalia kuitenkin on jonkun verran pieneksi hevoseksi (152cm). Hyppäsin metrin ´rataa ja hevoseni kun kuumuu isommilla esteillä se tietysti vähän kiihdytteli. Tulimme okserille aivan liian lujaa enkä ehtinyt enää kääntää sitä voltille. Tulimme liian lähelle estettä ja hevoseni teki äkkijarrutuksen esteen eteen ja saman tien pysähdyksen jälkeen päättikin hypätä esteen yli, no emmehän me tietenkään päässeet metriä paikoiltamme ja rysähdimme kauhealla voimalla päin okseria jolloin hevoseni kaatui ja alvartaloni jäi sen alle.
Hevoselleni ei onneksi tullut minkäänlaisia vammoja, kun on ollut muutenkin aina täysin terve , eikä minullekkaan kuin vähän jalka turposi ei pahempaa.
Kuitenkin kummallekkin meistä on jäänyt este kammo, hevoselle varsinkin kun se ei ole ikinä edes pudottanut estettä, on niin tarkka jaloistaan. Ja minä olen epävarma aina kun tulemme vähänkin lähelle estettä, ja hevoseni on alkanut kieltämään esteitä kun tullaan 80cm . Olemme kuitenkin hypänneet metrin kaatumisen jälkeenkin mutta kammo vain on ja pysyy eikä suostu lähtemään.
apua!
Ehdottaisin että aloittaisitte aivan alusta koko hyppäys jutut eli laittakaa ekana vaikka puomeja ja menette niitä yli sitten iha pikkuruisia 20cm esteitä ja pikku hiljaa siitä ylemmäs, kummastakin teistä tulee varmempia (: