Olisin kiinnostunut tietämään, millaisia puuroja on tehty "ennen vanhaan". Miten tehtiin kaurapuuro ennen pikahiutaleita? Kauanko kypsyminen kesti? Mistä muista viljoista tehtiin puuroja, ja kuinka usein puuroja syötiin?
Perinteiset puurot?
ppr
52088
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Puuroja tehtiin usein: kaurapuuroa (kokeile Elovenaa, sitä saa hauduttaa pitkään). Kun olin lapsi, olivat hiutaleet vielä isompia kuin Elovenassa, ja puuroa keitettiin/haudutettiin varmaan puoli tuntia. Puuro keitettiin aina veteen. Ohrapuuroa tai riisipuuroa tehtiin uunissa, voi olla siellä miedossa lämmössä parikin tuntia.
Tattari- tai hirssipuuroja en ole syönyt, mutta helmipuuroa sain usein tädilläni, tosin 70-luvulla, ei ehkä vielä lasketa "ennenvanhaiseksi"?
Äitini oli ja on puurofriikki: vispipuuroa, kaurapuuroa, riisipuuroa, mannapuuroa, ja aina jotakin mehukeittoa, itse olen jo kyllästynyt, enkä keitä lapsillekaan kuin harvoin, vispipuuroa olen tehnyt YHDEN kerran.
Ovat vieläkin venäjän maaseudulla. Puurot muodostivat kaiken aterioinnin rungon. Puuroja syötiin leivän kera aamulla ja päivällä, myöskin iltasella. Tattaripuuro oli yleinen samoin ohrapuuro ja ruispuuro. Uutispuuro oli varsinaista herkkua, sillä se keitetttiin uusista vasta jauhetuista jauhoista. Tällaisia jauhoja saa vieläkin pienistä perinnemyllyistä ympäri suomen, samoin vanhanaikaisia isoja kaurahiutaleita!
Uunipuurot laitettiin yleensä leivinuunin mietoon jälkilämpöön, jossa ne kypsyivät jopa yön yli. Näin etenkin ohrapuuro.
Oikein kunnon ennen vanhaan puurot keitettiin rautapadassa tai kypsennettiin uunin jälkilämmössä joko jauhoista tai kokonaisista ryyneistä. Vilja oli saatavuus- ja hintasyistä useimmiten kotimaista. Vanhaa, kuivaa leipääkin pehmennettiin keittämällä puuroksi. Myös perunasta ja juureksista keitettyä sosetta on kutsuttu velliksi tai puuroksi. Nykyäänkin voi tehdä maukkaita puuroja muusta kuin pikahiutaleista. Lähikaupasta löytynee perinnepuuroon ainakin graham- ruis- ohra ja hiivaleipäjauhoja sekä ohra- ja tattariryynejä. Mitä tahansa vastaavaa voi käyttää puuroon. Puuroaineksiksi nimenomaan tarkoitetuissa teollisuuspakkauksissa on tarkat ohjeet määristä ja ajoista. Ryynit kannattaa turvottaa vedessä yön yli, sitten lisätään maitoa ja keitetään riisipuuron tapaan, keittoaika on vähintään tunti. Kannattaa varata aikaa ja lisätä nestettä tarpeen mukaan. Jauhot vispataan kiehuvaan veteen ja keitetään mannapuuron tapaan. Ruispuolukka- ja grahammustikkapuurot ovat hyviä ja terveellisempiä kuin vispipuuro.
aattoaamun perinneruoka, nyt fiinisti. Kospapa illallinen venyy usein pitkään.
http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/jouluyon-uunipuuro
kiehauta puuro iltasella ja nakkaa styrox laatikkoon. Hautuu yönaikana ( Aromipesähän on vanhan tutun heinälaatikon moderni versio. Katsopas vanhaa keittokirjaa, niin näet, miten heinälaatikko kootaan.)
http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/kuluttajat/reseptit/puurot/peruspuurot/ruispuuro_jauhoista
voit maustaa puolukalla, mustikalla tai lisätä aamusella, jolloin lämmität lautasellisen mikrossa.
Ruis se on se ,joka tiellä pitää !
Tattarikin hautuu http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/artikkeli/Uunipuuro tattarista/1135244637659
ja Karjalaan http://www.mv.helsinki.fi/home/shuovila/Opetusmateriaali/Ruoka.htm
ja piirakoihin ohjetta http://www.datsha.com/ruokanurkka/index.shtml