Perinteiset puurot?

Puuroja tehtiin usein: kaurapuuroa (kokeile Elovenaa, sitä saa hauduttaa pitkään). Kun olin lapsi, olivat hiutaleet vielä isompia kuin Elovenassa, ja puuroa keitettiin/haudutettiin varmaan puoli tuntia. Puuro keitettiin aina veteen. Ohrapuuroa tai riisipuuroa tehtiin uunissa, voi olla siellä miedossa lämmössä parikin tuntia.
Tattari- tai hirssipuuroja en ole syönyt, mutta helmipuuroa sain usein tädilläni, tosin 70-luvulla, ei ehkä vielä lasketa "ennenvanhaiseksi"?
Äitini oli ja on puurofriikki: vispipuuroa, kaurapuuroa, riisipuuroa, mannapuuroa, ja aina jotakin mehukeittoa, itse olen jo kyllästynyt, enkä keitä lapsillekaan kuin harvoin, vispipuuroa olen tehnyt YHDEN kerran.

Oikein kunnon ennen vanhaan puurot keitettiin rautapadassa tai kypsennettiin uunin jälkilämmössä joko jauhoista tai kokonaisista ryyneistä. Vilja oli saatavuus- ja hintasyistä useimmiten kotimaista. Vanhaa, kuivaa leipääkin pehmennettiin keittämällä puuroksi. Myös perunasta ja juureksista keitettyä sosetta on kutsuttu velliksi tai puuroksi. Nykyäänkin voi tehdä maukkaita puuroja muusta kuin pikahiutaleista. Lähikaupasta löytynee perinnepuuroon ainakin graham- ruis- ohra ja hiivaleipäjauhoja sekä ohra- ja tattariryynejä. Mitä tahansa vastaavaa voi käyttää puuroon. Puuroaineksiksi nimenomaan tarkoitetuissa teollisuuspakkauksissa on tarkat ohjeet määristä ja ajoista. Ryynit kannattaa turvottaa vedessä yön yli, sitten lisätään maitoa ja keitetään riisipuuron tapaan, keittoaika on vähintään tunti. Kannattaa varata aikaa ja lisätä nestettä tarpeen mukaan. Jauhot vispataan kiehuvaan veteen ja keitetään mannapuuron tapaan. Ruispuolukka- ja grahammustikkapuurot ovat hyviä ja terveellisempiä kuin vispipuuro.