Voisiko joku neuvoa. Olin 15 vuotta kasvissyöjä, 3 vuotta vegaani. Pari vuotta sitten ryhdyin syömään kalaa. Ei ongelmia. Mutta miten kannattaisi aloittaa lihan syönti, ettei tule seuraamuksia? Onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?
Vegestä lihansyöjäksi?
Vvvv
5531
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Perheeni oli täysvegetaari siinä kymmenen vuotta. Siinä tietenkin ruoansulatus sopeutui llhattomuuteen ja kalattomuuteen. Muut meistä ovat hiljakkoin palanneet sekaruokavalioon, paitsi yksi, joka edelleen on täysvegetaari.
Ei ole ollut isompia haittoja, kun on vähitellen totuttautunut takaisin. Valkuaisaineet sulavat hitaammin kuin vihannekset, jotta siinä ehkä suurin pulma. Tosin en ole havainnut suurempia eroja vaikkapa kalan ja papujen sulattamisessa.
Ja miksi takaisin ruokailemaan elikoilla? Tietyt ravintoaineet, joita ei milään tahdo saada kasvisruokavaliosta, vaikka kuinka yrittää. Nuo valkuaisaineet ja omegat noin alkuun. Jos on vaikkapa pieniruokainen, niitä ei tahdo saada tarpeeksi, vaikka kuinka popsisi papuja.
Se, miten yhdistää erilaisia ruoka-aineita päivittäin ja ateriakohtaisesti on vaikuttanut tärkeältä tekijältä. On tarvinnut opiskella hieman ruoka-aineoppia ja erilaisia ruokavaliokokonaisuuksia.
Itse kunkin metabolismi on tietenkin erilainen ja voi olla, että on kuljettava yrityksen ja erehdyksen katta.
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Itse tuskin lihaa ryhdyn syömään, mutta kanaa ajattelin kokeilla. Itse asiassa kokeilinkin, mutta en tiedä, oliko fyysinen vai mielikuvallinen oire, kun alkoi heti elimistö vastustamaan. Kala menee, mutta kana ei. Erilaisia lihoja ei voisi oikein ajatellakaan. Vaikeaksi menee.
kana ole nimenomaa lihaa, vai mita sen kuvittelet olevan?
Muks.
Siinäpä kysymys. Esitän vain muutamia kokemusperäisiä havaintoja: Miekkosella ei ollut mitään vaikeuksia palata kasvisruokavaliosta sekaruokavalioon. Itselläni on ollut, kun ruoansulatus meni sekaisin ja vatsaa kivisti. Tyttärelle kävi samoin, mutta molemmat olemme olosuhteiden 'pakosta' joutuneet palaamaan sekaravintoon. Minulla asia liittyy miekkosen huoleen raudanpuutteestani ja tyttärellä pitkälliseen oleskeluun tutkimusasemalla, jossa kasvisruokaa ei juuri ollut tarjolla. Urheasti ollaan kumminkin yritetty. Pääasiassa kasviksia ja hedelmiä, päivittäin myös kypsentämättöminä (siis erilaisia raakasalaatteja), ja siinä kerran, pari viikossa kana-, liha- tai kala-ateria.
Poika on pysynyt puhtaassa kasvisruokavaliossa ja vaikuttaa olevan terve ja energinen kuin mikä. Selitäpä se.
Mitä lihansyöntiin tulee, olen havainnut, että jos vaikka laittaa pikkuisen jotakin lihaa kasvisten sekaan, elimistö sopeutuu paremmin kuin jos ykskaks nauttisi muhevan pihvin. Kroppa vaatinee aikansa sopeutuakseen muuttuneisiin olosuhteisiin. Olen myös havainnut, että jos lihan / kanan / kalan lisää ruokiin vaikkapa jauhettuna tai muuten pieniksi paloiksi pilkottuina, ruoansulatus ottaa sen vastaan paremmin. Keitotkin toimivat hyvin.
Voisihan tietenkin vielä yrittää soveltaa vanhaa buddhalaista viisautta, jonka mukaan jokainen suupala on pureksittava kolmekymmentä kertaa ennen nielemistä. Siinä voi tietenkin olla järkeä, kun vatsassa ei ole hampaita.
Minä oon kans ihmetelly samaa. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun liha ja kana erotetaan toisistaan. Mistä moinen?