1. esim miksi suomessa on talvisin ilman kosteus lähes 100% tai täydet 100% mutta sitten kesällä vain yleensä jotain 20%-50%?
2. sulaako lumi pakkasessa jos ei sada lunta esim kuukauteen olleenkaan niin väheneekö se esim sentillä per 2 viikkoa jotenkin itsestään hajoamalla? kun joskus olen seurannut tilastoja ja lumen syvyys on vähentynyt vaikka on ollu yli 5 astetta pakkasta eikä joka päivä tuona aikana.
2. sulaako lumi pakkasessa jos ei sada lunta esim kuukauteen olleenkaan niin väheneekö se esim sentillä per 2 viikkoa jotenkin itsestään hajoamalla? kun joskus olen seurannut tilastoja ja lumen syvyys on vähentynyt vaikka on ollu yli 5 astetta pakkasta eikä joka päivä tuona aikana.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lämmin ilma voi sisältää paljon enemmän kosteutta kuin kylmä. Ilman jäähtyessä kosteus ei häviä mihinkään vaan kosteusprosentti nousee, tulee helposti sumuja, voi sataa kevyttä pakkaslunta vaikka ei ole pilveäkään. Jos ilma on vaikka 10 astetta ja kastepiste 3 ilman jäähtyessä 3asteen lämpötilaan ilman kosteus kasvaa sataan prosenttiin ja alkaa muodostumaan sumua. Käytännössä näin ei aivan ole, lämpötilan laskiessa myös kastepiste hieman laskee, (kosteus tiivistyy ensin pinnoille, jolloin pelivara kasvaa hieman). Mutta talvella hyvin helposti saavutetaan tilanne jolloin on sumuista.
Lumi haihtuu pakkasessa, etenkin jos pinta on ympäristöä lämpimämpi, kuten paljaat kivet ja tienpinta. maa ja kivet johtavat maansisästä hyvin lämpöä. Niin vaikka maanpinta tai kivi olisi pakkasen puolella, haihtumista tapahtuu. Hangen pinta ei juuri haihdu, vaan pikemminkin kuura lisää materiaalin määrää. Lumi peite painuu voimakkaasti ensimmäisinä päivina sateiden jälkeen. Jos koko lumikerros on löysää lunta painumista tapahtuu kaksikin viikkoa. jos kaksi 15 sentin lumisadetta parin päivän välein. nostaisi hankea 30 senttiä, painuu lumipeite muutamassa päivässä yli kymmenen senttiä. Siksi jo sataessa lumi alkaa painua alla ja lumimittarin näyttäessä uuden lumen lisääntyneen 15 senttia on auratulla alueella lunta 17-18cm. ja uusia sade seuraavana päivänä puristaa paljon tuoretta lunta joten kolatessa huomaa lunta olevan paljon enemmän kuin mittari näyttää. Keväisin voi sataa 7cm nuoskaa ja lumimittari näyttää samaa lukemaa, vaikka sade olisi tullut tyynessä säässä joten mistään tuiskuttamisesta ei ole kysymys. Painuminen on syy lumen vähenemiseen hangelta. Kuivillakaan kevät ahavillakaan en ole koskaan huomannut lumen häviävän milliluokkaa enempää. Ainoastaan painumalla tai sitten sulamalla kun lämpötila on plussan puolella.
Talven törröttäjät kertovat painumisesta, sateen jälkee lumi on tasainen. Mutta kun aikaa kuluu lumi tarttuu törröttäjiin ja lumipeitteen painuessa lumi on varsien kohdalla koholla. lumeen tulee paljon kohoutumia kun lumi ei painu tasaisesti esteet lumen sisässä estaa painumisen.
Vielä piha laatoista. Jos pitää lumet puhtaana laatoitukselta, maan lämpö haihduttaa vähäiset jäämät pois, moni on kysynyt minulta onko minulla sähkölämmitys laatoissa, kun ei ole jääätä, haihtuminen on salaisuus.
Mutta jos lunta tai jäätä on muutamia milliä enemmän polkeentuneena haihtuminen estyy lumen eristävän vaikutuksen johdosta. Sentti on ehdottomasti liikaa, ja lunta alkaa vain kertyä lisää ja lisää.