Miksi se on ihmisille, jotka lähtevät petturin tielle, niin vaikea kertoa siitä puolisolleen? Miksi se on niin "ylevää" touhuta toisen selän takana ja kuvitella ettei se tulisi milloinkaan ilmi?
Oma petturi mieheni kertoi, että pelkäsi menettävänsä perheen. No, mitä muuta siinä käy kun asia tulee ilmi!
Miksi ei heti alussa voisi asian kertoa, niin tämä toinen puolisko voisi itse päättää millaisessa suhteessa haluaa elää. Minusta kenelläkään ei ole oikeutta käyttä toista ihmistä hyväkseen näyttelemällä toista kuin on.
Onko nykyisin niin muotia harrastaa näitä salarakkaita ja muuta petturuutta toisen seläntakana ettei siitä tunneta mitään omantunnonpistoksia? Jos se parisuhde on niin tärkeää ettei sitä haluaisi menettään niin miksi ei olla valmiita yhdessä siihen panostamaan. Elämä ei ole helppoa, mutta näin toimittuna siitä tehdään vieläkin vaikeampaa, ainakin petetylle osapuolelle.
Parisuhteessahan molemilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Pettäjät vain kuvittelevat (?) olevansa oikeutettuja tekemisiinsä, onko näin? Mikä oikeus se sellainen on?
Oma petturi mieheni kertoi, että pelkäsi menettävänsä perheen. No, mitä muuta siinä käy kun asia tulee ilmi!
Miksi ei heti alussa voisi asian kertoa, niin tämä toinen puolisko voisi itse päättää millaisessa suhteessa haluaa elää. Minusta kenelläkään ei ole oikeutta käyttä toista ihmistä hyväkseen näyttelemällä toista kuin on.
Onko nykyisin niin muotia harrastaa näitä salarakkaita ja muuta petturuutta toisen seläntakana ettei siitä tunneta mitään omantunnonpistoksia? Jos se parisuhde on niin tärkeää ettei sitä haluaisi menettään niin miksi ei olla valmiita yhdessä siihen panostamaan. Elämä ei ole helppoa, mutta näin toimittuna siitä tehdään vieläkin vaikeampaa, ainakin petetylle osapuolelle.
Parisuhteessahan molemilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Pettäjät vain kuvittelevat (?) olevansa oikeutettuja tekemisiinsä, onko näin? Mikä oikeus se sellainen on?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vieraissa juokseminen on niin nautinnollista hommaa, että riski kiinni jäämisestä kannattaa ottaa. Olemassa on sekin vaihtoehto, että koskaan ei jää kiinni, ja se vaihtoehto, että puoliso joko antaa anteeksi tai ei anna anteeksi, mutta jatkaa silti avioliittoa.
Syy siihen, että suhteen alussa ei kerrota, että tulevaisuudessa petetään, voi olla näin yksinkertainen: ei vielä edes tiedetä, että aiotaan pettää. Halu ja/tai mahdollisuudet tulevat vasta myöhemmin. Ja luulen, että aika moni aiemmissa suhteissaan pettänyt uskottelee itselleen, että nyt meno muuttuu, vaikkei se sitten muutukaan.
..on olla oman puolison rakkauden arvoinen. Eihän sitä muuten voisi ilman syyllisyyttä ottaa sitä hellyyttä ja huolenpitoa vastaan? Minun ei tarvitse murehtia olenko uskollinen mies vain en ole. Tiedän olevani uskollinen mutta tiedän että ei sekään välttämättä tee ihmisestä parasta toiselle. Kaikki muu opetellaan yhdessä toinen toisistamme ja paras retki on retki sinne kumppanin sielunelämään. Se vaatii samanlaista kiinnostusta omaan kuin on monella miehellä on vieraisiin naisiin. Suuri oivallus on tajuta ettei tarvitse lähteä vieraisiin. Omassakin on tarpeeksi vierasta .Vau mikä nautinto kun tajusin tämän.
Sen verran kunnioitan tuota naista ja arvostan että hänelle en ikinä soisi miestä joka häntä pettäisi. Lasteni äiti sentään. Jos joku muu alkaa kiinnostamaan enemmän niin hän on ensimmäinen jolle minä sen kerron.
selkärankaa.
pieni korjaus viestiisi, miehet voivat aivan rauhassa pitää salarakkaita, vaikka jäisivät kiinni, niin harva vaimo heittää ulos. Ja kun annetaan kerta toisensa jälkeen anteeksi, niin mikä siinä on jatkaessa. Näinhän se vaaan menee.
Jokainen joka pettää, kuvittelee, että ei jää koskaan kiinni eikä tunnusta mitään, ennenkuin todisteet lyödään nenän eteen, jos sittenkään. Varsinkin kokeneemmat pettäjät luulevat selviävänsä kaikesta kuin koira veräjästä.
Miksi sitten jäädään suhteeseen, jos se vakisuhde ei ole se "paras"? Miksi ollaan yhdessä jos ei voida olla kuitenkaan pettämättä? Mikä oikeus on pettää? Ja se miksi se vaimo ei laita pihalle, miksi hänen se ratkaisu pitäisikään tehdä, petturi on jo valinnut tiensä; nykyinen suhde ei ole se, missä halutaan olla. Petturin se vastuu tulisi ottaa eikä vierittää päätöstä petetylle. Vai eikö pettureilla ole kanttia ottaa vastuuta teoistaan vaan voivat sitten "hyvällä omallatunnolla" kertoilla; eihän tuo puoliso halunnut jatkaa eikä yrittää, mutta ei vahingossakaan kerrota miksi ei ollut halua jatkaa?
miehet ovat fiksumpia.
Kun muija kärähtää, niin mies harvemmin jää katselemaan muijansa ähellystä vieraissa.
Miehet ovat kai omanarvontuntoisempia.
Oltaisipa me naisetkin.
Turha tuhlata aikaa petturin kanssa.
Ei se pettäjä yleensä olekaan vakisuhdetta lopettamassa, vaan hakee pientä lisämaustetta elämäänsä ja egonsa kohotusta. Moni asia voi olla hyvin vakisuhteessa, mutta pettäjälle kun ei mikään riitä. Toisilla on se jatkuva saalistusvaisto, aina pitää olla jotain pientä "kivaa" meneillään. Hyi hitto!
Onko pettämistä vain seksi? Mikä muu on pettämistä?
Kaikki se, mitä ei voi kumppanilleen kertoa illallispöydässä on pettämistä.
miksi vaimo ei laita pihalle? Syynä on materia ja kulissi, eli ne tuntuvat nykyjään olevan tärkeämpiä asioita kuin henkinen hyvinvointi. Ja yksi surullisen kuuluisa syy, lasten takia. Pitäisi muistaa, että ne lapset eivät ole tyhmiä, kyllä ne vaistoavat että vanhemmat eivät voi hyvin.
Ja kumpikaan ei halua olla jättäjä, kyllähän sitä mielummin on marttyyri.
Ja tässä sitä taas on sitten oravanpyörä valmiina, eletään yhdessä, vaikka ei voida hyvin. Ja kun ei voida hyvin ja liitto ns.kylmä (eletään kämppiksinä), niin sitten lähdetään hakemaan sitä lämpöä muualta. Ja show senkun jatkuu...
Ja sitten tällä palstalla haukutaan toiset naiset, kun ne väkisin veivät sen miehen:)
sitten naiset ovat niitä jotka ovat useimmiten eron alkuunpanijoita?
Juu, ennen vanhaan sanottiin että nainen on se joka pitää perheen kasassa ja sitä pidettiin arvokkaampana kuin eroamista. Huomaatko kuin arvot ovat muuttuneet? Ennen oli perhe ja nyt ei. Nyt sitä kutsutaan ”kulissiksi” ja "materiaksi".
suhteessa pysytään kun on se asunto ja saa oman kodinhoitajan, vaikkei niin rakastakkaan. Avokkiluottaa ja haluaa tosiaan näyttää kaikille että on perhe. Tehdään lapsi, ja sitten mies on enemmän lähellä. Vaikka nähdään ettei suhteessa mene hyvin, ei pystytä eroamaan, kun tuntuu niin vaikealta aloittaa uusi elämä. Onhan tuota ikääkin tullut. Eletään päivä kerrallaan vaikka on paha olo ja yritetään näyttää kaikille että hyvin menee. Kun sitten kymmenen vuoden päästä totuus iskee silmille, että mies on käynyt koko sen ajan vieraissa ei haluta sitäkään uskoa. On niin vaikea olla rehellinen. Ei sitä rakkautta ollutkaan...kaikki oli vain yrittämistä, katotaan mitä tästä tulee. Ja sitten kun kulissit romahtaa ollaan jo siinä iässä, ettei kukaan enää huoli kahden lapsen yh äitiä tai kahden lapsen isää, joka maksaa joka kuukausi elatusmaksuja. Samakait se on elää vaikka mies on tehnyt pahimman teon vaimolleen. Ollut epärehellinen ja pelannut omia pelejä selän takan. Kuinka moni meistä oikeasti kykenee siihen helvettiin, että jokainen päivä on rakennettava itsenä ja elämä uudestaan. Täytyy vain uskoa että jossain on ihminen, joka oikeasti rakastaa, eikä petä. Yhteiskunta vaatii meiltä tiettyjä normeja ja niiden mukaan mennään. Ensin opiskellaan ammatti, sitten hankitaan lapset...ja kas kummaa rakkaus unohtui johonkin...Elämä on perseestä! Olkaa vain rehellellisä itsellenne ja kumppanille, niin hyvä tulee...Ei kaikkea tarvitse saada heti. vaan kun se onni kohtaa, kaikki menee itsestään...On niin hyvä olla....Vaikeinta on uskoa siihen, että elämä menee juuri niinkuin pitääkin. Tietysti nämä opettavat, mutta kantapään kautta. Itseään saa jokainen syyttää, jonka mies pettää...Ei haluttu uskoa, että rakkautta ei ole...on vain tapa elää tässä toisen kanssa......
kyllä mun entinen mieheni roikkui suurinpiirtein nilkassa kiinni, kun jäin pettämisestä kiinni. Olisi antanut anteeksi ihan kaiken, kunhan vain olisin jatkanut sen kanssa. En jatkanut.
kysymys, miksi naiset ovat kuitenkin niitä eron hakijoita? Itse tulkitsen/näen niin että nainen kuitenkin sitten "kypsyy" tilanteeseen ajan kuluessa, tekee ne suuret päätökset useinmiten miehen odottaessa niitä.
En tiedä johtuuko tämä siitä, että meidän kulttuurissa ja useissa muissa mies on kuitenkin perheen elättäjä, ja siitä asetelmasta miehen on vaikea päästä. Joten luulen, että mies ei halua sitä ratkaisua tehdä (vaan tyytyy odottelemaan), jos hän jättäisi perheensä hänethän leimataan silloin perheen jättäjäksi. Jos nainen tekee tämän päätöksen, hän ei kuitenkaan saa sitä leimaa. En tiedän onko asia näin, tämä on minun ajatus asiasta.
Toinen asia mikä saattaa olla yksi syy, on se että useinmiten lapset kuitenkin jäävät naiselle (tietysti miesten osuuskin on lisääntynyt), pelko lastensa "menettämisestä" on niin suuri, että mies tyytyy edelleen elämään siinä huonossa suhteessa. . Ja ikävä kyllä naisethan usein "kiristää" lapsilla. Omassa tuttavapiirissä olen seurannut (tai joutunut seuraamaan) muutamaa avioeroa, ja täytyy sanoa että julmaa kiristämistä lapsilla on tapahtunut naisten puolelta.
Itse olen aikoinaan tehnyt omassa avioliitossani eropäätöksen, jota varmaan miehenikin odotti loppujen lopuksi. Mutta jälkeenpäin ajateltuna, ehkä se päätös olisi jonkun ajan kuluttua tullut myös mieheni puolelta, sen verran pahaolo oli molemmilla.
... runkkaan n. 2-4 krt/vko, koska seksiä harrastan vaimoni kanssa vain n. 1 krt/kk. MUTTA en ole koskaan kertonut/tunnustanut/myöntänyt runkkaavani. Vaimoni ei edes tunne sanaa runkata, vaikka on jo 55-v.
palveluksen.
Jospa sitä kohtaisi oikea rakkaus ja uskollinen nainen.
"kyllä mun entinen mieheni roikkui suurinpiirtein nilkassa kiinni, kun jäin pettämisestä kiinni."
Jep, koska sun miehesi teki niin, niin tottahan toki KAIKKI miehet tekee niin! Ja kun sinä olit pillua jakava huora, niin tottakai kaikki naiset ovat samanlaisia!
Voi elämä näitä suomi24-idiootteja. Jos minä kerron, että miehet ovat keskimäärin naisia pidempiä, heti tulee joku vajaaälyinen kertomaan että hänen poikaystävänsä onkin lyhyempi.
Vo vittu mikä ääliö.
Yksinkertaista. Ahneus, ajattelemattomuus ja itsekkyys. Siinä syyt. Pettäjä ei halua valita, ei välttämättä edes kykene valitsemaan. Pettäjä haluaa molemmat vaihtoehdot. Siksi hän valehtelee, siksi hän ei eroa, siksi hän ei jätä kumpaakaan.
Pettäjä ei kiinni jäätyäänkään halua valita. Hän antaa valinnan petetylle. Eihän hän halunnut erota alunperinkään vaan pitää molemmat elämässään. Se on auvoa se. Tavat eivät muutu yleensä mitenkään pettämisen tultua ilmi. Pettäjä osaa edelleen valehdella, ja niin hänen täytyykin tehdä koska ei osannut jättää kumpaakaan. Ja kaikki jatkuu samanlaisena. Miksi ei jatkuisi? Pettäjän mielestä se on hienoa kun on kaksi vaihtoehtoa.
Valitettavasti maailma on pullollaan ahneita, ajattelemattomia ja itsekkäitä.
Petetyn pitää erota pettäjästä kertalaakista. Sellaista ei toista kertaa/uudessa suhteessa petetä.