on kyllä helvetin vaikeaa!
Jätin mieheni. Hän ei voi ymmärtää tilannetta vaikka hyvin selväksi tein että haluan erota ja lopullisesti! Hän soittelee tauotta, itkee perääni, vaatii selityksiä.. Syyllistää, haukkuu ja tekee olostani todella paskan!
Ymmärrän että hänellä on paha olo mutta silti olisi reilumpaa että hän jättäisi minut rauhaan ja koittaisi tajuta että minun ahdisteleminen ei auta asiaa vaan pahentaa tilannetta!
Syyllistäminen, minun takas ruinaaminen ja "mä tapan itteni-kännipuhelut" tekee minut hulluksi ja olostani todella todella tuskaisen...:(
on turha kuvitella että jättäminen olisi jotenkin helppoa ja yhdentekevää toivoisin että ihmiset sen ymmärtäisivät...
Jätin mieheni. Hän ei voi ymmärtää tilannetta vaikka hyvin selväksi tein että haluan erota ja lopullisesti! Hän soittelee tauotta, itkee perääni, vaatii selityksiä.. Syyllistää, haukkuu ja tekee olostani todella paskan!
Ymmärrän että hänellä on paha olo mutta silti olisi reilumpaa että hän jättäisi minut rauhaan ja koittaisi tajuta että minun ahdisteleminen ei auta asiaa vaan pahentaa tilannetta!
Syyllistäminen, minun takas ruinaaminen ja "mä tapan itteni-kännipuhelut" tekee minut hulluksi ja olostani todella todella tuskaisen...:(
on turha kuvitella että jättäminen olisi jotenkin helppoa ja yhdentekevää toivoisin että ihmiset sen ymmärtäisivät...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älä vastaa. Eiköhän se ajallaan rauhoitu kun et lähde leikkiin mukaan. Muutoin saattaa roikkua luurissa pitkänkin aikaa.
mutta tulee niin syyllinen olo olla vastaamatta kun toinen soittaa monta kertaa peräkkäin ja jättää viestejä...
Älä vastaa! Hän käyttää syyllisyyttäsi hyväkseen. Kun olet ollut muutaman viikon vastaamatta niin huomaat että se on ihan helppoa eikä syyllisyys vaivaa enää. Tiedän kokemuksesta, tuota voi jatkua pitkään, jopa vuosia jos hän on vähän pingpong. Jotkut eivät kestä jätetyksi tulemista. Joko he ovat sairaalloisen omistushaluisia tai mustasukkaisia, tai sitten heillä vain yksinkertaisesti ei ole oikeita "työkaluja" tunteidensa käsittelyyn. Jos hän uhkailee itsarilla niin soita hänelle ambulanssi, veikkaisin että siihen loppuu uhkailut.
Ex kans soitteli perään, välillä kännissä, välillä selvinpäin. Välillä uhkaili, välillä maanitteli, välillä yritti olla rempseää ja iloista, välillä itsaria tekemässä. Minua kans ahdisti nuo soitot ja viestit, ja kuitenkin tuntui että on pakko vastata. Toisaalta pelkäsin, että on seuraavaksi oven takana jos en vastaa. Kuitenkin inhotti kuulla koko äijän ääntäkin, ja jokaisen puhelun jälkeen oli itseinho päällä. Sitä kesti parikolme kuukautta, ja sit vaan lakkasin vastaamasta. Laitoin puhelimen äänettömälle ja viestit poistin heti luettuani. Oikeasti ei mennyt kuin viikko-kaks, niin mies luovutti. Siinä vaiheessa hän sit alkoi kai päästä musta ylikin, kun ei saanut enää kontaktia; ei kuullut ääntäni, ei saanut pientä toivonvirettä siitä että ylipäätään vastasin. Täydellinen hiljaisuus toimi. Pari kertaa on äijä koittanut tavoittaa sen jälkeen, kesäkuussa ja syyskuussa, ja kun en vastannut, niin ei enää mitään. Tsemppiä!
Ilmoitappa miten Ex:stä erosit. Jätitkö salassa, vai uskalsitko sanoa kasvotusten?