Monikulttuurisilla avioliitoilla on huomattavasti pienemmät mahdollisuudet onnistua kuin kantaväestön avioliitoilla.
ANN-MARI HUHTANEN / HS - Kaupunki - 29.7.2009
Suomalaisen ja ulkomaalaisen solmimat liitot päättyvät lähes kolme kertaa useammin eroon kuin liitot, joissa molemmat ovat syntyperältään suomalaisia, kertovat monikulttuurisia avioliittoja tutkinut Siirtolaisinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä sekä Monikulttuuristen perheiden liiton puheenjohtaja Tarja Niemi.
Samaa osoittavat myös Tilastokeskuksen laskelmat vuodelta 2007.
Kun tarkasteltiin sataa liittoa, suomalaisia eroja oli vuodessa 1,3. Monikulttuuristen liittojen vastaava luku oli lähes kolminkertainen.
Helsingissä 2007 solmituista avioliitoista 14,4 prosenttia oli Suomen kansalaisen ja ulkomaalaisen välisiä. Noin puolet kaikista monikulttuurisista liitoista solmitaan pääkaupunkiseudulla.
Avioeroissa sukupuolella on väliä. Jos mies on suomalainen ja vaimo ulkomaalainen, suhde päättyy herkemmin eroon kuin suhde, jossa vaimo on suomalainen ja mies ulkomaalainen.
"Mitä etäisempi kulttuuri, sitä useammin erotaan", tutkimusjohtaja Heikkilä selittää miesten korkeampaa eronneisuutta ulkomaalaisista vaimoistaan.
Suomalaiset miehet löytävät vaimonsa usein Filippiineiltä tai Thaimaasta. Naiset avioituvat eurooppalaisten, afrikkalaisten ja Lähi-idästä kotoisin olevien kanssa.
"Noin 60 prosenttia maahanmuuttajista tulee Suomeen perhesyistä, puolison perässä", Tarja Niemi kertoo.
Monikulttuurisia avioliittoja solmitaan kantasuomalaisten liittoja nopeammin. Toiseen tutustuminen jää usein lyhyeksi, kun naimisiin mennään oleskeluluvan saamisen nopeuttamiseksi.
Synkät avioerotilastot eivät selity pelkästään avioitumisen nopeudella, kulttuurisilla eroilla tai arvokysymyksillä. Parisuhdetta vaikeuttavat myös ympäristön paineet, ennakkoluulot ja asenteet.
"Ystävät ja sukulaiset eivät välttämättä hyväksy uutta puolisoa helposti. Hyväksynnän saaminen riippuu siitä, löytyykö yhteinen kieli ja muita yhteisiä asioita", Niemi kertoo.
Myös byrokratia koettelee suhdetta. Kielitaidoton tarvitsee puolisoltaan apua oleskeluluvan, kielikoulutuksen ja töiden hankkimiseen.
"Viranomaiset myös luottavat siihen, että suomalainen puoliso hoitaa ja auttaa käytännön asioissa", Niemi toteaa.
Suomalainen puoliso usein väsyy toisesta huolehtimiseen. Tilanne ei ole helppo ulkomaalaiselle puolisollekaan. Toimettomuuden tunne ja ulkopuolisuus nakertavat suhdetta.
"Suomessa ulkomaalainen puoliso joutuu etsimään omaa yhteiskunnallista rooliaan. Kotonaan hän on tiennyt kuka on, mutta täällä hän ei yhtäkkiä ole mitään", Niemi kertoo.
Paineita suhteelle luo myös epätietoisuus siitä, saako toinen ylipäätään oleskelulupaa Suomeen. Epävarmuus ja pitkät käsittelyajat ovat monikulttuuristen liittojen arkipäivää.
Perhesyistä Suomeen muuttaneet jäävät usein vaille tukea ja neuvontaa, vaikka muille maahanmuuttajille ja pakolaisille tarjotaan apua esimerkiksi uuteen kulttuurin ja yhteiskuntaan sopeutumisessa.
Siirtolaisinstituutin Niemi ja Monikulttuuristen perheiden liiton Heikkilä peräänkuuluttavatkin yhteiskunnan tukea myös monikulttuurisille liitoille.
Tällä hetkellä liittojen tukeminen ja vertaistukiryhmien järjestäminen ovat kolmannen sektorin vastuulla.
ANN-MARI HUHTANEN / HS - Kaupunki - 29.7.2009
Suomalaisen ja ulkomaalaisen solmimat liitot päättyvät lähes kolme kertaa useammin eroon kuin liitot, joissa molemmat ovat syntyperältään suomalaisia, kertovat monikulttuurisia avioliittoja tutkinut Siirtolaisinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä sekä Monikulttuuristen perheiden liiton puheenjohtaja Tarja Niemi.
Samaa osoittavat myös Tilastokeskuksen laskelmat vuodelta 2007.
Kun tarkasteltiin sataa liittoa, suomalaisia eroja oli vuodessa 1,3. Monikulttuuristen liittojen vastaava luku oli lähes kolminkertainen.
Helsingissä 2007 solmituista avioliitoista 14,4 prosenttia oli Suomen kansalaisen ja ulkomaalaisen välisiä. Noin puolet kaikista monikulttuurisista liitoista solmitaan pääkaupunkiseudulla.
Avioeroissa sukupuolella on väliä. Jos mies on suomalainen ja vaimo ulkomaalainen, suhde päättyy herkemmin eroon kuin suhde, jossa vaimo on suomalainen ja mies ulkomaalainen.
"Mitä etäisempi kulttuuri, sitä useammin erotaan", tutkimusjohtaja Heikkilä selittää miesten korkeampaa eronneisuutta ulkomaalaisista vaimoistaan.
Suomalaiset miehet löytävät vaimonsa usein Filippiineiltä tai Thaimaasta. Naiset avioituvat eurooppalaisten, afrikkalaisten ja Lähi-idästä kotoisin olevien kanssa.
"Noin 60 prosenttia maahanmuuttajista tulee Suomeen perhesyistä, puolison perässä", Tarja Niemi kertoo.
Monikulttuurisia avioliittoja solmitaan kantasuomalaisten liittoja nopeammin. Toiseen tutustuminen jää usein lyhyeksi, kun naimisiin mennään oleskeluluvan saamisen nopeuttamiseksi.
Synkät avioerotilastot eivät selity pelkästään avioitumisen nopeudella, kulttuurisilla eroilla tai arvokysymyksillä. Parisuhdetta vaikeuttavat myös ympäristön paineet, ennakkoluulot ja asenteet.
"Ystävät ja sukulaiset eivät välttämättä hyväksy uutta puolisoa helposti. Hyväksynnän saaminen riippuu siitä, löytyykö yhteinen kieli ja muita yhteisiä asioita", Niemi kertoo.
Myös byrokratia koettelee suhdetta. Kielitaidoton tarvitsee puolisoltaan apua oleskeluluvan, kielikoulutuksen ja töiden hankkimiseen.
"Viranomaiset myös luottavat siihen, että suomalainen puoliso hoitaa ja auttaa käytännön asioissa", Niemi toteaa.
Suomalainen puoliso usein väsyy toisesta huolehtimiseen. Tilanne ei ole helppo ulkomaalaiselle puolisollekaan. Toimettomuuden tunne ja ulkopuolisuus nakertavat suhdetta.
"Suomessa ulkomaalainen puoliso joutuu etsimään omaa yhteiskunnallista rooliaan. Kotonaan hän on tiennyt kuka on, mutta täällä hän ei yhtäkkiä ole mitään", Niemi kertoo.
Paineita suhteelle luo myös epätietoisuus siitä, saako toinen ylipäätään oleskelulupaa Suomeen. Epävarmuus ja pitkät käsittelyajat ovat monikulttuuristen liittojen arkipäivää.
Perhesyistä Suomeen muuttaneet jäävät usein vaille tukea ja neuvontaa, vaikka muille maahanmuuttajille ja pakolaisille tarjotaan apua esimerkiksi uuteen kulttuurin ja yhteiskuntaan sopeutumisessa.
Siirtolaisinstituutin Niemi ja Monikulttuuristen perheiden liiton Heikkilä peräänkuuluttavatkin yhteiskunnan tukea myös monikulttuurisille liitoille.
Tällä hetkellä liittojen tukeminen ja vertaistukiryhmien järjestäminen ovat kolmannen sektorin vastuulla.
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://monikulttuurisetperheet.yhdistysavain.fi/?x103997=116331
valitettavasti, tosin myös luonnollisesti, asia on.
Ja jälleen kerran lapset kärsivät eniten.
kai jos persut pääsevät valtaan. Katolinen kirkko ei hyväkay avioeroa, eikös persukaiset ole enimmäkseen katolisia.
Mitä enemmän on niitä eroja, sitä enemmähän tulee niitä eroja ;)
Niinpä. Lika barn leka bäst.
Children that are alike play the best (together) ;) - niin se vain on.
Minunkin äitti ja isä ovat eronneet, toinen afrikasta ja toinen suomest
Erosivat varmaan ennenkuin opit edes kävelemään?Ja isä oli arvatenki lakumaasta?
harmillistahan se on jos erotetaan
..tässä on nyt saatu näyttämään synkältä.
"Synkät avioerotilastot eivät selity pelkästään avioitumisen nopeudella, kulttuurisilla eroilla tai arvokysymyksillä. Parisuhdetta vaikeuttavat myös ympäristön paineet, ennakkoluulot ja asenteet.
"Ystävät ja sukulaiset eivät välttämättä hyväksy uutta puolisoa helposti. Hyväksynnän saaminen riippuu siitä, löytyykö yhteinen kieli ja muita yhteisiä asioita", Niemi kertoo.
Myös byrokratia koettelee suhdetta. Kielitaidoton tarvitsee puolisoltaan apua oleskeluluvan, kielikoulutuksen ja töiden hankkimiseen."
Voi herttileinii..ympäristön paineet ja ennakkoluulot. Eiköhän nämä ulkomaalaisen kanssa olevat tienneet jo ihan alusta alkaen, millaista tulee olemaan..? Miten voidaan edes olla yhdessä, jos ei ole yhteistä kieltä? Kyllähän puoliso osaa sen oleskeluluvankin hakea ihan itse, jos suomalainen on mennyt naimisiin asti.
"Perhesyistä Suomeen muuttaneet jäävät usein vaille tukea ja neuvontaa, vaikka muille maahanmuuttajille ja pakolaisille tarjotaan apua esimerkiksi uuteen kulttuurin ja yhteiskuntaan sopeutumisessa."
Apua siihen, että joutuu olemaan naimisissa? Kummallisia syitä löytyykin...
Eiköhän puolisot naimisiinmennessään ole vannoneet valat ja toivottavasti ovat sen takia yhdessä. JOten mihin he mitään ulkopuolista apua tarvitsevat?
Ja kyllähän jokainen tietää naimisiinmennessään, että toisen uskonto, kulttuuri ja muut arvoerot tulevat aiheuttamaan keskusteluja ja kompromisseja..ja toivottavasti niistä on puhuttu ennen naimisiinmenoa ja tiedetään kenen kanssa mennään naimisiin. Ja sitten yhtäkkiä onkin niin rankkaa ja pitää erota, kun mies paljastuukin tosiuskovaksi ja perinteiseksi ja kaikki asiat eivät täsmääkään ja ei ole sitä ruusunpunaista kehystä enää..
Harmillista..ja sit on niin rankkaa ku pitää erota..