Olen surkea fysiikassa. Tentti ei mennyt läpi ja kurssin läpäisy on nyt näistä tehtävistä kiinni (paristakymmenestä loput olen saanut nipin napin ratkaistua). Auttaisitteko neuvomalla, miten lähteä ratkaisemaan näitä ja millä kaavoilla? Kiitos.
1. vesi purkautuu putkesta, jossa on 6bar ylipaine. Purkausaukon tehollinen pinta-ala on 1 neliösentti. MIllä nopeudella vesi purkautuu putkesta?
2. lentokoneen siiven pinta-ala on 46 neliömetriä. Ilman nopeus siiven yläpinnalla 210m/s ja alapinnalla 160m/s. Mikä on siiven nostovoima? Ilman tiheys 1,15 kg/kuutiometri.
3. tuuli puhaltaa tasakaton (ala 120 neliömetriä) yli nopeudella 25m/s. Kuinka suuren voiman tuuli aiheuttaa kattoon, kun ilman tiheys 1,2kg/kuutiometri?
4. vaakasuorassa putkessa virtaa vettä 2 l/s. Kuinka suuri paine-ero vallitsee putken kahden kohdan välissä, joiden poikkeleikkausten pinta-alat ovat 30 ja 10 neliösenttiä? Tässä olen laskenut nopeudet eri kohdilla, mutta en tiedä, mitä sitten.
1. vesi purkautuu putkesta, jossa on 6bar ylipaine. Purkausaukon tehollinen pinta-ala on 1 neliösentti. MIllä nopeudella vesi purkautuu putkesta?
2. lentokoneen siiven pinta-ala on 46 neliömetriä. Ilman nopeus siiven yläpinnalla 210m/s ja alapinnalla 160m/s. Mikä on siiven nostovoima? Ilman tiheys 1,15 kg/kuutiometri.
3. tuuli puhaltaa tasakaton (ala 120 neliömetriä) yli nopeudella 25m/s. Kuinka suuren voiman tuuli aiheuttaa kattoon, kun ilman tiheys 1,2kg/kuutiometri?
4. vaakasuorassa putkessa virtaa vettä 2 l/s. Kuinka suuri paine-ero vallitsee putken kahden kohdan välissä, joiden poikkeleikkausten pinta-alat ovat 30 ja 10 neliösenttiä? Tässä olen laskenut nopeudet eri kohdilla, mutta en tiedä, mitä sitten.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ykköskohta on täysin hatusta tempaistu juttu, jota oppikoulun fysiikanopettajat toisinaan knoppologiassaan käyttävät. Siinä yritetään vihjata, että jossain pöntössä on vettä, ja pöntössä olevan reiän kohdalla paine on 6 bar. Tuosta pitäisi päätellä vedenpinnan korkeus reiän yläpuolella. Sitten oletetaan, että veden nopeus on sama kuin tuolta korkeudelta putoavalla kappaleella.
Muut kohdat menevät suoraan oppikirjan kaavojen mukaan.
Kiitos vinkistä. Noinhan se eka meneekin, ja sain oikean vastauksen laskusta :) mutta en olisi kyllä itse tajunnut..
Vinkatkaa nyt vähän muitakin. Kyllä mulla kaavasto on, mutta kun en osaa oikein käyttää oikeita kaavoja, varsinkaan jos ei suoraan selviä yhdellä kaavalla.
Lieneekään ?
Näyttäisi kuin hakisit Bernoullin virtauskaavaa tai sen muunnelmia, mutta esimerkit paljastavat että haet jotain tiettyä tai et ymmärrä edes alkeita sovellusalueista.
Mitään tehtäviä nuo eivät taatusti ole ja jos tulevaisuudessa haluat esitellä omia sävellyksiäsi, niin pohjalle kannattaisi opiskella ensin jotain järjellistäkin.
Selitin viestini alussa, etten ymmärrä fysiikasta mitään enkä osaa laskea fysiikan laskuja. Peruskurssi näissä opinnoissa (ei todellakaan liity fysiikkaan) pitäisi saada läpi, ja se nyt riippuu näistä lisätehtävistä, jotka olen saanut opettajalta, kuten ensimmäisessä viestissä kerroin.
Eikö kukaan ihan oikeasti voi auttaa?
Sain muuten ratkaistua kolmostehtävän samoilla kaavoilla, kuin ykkösen (ISO kiitos nimimerkille toinen nimimerkki!). Vähän vaan eri järjestyksessä. Siis vielä vinkkiä 2 ja 4 kohtiin. Millä kaavalla lähtevät ratkeamaan?
paine muodostuu staattisesta ja dynaamisesta paineesta.
Siiven ylä- ja alapuolella staattinen paine on luultavasti sama. Dynaaminen paine riippuu virtausnopeudesta. Oikeastaan sen neliöstä, jollen väärin muista.
Tuo paine-ero pitää lentokoneen ilmassa.
Tuo kakkostehtävä menee Bernoullin yhtälöllä: paine-eroksi siiven ala- ja yläpinnan välille tulee Dp = 1,15 x 9,81 x (210^2 - 160^2)/(2 x 9,81) = 10637,5 Pa ja koska pinta-ala oli 46 m^2, niin nostovoimaksi tulee 10637,5 x 46 = 489325 N. Siipi jaksaa siis nostaa noin 49880 kg massan! Oliko oikein?
Ps. Kuinka muka ratkaisit 1 ja 3 tehtävän samoilla kaavoilla? Niillähän ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa... T3:ssahan kysytään kaiketi tuulen aiheuttamaa kitkavoimaa.
Kiitos taas nimimerkille toinen nimimerkki. Googlella löytyi sopiva kaava. Tosin laskin Pdyn1 ja Pdyn2, jotka sitten vähensin toisistaan. Ja siitä F=pA ja edelleen m=F/g. Ja vastaus 50 tonnia. Kiitos myös martta0!
Laskin kolmosen näin:
h = (0.5 x (25m/s)^2)/9.81m/s^2 = 31.86m
p = roo x g x h = 375 Pa
F = p x A = 375Pa x 120m^2 = 45000 N
Menikö siis ihan metsään?
APUA nelostehtävään.
p1-p2 = 1/2 pv^2 - 1/2 pv^2 (ja tässä siis v2 ja v1)
tällä saan paine-eroksi 3600Pa, vaikka oikea vastaus on 1800. Missä teen virheen?
Laittaako vai ei tänne. Noh en viiti avata uutta keskustelua, kun näyttää olevan samanlaista junnaamista tämäki.
putken pituus on 20m ja sisähalkaisija 1,6cm. Kuinka suuri paine-ero tarvitaaan virtauksen ylläpitämiseen, jos virtausnopeus on 2,4l/min ja veden lämpötila 20C.
kaava MAOLista poimittu
massivirta= (pii x r pot 4)/(8 x viskositeettikerroin) x (delta p/L)
pyöritteltynä
delta p = (8 x (1 x 10 pot -3 Pas) x 20m x 0,016 kg/s) / pii x (0.008) pot4
eikä vastaus lähelläkään oikeeta
Kaava on ihan ok, tulee Bernoullista. Sijoita arvot uudestaan ja saat 1778 Pa eli noin 1800 Pa.
Tää on jo vanha ketju mutta tuon 3. voi laskea ihan: 0.5x1,2x25^2x120=45000N
On lentokone, jossa on molemmilla puolilla 1x1 m kokoinen tasapintainen siipi.
Suihkumoottorin suihku suunnataan siten että se pyyhkii siipien yläpintaa, jolloin virtaus on lähes äänennopeus ja kun alapinnan virtaus on 0, on Bernoullin lain mukaan paine-ero 340^2 *1.2/2 = 70000 N/m^2.
Heureka ! !
Olen keksinyt mullistavan lentolaitteen, joka metrisillä siiventyngillä nousee paikaltaan vaikka painoa on 12 tonnia = ? !
Tai sitten olen ymmärtänyt Bernoullin ajatukset väärin.
Jostain syystä kallistun jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja luulen että ko. kaava on alunperin tarkoitettu sulhetun, vakioenergiaisen tilan kuvaukseen.
Tässä ketjussa esitetyt tehtävät on samaa tasoa, ajatellen esim siipea jonka pintojen pituussuhde on >1.3, tarkoitta miltei puolipallon muotoa ja sitten esitetään pokkana laminaarista virtausta yli 700 km/h, ei tietoa kohtauskulmasta tms ja kysytään nostovoimaa.
Edellmyksistä on esitetty piloillaan, ei niitä ole tarkoitettukaan laskettavaksi, eikä niitä kukaan pysty laskemaankaan. ä jo vihjattiin että osa kysy
En oikein jaksa uskoa, että opettaja antaisi minulle tehtäviä laskettavaksi, jos niitä ei pysty laskemaan. Tai edes piloillaan. Ei ole todellakaan mikään huumoriveikko. Kiitos kuitenkin teille, jotka vaivautuivat auttamaan. Sain sentään noista nyt kolme jollain tavalla ratkaistua.