jos olisit ihastuksellesi se kakkosvaihtoehto? Alkaisitko suhteeseen ihastuksesi kanssa tietäen olevasi hänelle korkeintaan se toiseksi paras vaihtoehto?
Mitä ajattelisit,
:(
49756
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
olen kokeillut senkin, ei kiitos toista kertaa.
Siitä ei saa kuin murheita
näin on et päästä irti vaikka mitä tekis :D tuskinpa väärässä olen.....
kompromissien ihminen.
Siinä kävisi vissiin niin, että paneskelisin sitä ja katselisin samalla ympärilleni, että kenelleköhän voisin olla ensimmäinen vaihtoehto.
rakastettuna olo tärkeämpää kuin rakastaminen?
Sinä olet vissiin päinvastaista mieltä? Mitähän mieltä ihmiset tästä yleisesti ottaen ovat? Ja luuletko, että sukupuolten välillä on eroa?
tärkeämpää silloin, kun se ei ole sidottu kenenkään persoonaan.
No mihin se rakkaus silloin kohdistuu? Elämään? Haaveisiin?
Minä osaan vaan rakastaa. Onko rakastettuna olokin taitolaji?
vaan on persoonan ylittävää rakkautta. Lopputuloksena taivaasta sataa mannaa ja kaikki saavat yllin kyllin.
ai mitä ajattelis?
no, ei siin kovin sellast pitkäjänteist olemist pystyis suunnitteleen. ellei sit alkais kampanjoimaa itteesä iha täysill. et kyl siin vahvasti olis sellane hyvlätykstulemise meininki. et ei se kuulostais sellasellt et viittis edes alkaan.
vähä ku menis johonki suhteesee kolmanneks säätämää. nou thänks.
näis tällasis se o vähä ku on-off et sitä niinku joko ollaa tai sit ei olla. dah.
Kyllä se alkuun tuntuis varmaan kivalta, mutta huomaisit ajan saatossa, että tosiaan olet kakkenan ja jaat hänen huomionsa toisen kanssa. et saa parisuhteen vaatimaa kunnioitusta ja tasa-arvoa. Pitää miettiä pidemmälle millaisessa suhteessa oikeasti haluaa olla.
alkais. Kyllä mun täytyis se ykkösvaihtoehto olla. Enkä ymmärrä sellasia miehiäkään tai ihan yhtälailla naisiakaan jotka vielä toisessakin roikkuu sen jälkeen kun se ykkösvaihtoehto on löytynyt.
oma ykkösvaihtoehto on kakkosvaihtoehto hänen ykkösvaihtoehdolle?
Joskus voi käydä niinkin, ettei kukaan muu, kuin se yksi tunnu miltään..
*huokaus*
nytpä meni jo monimutkaseksi. Onko sulla tuommonen tilanne? en nyt tiiä ootko nainen vai mies, mutta käytän tällasta esimerkkiä apuna. Siis oot ihastunut johonki herra X:n ja tää herra X on ihastunut neiti B:hen. Mutta tää neiti B ei ookaan ihastunu herra X:n vaan vaikka herra Y:hyn. Ja periaatteessa Tää herra X ois nyt vapaana, ja sää oisit sille se toiseksi paras vaihtoehto. Ja nyt sitte pähkäilet et pitäskö alkaa suhteeseen sen kans vai ei.
Eihän se sinulle kuulu, mitä muut tekevät.
huoaillaan...
että täälläkin huokaillaan...
kuukkelin kyhmyinen kelli :) En tietenkään rupeis miksikään varapyöräksi. :)
Tärkeintä on se, millaisen lopputuloksen nainen kykenee tuottamaan ja mitkä ovat kustannuksetn. Jos nää on balanssissa, niin tekisin sopparin heti.
monesko vaihtoehto sattuu olemaan???
se toinen ilmoittaa sen jokseenkin suoraan. Ellei,olet ykkönen, tai sua ei voi ees kuvitella kun kaverina.
miten muka se ilmoitetaan?
se kiva olis, eli en alkais.
alkanutkin, oikeastaan minulle optimaali tilanne, voi myös käyttää tätä ihastusta surutta hyväksi. Ei sitten jälkikäteen tuu mitään morkkista.
koska tiedän sen, ja silti hän olisi mulle aina paras vaihtoehto.
että edes ihastuisin saati rakastuisin ihmiseen, jolle olisin kakkosvaihtoehto. Olen kai sitten niin itserakas tai jotain. Tai ehkä vain itsekunnioitusta löytyy sen verran. Eli vastaus on: en.
sanoa. Ei ole oikein kokemusta. No, olin joskus hetken (tavallaan.. ei kuitenkaan mitään suhdetta ollut), tai luulin olevani, ehkä se oli vaan yksipuolista. Parempi kun siitä ei mitään tullutkaan.
Taitaa olla niin ettei ykkönen ole oikeasti ykkönen vaan mahdoton.
Siinä voisin tehdä niin että annan naiselle jonkin aikaa päästä realiteettien kanssa sinuiksi ja jos ei nainen ala hoksaamaan että ykköstä ei saa ja kakkonen ei paskaa niele on realiteetti sitä että kakkonenkaan ei ole enää vaihtoehto.
Siinä vaiheessa toivottaa onnea kolmosen kanssa ja alkaa hymyilyttään kun naiselta tulee joku päivä viesti etten ole kauheen tyytyväinen tänkään kanssa. Eiks me voitais....
... no ei voitais toivottavasti osaat kohdella nelostasi paremmin.
kuinka moni nainen ymmärsi viestin sanoman, tuskin monikaan.
Minä kun juuri ajattelin, että kerrankin ymmärsin Kukon sanomiset ihan kertalukemalla. Toisaalta, olen voinut hyvinkin ymmärtää väärin.
got it!
juuri näin...
Tietenkin alkaisin. Saisinhan siinä sitten olla ihastukseni kanssa.
Mun mielestä ei ole olemassa muita vaihtoehtoja. Kyllä mä sen tiedän, että joku voi yrittää olla ylijärkevä ja tässä sanoa, että ei alkaisi, mutta eihän niin todellisuudessa kuitenkaan tapahdu.
Sitä paitsi, mä uskon, että 99%:a suhteista alkaa tuosta kakkosvaihtoehtopohjasta.
se ykkösvaihtoehto luultavasti ajanmittaan, jos nainen olis suhteessa tosissaan ja muuten suhde luultavasti epäonnistuisi pahasti, koska suhde olis kulissi, jossa nainen olis todellisuudessa toisen miehen kanssa henkisesti.
Kyllä se mua surettaisi ja paljon. Mä ihastuneena oon muutenkin semmonen hermoheikko ja lällynössö että käpertyisin itkemään sängyn pohjalle pariksi päiväksi ja yrittäisin unohtaa tyypin. Eli ei suhdetta! Haluun olla se PARAS.
mietin tätä viimeyönä ihan kamalasti & erehdyin jopa katumaan joitain mulle kakkosvaihtoehtojen kanssa suhteen lopettamista tai aloittamisesta kieltäytymistä. Aamuun mennessä mä olin jo päässyt siitä yli.
En todellakaan alkaisi suhteeseen jos tietäisin olevani se kakkonen. Ei kenenkään pitäisi sellaiseen suhteeseen jossa tilanne on tuo, ellei siitä ole vartavasten yhteisesti sovittu. Muutoin koko homa on suurta petosta.
Tuntuu pahalta ajatella, että olisin jollekin vasta se toinen vaihtoehto. Toki elämään mahtuu usein monta ihastusta/rakkautta enkä oleta olevani kenellekään se yksi ja ainoa ensimmäinen rakkaus, mutta jos suhde lähtee liikkeelle siitä, että ei oltaisi siinä jos se ensimmäinen olisi huolinut niin ei se tuntuisi oikealta lähtökohdalta. Ehkä ajan mittaan tilanne voisi muuttua jos se ensimmäinen alkaa jäämään taka-alalle, mutta siitä on ensin päästävä yli ennenkuin voi lähteä tosissaan suhdetta rakentamaan.
on ois olla se toinen vaihtoehto, kuin jotta jos ainoa :) Mun mielestä ihan ok ois semmonen mies, joka kelpaa muillekin.. Mutta ei sitä muuten sinkuksi pääsiskään :)
Ihan hyvä jos mies kelpaa muillekin :) mutta itse antaisin tilanteelle vähintäänkin aikaa kehittyä ennenkuin suoraan hyppää suhteeseen. Tilannehan voi muuttua, kakkosesta voi tulla ykkönen eli siinä mielessä ei kannata ehkä ihan lyödä hanskoja tiskiin, mutta jos mies todella on rakastunut toiseen naiseen niin en vaan osaisi aloittaa suhdetta noista lähtöasetelmista.
jutut ja tilanteet siitä katselemalla mikskään muutu :) Mut oletetun odotusajan voi käyttää vaikkapa talvikalassa..
villasukkia kutoen. Osaispa vaan kutoa... :)
ei käy
Että miten mahtais moinen tulla tietooni enkä keksi sanomisen lisäksi muuta kuin sen että mies on pyörittänyt jollain tapaa muitakin naisia silloin kun suhde on alkanut. Joku on yrittänyt valita kahden naisen välillä yms. ja jne. Tuohan on yleinen tapa, varsinkin silloin kun ängetään toiste väliin tai ns. kilpaillaan miehestä.
En ole semmoisessa tilanteessa ollut koska en itse ala oleen sellaise kanssa joka pyörittää samalla muita. Sanottu ei ole ja tetämättäni olen voinut olla, mutta eipä se näytä haitanneen kun en kerran ole huomannut.
Miksen alkaisi.. ainakin mulla olisi mahdollisuus kääntää toisen pää. Tunteetkin voi muuttua ja kun toinen ei ole lähellä ja toinen on, niin vaaka voi kallistua.
oot meinannu tuolla kakkosvaihtoehtona olemisella/toisena parhaana.. että onko se sellaista jossa toinen tykkäisi suoraan jostakin toisesta, esim. exästään, muttei ehkä jostain syystä saisi sitä joten joutuisi "tyytymään" sinuun vai sitte sellaista toisenlaista jossa sinä olisit hälle ns. täydellinen esim. luonteen puolesta mutta ulkonäöllisesti (tai toisinpäin) se sitte hakiski sivussa jotain muuta ja sen aikaa pitäis sua tai sitte kerta ei mieleistään vastaan tule niin pitää taas "tyytyä" sinuun :D en osaa selittää.
eli riippuu ihan, voisin ja en voisi.. ja voihan se toinenki olla itelle sellainen jollain tapaa joten eipä pahemmin vara sanoa alkaisko vai ei.
olevan hyvä niin kauan kunhan toisesta kuitenki tykkää eikä oo mitään pettämistä tms. mukana.
mitä kenestäkin haluaa ja millaset tulevaisuuden suunnitelmat. Kyllähän uusiin ihmisiin kannattaa tutustustua, ei ehkä kovin vakavin aikein...niin aina on mahdollista asioiden muuttua.
EN TODELLAKAAN