sana "ajoneuvo"? Lähinnä tuo sana "neuvo"? Kysymyksen esitti tyttö, 6 v. eikä "viisaiden" aikuisten joukosta kukaan osaa vastata. Kiitos neuvosta:)
Mistä tulee
ajoneuvo
2141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Varmaan samasta kuin apuneuvokin.
Oikeastaan autojen gps-laitteille sopiva suomennos olisi juuri tuo ajoneuvo.
Mistä sitten tulee neuvos? Kuten vuorineuvos? Itse epäilen ruotsin råd-sanaa.
Neuvo on käsittääkseni paitsi viisaamman antama opastus myös vanhahtava synonyymi väline-sanalle. Apuneuvo = apuväline, ajoneuvo = ajoväline, kulkuneuvo = kulkuväline.
Liikenneneuvoksen tittelin on voinut saada arvonimekseen pitämällä kulkevan yleisön käytössä riittävän määrän liikennevälineitä (”liikenneneuvoja”). Monen muistoissa on liikenneneuvos Onni Vilkas Kotkasta. Mies ajoi harrastuksenaan rallia, oli muun muassa moninkertainen Monte Carlon rallin kävijä. Ei ajanut ihan pikkukinnereillä, vaan aika isonumeroisilla Mersuilla! Nopsajalkaisia olivat Onnin vinttikoiratunnuksella koristellut bussitkin. Mittasin joskus Helsingin ja Haminan välisellä maantientapaisella (Porvoon moottoritie ei ollut silloin vielä käytössä) kellolla kilometripylväistä bussimme nopeudeksi 120 km/h. Kun mottori ei tuntunut pauhaavan mitenkään korkeilla kierroksilla, piti minun mennä kuikkimaan nopeusmittaria kuskin olan yli. Mittari näytti kahdeksaakymmentä. Kysäisin, oliko perän välityksiä muutettu. ”Kaikissa tämän firman busseissa on”, kuului vastaus. Kaverit kuuluivat kellottaneen jollakin toisella pätkällä 137 km/h.
Liikenneneuvoksen tittelin voi saada myös virkamieskarriäärin kautta, istumalla jossakin ministeriön tai viraston kirjoituspöydän takana kirjoittamassa neuvoja ja säädöksiä, joiden mukaan bussilla ei saa ajaa tuollaista kyytiä...
Edesmenneessä Ajoneuvostoliitossa valmistettiin monenmoisia kulkupelejä sielläkin. Pari militäärivihreää yksilöä on löytänyt tiensä korpien kätköissä sijaitsevalle mökillemme. Yksi isompi rohjo vetää kuudella, toinen pienempi vehjes neljällä pyörällä. Eivät olleet ikääntyneinä järin kalliita, mutta kulkevat kummasti maasto-oloissa, kestävät käsittelyä jopa rukkaskädellä ja ovat tekniikaltaan niin krouvin simppeleitä, että niiden kanssa pärjää viitseliäs ja neuvokas ihan kyläsepän konsteillakin. Onnen omiaan mökkileluiksi siis!