Ilmastonmuutos tuo talitintin lintulaudoille.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/180212.html
http://www.ts.fi/online/kotimaa/180212.html
Mikä ylläri:
13+4
13179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
– Esimerkiksi monet tunturien lajit kuten keräkurmitsa ja kiiruna ovat vaarassa kadota ilmastonmuutoksen edetessä. Sama uhkaa pohjoisen havumetsien lintulajeja kuten kuukkelia ja taviokuurnaa sekä soiden kahlaajia kuten vesipääskyä ja suokukkoa, Virkkala kuvailee.
Hmm, esmes suokukko pesii suoalueilla joissa ruoho on matalaa, se on taantuva laji keski- ja eteläsuomessa, eli nykyään se pesii pohjoisempana jossa se ruoho on matalampaa.
Taviokuurna talvehtii suomen lounaisosissa, mm. ankara talvi verottaa pikkulintukantoja voimakkaasti.
Kuukkeli on lähes kokonaan hävinnyt lounaisuomesta, muualla kanta kaiketi normaali, mutta jotain on tapahtunut, tiiä sitten mitä.
Oikeastaan vain vesipääsky näistä on ehta lapin laji, hautominen kestää 20vrk ja poikaset letokykyisiä vasta 20 vrk kuluttua, turhan lyhyeksi jäävä tai kolea kesä verottaa poikaskantaa voimakkaasti.
Niistä huomaa, että tämä "ilmastonmuutos sitä ja tätä ..."-parodiat on jo loppuun naurettu.
Koska nämä hihhulit tajuaisivat tämän tosi seikan.
että jos talitintteja alkaa olla enemmän lintulaudoilla niin kysymys on enemmänkin ilmaston kylmenemisestä.
Talitinttien määrän parvekkeellani lisääntyneen, kun aloin ruokkia niitä.
Ilmeisesti ornitoloogitin haluavat rippeitä ilmastotutkimukseen suolletusta
rahasta, joka tippuu ilmastolintulaudalta.
Tämän asian tutkiminen on varmasti vaatinut AGW rahoitusta.
"Lintulajien esiintyminen ilmastomuutoksen funktiona" tms. on ollut apurahahakemuksessa.
Niin, ehkä talitinttien lisääntyminen lintulaudoilla voi olla myös merkki joidenkin ihmisten sydänten lämpiämisestä.
kahlata ruokkimaan naapurissa asuvia liito-oravia. 100 metrin päässä.
Syövätteköväten pähkinöitä, miten asattaa asetti?
Paikkaa en kerro, ettei tule mitään pakotteita.
Niin kyse voi olla siitäkin.
Omat havaintoni ovat että parina viime syksynä talitinttejä on ollut poikkeuksellisen paljon, omat havainnot kertovat myös että viime keväänä talitinttejä oli poikkeuksellisen vähän, kanta kesti maaliskuuhun asti vahvana,
tästä tein päätelmän että pitkään jatkunut lumitalvi ja pakkaset aiheuttivat lopulta ruuan loppumista ja kanta romahti.
Ruokinnasta olisi siis luultavasti ollut tintille oikeasti hyötyä viime keväänä, se pitää silti aloittaa ennakoimalla että lintu ehtii tämän uuden ravinnonlähteen löytää.
Toisaalta kuivahko alkukesä antoi puitteet onnistuneelle pesinnälle joten kanta toipui nopeasti, tosin ei vielä aivan samoihin lukuihin kuin viime kesänä, se että poikueista melkein kaikki poikaset jäivät eloon, ei aivan riittänyt kompensoimaan vähäistä määrää keväällä pesineitä pareja.
Vahvimmat jäävät eloon ja lajin perimä vahvistuu jatkuvasti kelien vaatimaan suuntaan, jos se ei siihen kykene, se katoaa ja sen oli aikakin kadota koska laji muodostui ilmastoltaan täysin erilaiseen maailmaan ja sinnitteli tänne asti, paremmin aikaansa vastaavat nuoremmat lajit vievät siltä lopulta kaiken elintilan, eli pesintäpaikat, ravinnon, yms., simple.
Kyllähän ankarat ja lumiset talvet romahduttaa myös karaistuneimpienkin paikkalintujen kantoja.
Surkeinta on niillä uskalikoilla joiden pitäisi olla nyt Afrikassa mutta ovatkin jääneet tänne sinnittelemään. Tampereella on mm. pari mustapääkerttua. Ne tarvii nyt paljon kannustusta ja etähaleja. Ja ruokaa tietty kanssa.
Viime kesänähän monet pikkulinnut teki jopa kolmekin pesyettä.
johdonmukaisesti laittelee miinusta kun puhutaan siivekkäistä pikku ystävistämme ja niiden talven yli auttamisesta? Ketkähän voisivat olla sellaisia? Mikähän ihmisryhmä?
Alarmisti kieltäytyy kaikista läsnäolevista ympäristöasioistakin ja pyyhkii ne mielestään painamalla miinusta, kaikista niistä joissa ei erikseen huomata tai haluta osoitella syyttävästi hiildioksidia.
Näköjään talviruokinnastakaan ja kelien vaikutuksesta sen tarpeeseen ei saa julkisesti keskustella,
koska sehän uhkaa lintujen uhanalaisuutta.
Vielä ei ole edes puhuttu maankäytöstä, uhanalaiset lajit ovat usein kosteikoissa eläviä.
Toisaalta maannousema aiheuttaa vesistöjen kutistumista ja tätä torjutaan monin keinoin ihmisen aiheuttamana rehevöitymisenä, toisaalla kosteikkoja kuivataan jatkuvasti, elintila kapenee, se ei silti tarkoita että laji katoaa kokonaan, mm. venäjällä on laajalti ihanteellista elintilaa näillekin otuksille ja kannat vahvoja.
Kuinkahan monta miinusta tästäkin kommentista palstan "ympäristötietoiset" alarmistit antavat...
Toisaalta pidän sitäkin positiivisena kannanottona, se viittaa siihen että alarmisti on sentään kommentit lukenut, vaikkei mitään muuta annettavaa keskusteluun olekaan,
miksi olisikaan kun koko ajatusmaailma on kehittynyt hiilidioksidin ympärille.
Nuo sinun saamasi kome miinusta kerrtovat vaan että tämä omituinen lahko paskat välittää ympäröivästä luonnosta, mahtaako olla koskaan käynytkään.
Itse olen harrastanut lintuja vuodesta 1971 joten ainkin siinä suhteessa tiedän mistä puhun.
Aikanaan oli maannousema niin nopiaa että osa norpista kuoli sukupuuttoon, ne jotka
sopeutivat, muuttuivat Samaan norpiksi. Eikä siin' kukaan kuollut kuin luonnollisista syista, vaikkapa vanhuuteen.
Kävin äsken ostamassa siemenpalleroita (EU ei ole kieltönyt vaikka ovat ymmyrkaisiä)
parvekkeelle, eka vierailija oli sinitintti.