Sarasvuot

sanotaan suomeksi, että Heinosen pariskuntahan se siinä

Pyrkyrille ei tietenkään kelvannut noin tavallinen sukunimi. Piti keksiä nimi, joka ei oikeastaan tarkoita yhtään mitään ja on hädin tuskin suomenkielinen.

Tulipa mieleeni juttu etelän miehestä lappilaisessa ravintolassa. Etelän juippi juttelee baaritiskillä paikalliselle nätille naiselle. Mies ei oikein onnistu suostuttelemaan naista siirtymään kanssaan hotellihuoneeseen, joten päättää ottaa kovemmat aseet käyttöön.

Etelän mies kysyy naiselta, että tiedätkös, mikä se on se penis. Tyttö ei ole kuullutkaan. Mies innostuu, vie tytön syrjemmälle, avaa housunsa ja esittelee kaluaan tytölle. Tyttö innostuu ja sanoo: "Sehän on ihan niinkuin mulkku, mutta pienempi."

Sarasvuotten - Sarasvuot - Sarasvuotten. Mutta jos mennään Sarasvuotteille, niin joo, juu, ei se sitte ollutkaan Sarasvuoteille.

Varmaan ihan niin kuin Sarasvuon suku itse haluaa.

45454545 kirjoitti:

Sarasvuotten - Sarasvuot - Sarasvuotten. Mutta jos mennään Sarasvuotteille, niin joo, juu, ei se sitte ollutkaan Sarasvuoteille.

Varmaan ihan niin kuin Sarasvuon suku itse haluaa.

On myös sanoja, joiden taivutusmuodot ovat liian outoja käytettäviksi. Esimerkiksi sanasta ”vuo” ei käytetä muita monikkomuotoja kuin monikon perusmuotoa ”vuot”. Tämä johtuu siitä, että ne olisivat ”voiden”, ”voilla” jne., kuten taivutetaan suo : soiden : soilla.

....,,,, kirjoitti:

On myös sanoja, joiden taivutusmuodot ovat liian outoja käytettäviksi. Esimerkiksi sanasta ”vuo” ei käytetä muita monikkomuotoja kuin monikon perusmuotoa ”vuot”. Tämä johtuu siitä, että ne olisivat ”voiden”, ”voilla” jne., kuten taivutetaan suo : soiden : soilla.

Vuot - voiden - voilla jne.

Jos taivutamme (sinänsä täysin oikeaoppisesti) "Sarasvoilla", saattaa tulla aika merkeleellisiä mielleyhtymiä. Vaikkapa sellaisia kuin B. Bertoluccin elokuva Viimeinen tango Pariisissa (Ultimo Tango a Parigi, 1972) ja sen kuuluisa voikohtaus (M. Brando - M. Schneider).

Voiden tiheydestä voi tässä muistuttaa sen verran, että yksi weber neliömetriä kohden on yhtä kuin yksi tesla.

....,,,, kirjoitti:

On myös sanoja, joiden taivutusmuodot ovat liian outoja käytettäviksi. Esimerkiksi sanasta ”vuo” ei käytetä muita monikkomuotoja kuin monikon perusmuotoa ”vuot”. Tämä johtuu siitä, että ne olisivat ”voiden”, ”voilla” jne., kuten taivutetaan suo : soiden : soilla.

SUKUNIMESTÄ kyse - SUKUNIMISSÄ taivutus ei välttämättä mene kuten yleissanassa! Kyllä minun mielestäni vuo-sana voi taipua vuot - vuotten - jaa mutta mitenkäs sitten sisäsijamuoto esim. hmmmm - jaaha.

Jaa, minä kyllä kysyisin ihan Sarasvuon suvulta itseltään miten sana taipuu.

Muutenhan tämä menisi Lonka-sukunimenkin suhteen niin kuin kenkä - kengän, lonka - longan, mutta eikös se ole niin, ettei menekään!

Joo, sinä olet oikeassa kuitenkin: Kyllä se niin on, että vuo, voitten, voissa, voille, voihin.

klklklklklklklklk kirjoitti:

SUKUNIMESTÄ kyse - SUKUNIMISSÄ taivutus ei välttämättä mene kuten yleissanassa! Kyllä minun mielestäni vuo-sana voi taipua vuot - vuotten - jaa mutta mitenkäs sitten sisäsijamuoto esim. hmmmm - jaaha.

Jaa, minä kyllä kysyisin ihan Sarasvuon suvulta itseltään miten sana taipuu.

Muutenhan tämä menisi Lonka-sukunimenkin suhteen niin kuin kenkä - kengän, lonka - longan, mutta eikös se ole niin, ettei menekään!

Joo, sinä olet oikeassa kuitenkin: Kyllä se niin on, että vuo, voitten, voissa, voille, voihin.

Voisiko joku valaista minua tyhmää, missä asemassa ihmisen pitää olla, että hän voi esittää omat äidinkielensääntönsä, joita hänen nimeensä sovelletaan? Riittääkö iskelmälaulajuus, kansaedustajuus, BB-tuttuus vai mikä? Kuinka suuri liikevaihto pitää firmalla olla, että toimitusjohtaja voi näitä vaatimuksia esittää, vai pitääkö olla peräti vuorineuvos?

Miksi toimittajien pitää vielä mennä tähän typeryyteen mukaan?

Lonkkavika kirjoitti:

Voisiko joku valaista minua tyhmää, missä asemassa ihmisen pitää olla, että hän voi esittää omat äidinkielensääntönsä, joita hänen nimeensä sovelletaan? Riittääkö iskelmälaulajuus, kansaedustajuus, BB-tuttuus vai mikä? Kuinka suuri liikevaihto pitää firmalla olla, että toimitusjohtaja voi näitä vaatimuksia esittää, vai pitääkö olla peräti vuorineuvos?

Miksi toimittajien pitää vielä mennä tähän typeryyteen mukaan?

Tasavallan presidentti voi tuollaisen vaatimuksen esittää. Valtiomme viides päämies Risto Ryti (1886–1956) halusi median rytittelevän häntä rydittelyn asemesta, ja media suostui tähän ryiskelemättä.

Kekkosen ajan vuorineuvos Uolevi Raade sai myös tahtonsa läpi: hänen muistomerkkinään Espoon Keilaniemessä ei kohoa Raateen raateluhammas vaan lyhyemmin Raaden hammas.

Kielitoimiston kannan mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleissanojen mukaan, joten valtakunnansovittelijatason heppujen ei pitäisi vaatia mitään erityiskohtelua, josta saman nimen muut kantajat joutuvat sitten kärsimään.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=581

valaisen kirjoitti:

Tasavallan presidentti voi tuollaisen vaatimuksen esittää. Valtiomme viides päämies Risto Ryti (1886–1956) halusi median rytittelevän häntä rydittelyn asemesta, ja media suostui tähän ryiskelemättä.

Kekkosen ajan vuorineuvos Uolevi Raade sai myös tahtonsa läpi: hänen muistomerkkinään Espoon Keilaniemessä ei kohoa Raateen raateluhammas vaan lyhyemmin Raaden hammas.

Kielitoimiston kannan mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleissanojen mukaan, joten valtakunnansovittelijatason heppujen ei pitäisi vaatia mitään erityiskohtelua, josta saman nimen muut kantajat joutuvat sitten kärsimään.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=581

vakiintuneen tavan mukaan..

Tuossa testissä oli nimi Halmes - itse kyllä näin vaan itsepäisesti taivuttaisin sen Halmeksen. No joo. Tietysti siinä on sitten epäselvyyttä, jos taipuu Halmeen - ja sitten jos on puheesta kyse, ei pysty tarkistamaan mistään, niin miten kirjoitat sitten perusmuodossa, älyätkö edes kysyä - Halmeen - Halme, vai taipuuko sitten vastaavasti Halme - Halmen?

Saivartelua. Sanoisin edelleen, että Sarasvuon suvulta kysyttävä - tosin kuka nyt niin kipeästi tarvitsee tietää, miten Sarasvuo taipuu monikossa, lukuun ottamatta monikon perusmuotoa Sarasvuot. Onko muittenkaan sukunimien osalta tavallista käyttää muuta monikkomuotoa kuin perusmuotoa esim. Nieminen - Niemiset. Jos esim. mennään Niemisille kylään, niin onko ihan sama sanooko Niemiselle vai Niemisille? Menen Niemiselle kylään - menen Niemisille kylään - muuttuuko merkitys nyt paljonkaan?

Lehesvuo - siinä nyt sitten tietysti vastaava.

Toisaalta, saahan sukunimen haltija kai suojata nimensä muutenkin.

Soittakaapa joku sinne Kielitoimistoon ja kysykää virallinen kanta taivutukseen.

vuo vuo vuo vuo kirjoitti:

vakiintuneen tavan mukaan..

Tuossa testissä oli nimi Halmes - itse kyllä näin vaan itsepäisesti taivuttaisin sen Halmeksen. No joo. Tietysti siinä on sitten epäselvyyttä, jos taipuu Halmeen - ja sitten jos on puheesta kyse, ei pysty tarkistamaan mistään, niin miten kirjoitat sitten perusmuodossa, älyätkö edes kysyä - Halmeen - Halme, vai taipuuko sitten vastaavasti Halme - Halmen?

Saivartelua. Sanoisin edelleen, että Sarasvuon suvulta kysyttävä - tosin kuka nyt niin kipeästi tarvitsee tietää, miten Sarasvuo taipuu monikossa, lukuun ottamatta monikon perusmuotoa Sarasvuot. Onko muittenkaan sukunimien osalta tavallista käyttää muuta monikkomuotoa kuin perusmuotoa esim. Nieminen - Niemiset. Jos esim. mennään Niemisille kylään, niin onko ihan sama sanooko Niemiselle vai Niemisille? Menen Niemiselle kylään - menen Niemisille kylään - muuttuuko merkitys nyt paljonkaan?

Lehesvuo - siinä nyt sitten tietysti vastaava.

Toisaalta, saahan sukunimen haltija kai suojata nimensä muutenkin.

Soittakaapa joku sinne Kielitoimistoon ja kysykää virallinen kanta taivutukseen.

SUOSITUS taivutukseen
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181

Lisäksi netistähän löytyy Korpelan artikkeli sukunimien taivutuksesta. Siellä pisti silmään esim. Lohi-sukunimi. Miten taipuu? Kumpi oikein Lohta vai Lohea - no, valitettavasti jälkimmäinen on oikein - eli ei siis taivu kuten yleissana.

vuo vuo vuo vuo kirjoitti:

vakiintuneen tavan mukaan..

Tuossa testissä oli nimi Halmes - itse kyllä näin vaan itsepäisesti taivuttaisin sen Halmeksen. No joo. Tietysti siinä on sitten epäselvyyttä, jos taipuu Halmeen - ja sitten jos on puheesta kyse, ei pysty tarkistamaan mistään, niin miten kirjoitat sitten perusmuodossa, älyätkö edes kysyä - Halmeen - Halme, vai taipuuko sitten vastaavasti Halme - Halmen?

Saivartelua. Sanoisin edelleen, että Sarasvuon suvulta kysyttävä - tosin kuka nyt niin kipeästi tarvitsee tietää, miten Sarasvuo taipuu monikossa, lukuun ottamatta monikon perusmuotoa Sarasvuot. Onko muittenkaan sukunimien osalta tavallista käyttää muuta monikkomuotoa kuin perusmuotoa esim. Nieminen - Niemiset. Jos esim. mennään Niemisille kylään, niin onko ihan sama sanooko Niemiselle vai Niemisille? Menen Niemiselle kylään - menen Niemisille kylään - muuttuuko merkitys nyt paljonkaan?

Lehesvuo - siinä nyt sitten tietysti vastaava.

Toisaalta, saahan sukunimen haltija kai suojata nimensä muutenkin.

Soittakaapa joku sinne Kielitoimistoon ja kysykää virallinen kanta taivutukseen.

Miksi olisi tiedettävä Sarasvuo-nimen monikkotaivutus? Siksi, että tv-selostaja joutui tilanteeseen, jossa hän ei onnistunut löytämään kiertotietä.

Linnan kättelyjonoa kommentoidessaan toimittaja - muistaakseni Ari Hakahuhta - totesi Virpi ja Jari Sarasvuon saapumisen, ja jatkoi esittelyä heistä, jotka tulivat "Sarasvuoden jälkeen".

Helppo on nyt jälkeenpäin viisastella, että muoto "Sarasvuon pariskunnan jälkeen" ei olisi ihmetyttänyt yhtään.

Jos Lauri Tähkästä olisi käytetty hänen siviilinimeään, ja jos Jarkko Suolla olisi ollut vaimo mukanaan, ja jos myös vaimon sukunimi olisi Suo, olisi voitu todeta tiettyjen vieraiden saapuvan heti Soitten jälkeen. Tämä mahdollisuus jäi siis hyvin kauas toteutumisestaan.

J&V S kirjoitti:

Miksi olisi tiedettävä Sarasvuo-nimen monikkotaivutus? Siksi, että tv-selostaja joutui tilanteeseen, jossa hän ei onnistunut löytämään kiertotietä.

Linnan kättelyjonoa kommentoidessaan toimittaja - muistaakseni Ari Hakahuhta - totesi Virpi ja Jari Sarasvuon saapumisen, ja jatkoi esittelyä heistä, jotka tulivat "Sarasvuoden jälkeen".

Helppo on nyt jälkeenpäin viisastella, että muoto "Sarasvuon pariskunnan jälkeen" ei olisi ihmetyttänyt yhtään.

Jos Lauri Tähkästä olisi käytetty hänen siviilinimeään, ja jos Jarkko Suolla olisi ollut vaimo mukanaan, ja jos myös vaimon sukunimi olisi Suo, olisi voitu todeta tiettyjen vieraiden saapuvan heti Soitten jälkeen. Tämä mahdollisuus jäi siis hyvin kauas toteutumisestaan.

jankata, sattuuhan sitä kaikenlaista mokaa puheissa.

Sarasvuoden - Sarasvuotten - Sarasvoitten - Sarasvoiden - Sarasvuoiden -

entäs sitten! kirjoitti:

jankata, sattuuhan sitä kaikenlaista mokaa puheissa.

Sarasvuoden - Sarasvuotten - Sarasvoitten - Sarasvoiden - Sarasvuoiden -

Soittakaa sinne nimistöpalveluun Kielitoimistoon - pitäs selvitä!

entäs sitten! kirjoitti:

jankata, sattuuhan sitä kaikenlaista mokaa puheissa.

Sarasvuoden - Sarasvuotten - Sarasvoitten - Sarasvoiden - Sarasvuoiden -

Jankata ei tarvitse, tietenkään. "Mitäs sitä täällä kyselet?" on tietysti aivan yhtä sallittu puheenvuoro kuin mikä tahansa muukin.

Kahden Sarasvuon - Sarasvuo-nimisten henkilöiden - Jari ja Virpi Sarasvuon - Virpi ja Jari Sarasvuon - Sarasvuon pariskunnan - Sarasvuon perheen - Sarasvuon vauvan vanhempien -

vuo vuo vuo vuo kirjoitti:

vakiintuneen tavan mukaan..

Tuossa testissä oli nimi Halmes - itse kyllä näin vaan itsepäisesti taivuttaisin sen Halmeksen. No joo. Tietysti siinä on sitten epäselvyyttä, jos taipuu Halmeen - ja sitten jos on puheesta kyse, ei pysty tarkistamaan mistään, niin miten kirjoitat sitten perusmuodossa, älyätkö edes kysyä - Halmeen - Halme, vai taipuuko sitten vastaavasti Halme - Halmen?

Saivartelua. Sanoisin edelleen, että Sarasvuon suvulta kysyttävä - tosin kuka nyt niin kipeästi tarvitsee tietää, miten Sarasvuo taipuu monikossa, lukuun ottamatta monikon perusmuotoa Sarasvuot. Onko muittenkaan sukunimien osalta tavallista käyttää muuta monikkomuotoa kuin perusmuotoa esim. Nieminen - Niemiset. Jos esim. mennään Niemisille kylään, niin onko ihan sama sanooko Niemiselle vai Niemisille? Menen Niemiselle kylään - menen Niemisille kylään - muuttuuko merkitys nyt paljonkaan?

Lehesvuo - siinä nyt sitten tietysti vastaava.

Toisaalta, saahan sukunimen haltija kai suojata nimensä muutenkin.

Soittakaapa joku sinne Kielitoimistoon ja kysykää virallinen kanta taivutukseen.

Jopa Wikipedia osaa taivuttaa (Lehti)halmeen oikein:
”Lehtihalmeen tuotantoon kuuluu myös...”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tauno_Lehtihalmes

Sitten jos kyseessä on John Holmes, niin älä taivuta Holmeen äläkä Holmeksen. John Holmes ei ehkä pitäisi sen taivuttelemisesta... Vai joko hänkin on manan majoilla?

45454545 kirjoitti:

Sarasvuotten - Sarasvuot - Sarasvuotten. Mutta jos mennään Sarasvuotteille, niin joo, juu, ei se sitte ollutkaan Sarasvuoteille.

Varmaan ihan niin kuin Sarasvuon suku itse haluaa.

Sarasvuo on nykyisenä sukunimenä viidellä suomalaisella.

Sarasvuoteutta harjoittamalla lienee asiaan saatavissa parannusta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Salavuoteus

Voi olla ettei edes Kielitoimisto saa tätä nujakkaa asettumaan. Ehkä tapaus pitäisi käsitellä Esa Lonkan johdolla?

J&V S kirjoitti:

Voi olla ettei edes Kielitoimisto saa tätä nujakkaa asettumaan. Ehkä tapaus pitäisi käsitellä Esa Lonkan johdolla?

Työehtosopimusriidat ovat nykyään yhtä Lonkan vetoa.