Evoluutio-opin mukaan matelijat ovat kehittyneet kaloista. Välimuodoksi väitetään fossiiliaineistosta löydettyä varsieväkalaa (Latimera), jonka väitetään kuolleen sukupuuttoon yli 100 miljoonaa vuotta sitten.
Sen uskottiin lähteneen kiemurtelemaan maalle vatsassa olevien evien avulla, jotka kehittyivät jaloiksi, kun kala oli miljoonia vuosia ryöminyt maalla.
Ruotsalainen professori Björn Kurtén kirjoittaa eräässä teoksessaan: "Devonikauden keskivaiheilla (400 milj. vuotta sitten) löydetyt ryömintäjäljet osoittavat, että varsieväkalat todellakin nousivat maanpinnalle." Siis 400 milj. vuoden takaiset ryömintäjäljetkin muka löydetty! Kummallista, että professori-ihminenkin saattaa uskoa tällaiseen hölynpölyyn! Jokainen voi itse testata kuinka kauan kala elää kuivalla maalla.
Evoluutio-oppi väittää kalalla olleen alkeelliset keuhkot ja kehittyneet aivot. Sitä, kuinka tämä kala hankki ruokansa maalla ja kuinka lisääntyminen maalla kävi päinsä, siitä evoluutio-oppi vaikenee.
Sitten asiaan tuleekin varsin mielenkiintoinen puoli. 22.12.1938 Intian Valtamerestä, Mosambikin rannikolta pyydystettiin elävä varsieväkala. Myöhemmin niitä on löydetty muualtakin eri puolilta maapalloa.
Tiedemiehillä ja tutkijoilla oli nyt mahdollisuus tutkia kalaa lähemmin.
Todettiin, että kalalla ei ollut suuria aivoja, kuten evolutionistit uskottelivat ja heidän väittämänsä keuhkot osoittautuivat rasvapusseiksi.
Mereen lasketulla videokameralla on voitu filmata kalan liikkeitä. Todettiin, että se käyttää vatsassa olevia eviä taaksepäin uimiseen, eikä kävelemiseen, kuten evolutionistit väittivät. Lisäksi kala on syvänmeren kala, joka elää n. 200 metrin syvyydessä. Pintavedessä se kuolisi, puhumattakaan maalla elämisestä.
Kaikki tämä osoittaa, kuinka evoluutio-oppi perustuu pelkkään mielikuvitukseen, eikä mihinkään tieteellisiin faktoihin.
Vaikka tiede on näin todistanut tämänkin evolutionistien teorian vääräksi, tätä latimera-kalaa yhä tarjotaan kalan ja matelijan välimuotona. Ihmisten olisi aika herätä ja nähdä, kuinka heitä vedetään nenästä evoluutio-opilla. Kaikkea ei pidä uskoa, mitä biologian kirjat tai edes professorit väittävät.
Sen uskottiin lähteneen kiemurtelemaan maalle vatsassa olevien evien avulla, jotka kehittyivät jaloiksi, kun kala oli miljoonia vuosia ryöminyt maalla.
Ruotsalainen professori Björn Kurtén kirjoittaa eräässä teoksessaan: "Devonikauden keskivaiheilla (400 milj. vuotta sitten) löydetyt ryömintäjäljet osoittavat, että varsieväkalat todellakin nousivat maanpinnalle." Siis 400 milj. vuoden takaiset ryömintäjäljetkin muka löydetty! Kummallista, että professori-ihminenkin saattaa uskoa tällaiseen hölynpölyyn! Jokainen voi itse testata kuinka kauan kala elää kuivalla maalla.
Evoluutio-oppi väittää kalalla olleen alkeelliset keuhkot ja kehittyneet aivot. Sitä, kuinka tämä kala hankki ruokansa maalla ja kuinka lisääntyminen maalla kävi päinsä, siitä evoluutio-oppi vaikenee.
Sitten asiaan tuleekin varsin mielenkiintoinen puoli. 22.12.1938 Intian Valtamerestä, Mosambikin rannikolta pyydystettiin elävä varsieväkala. Myöhemmin niitä on löydetty muualtakin eri puolilta maapalloa.
Tiedemiehillä ja tutkijoilla oli nyt mahdollisuus tutkia kalaa lähemmin.
Todettiin, että kalalla ei ollut suuria aivoja, kuten evolutionistit uskottelivat ja heidän väittämänsä keuhkot osoittautuivat rasvapusseiksi.
Mereen lasketulla videokameralla on voitu filmata kalan liikkeitä. Todettiin, että se käyttää vatsassa olevia eviä taaksepäin uimiseen, eikä kävelemiseen, kuten evolutionistit väittivät. Lisäksi kala on syvänmeren kala, joka elää n. 200 metrin syvyydessä. Pintavedessä se kuolisi, puhumattakaan maalla elämisestä.
Kaikki tämä osoittaa, kuinka evoluutio-oppi perustuu pelkkään mielikuvitukseen, eikä mihinkään tieteellisiin faktoihin.
Vaikka tiede on näin todistanut tämänkin evolutionistien teorian vääräksi, tätä latimera-kalaa yhä tarjotaan kalan ja matelijan välimuotona. Ihmisten olisi aika herätä ja nähdä, kuinka heitä vedetään nenästä evoluutio-opilla. Kaikkea ei pidä uskoa, mitä biologian kirjat tai edes professorit väittävät.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Kaikki luotiin kerralla 6000 vuotta sitten. Turha vaivata päätään asioilla joista ei mitään ymmärrä. Pitääkö teidän yrittää puolustella jumalan olemassaoloa, vai mikä vaivaa?
Kun Björn Kurteniakin ruotsalaiseksi nimittelet??
Kurten oli syntynyt ja kuollut Suomessa.
... Ja muu sepustuksesi on samaa sarjaa...
Matalissa vesissä, jotka toisinaan muuttuvat liejulammikoiksi, eläneet kalat joko kuolivat tai siirtyivät muualle ennen kuin veden määrä vähenee liikaa. Sellainen kala, jolle pystyi jotenkin edes hyppimään lammikosta toiseen sai edun verrattuna niihin lajitovereihin, jotka jäivät kuolemaan kuivuvaan lätäkköön. Tämä yksilö pystyi muita enemmän saamaan jälkeläisiä.
Näistä kaloista sellainen, joka onnistui syömään kuivalla maalla jotain , hyönteisiä tai kasveja, selvisi niitä paremmin, jotka saivat ravintoa vain veden alla. Ne, yksiöt, jotka pystyivät edes vähän pidemmän matkan siirtymään kuivuvassa maastossa saivat keskimäärin muita enemmän jälkeläisiä. Pelkällä pomppimisella kuivalla maalla on energiataloudellisesti huono, jos matka on hieman pidempi. Suunnan pitäminen ei ole myöskään kovin hyvää. Ne yksilöt, jotka pystyivät eviensä muodon tai niiden kehittyneempien lihasten avulla uimaliikkeillä liikkumaan jonkin verran muita nopeammin selvisivät todennäköisimmin niin pitkälle, että heidän jälkeläistensä määrä oli suurempi kuin hitaammilla lajikumppaneillaan.
Näin sukupolvi sukupolvelta kehittyi yhä paremmin lyhyitä kuivan maan pätkiä kulkemaan pystyviä kaloja. Sellaiset kalalajit tai yksilöt, joiden kidukset suojaisen muotonsa ansiosta eivät kuivuneet niin herkästi kuin muilla, olivat muita edullisemmassa asemassa. Ne, joiden kidusten ominaisuudet edes vähän muita paremmin mahdollistivat hapen saannin ilmasta, olivat hekin paremmassa asemassa.
Lopulta näissä liejukoista toiseen liikkuvista kaloista sellaiset, jotka onnistuivat hankkimaan ruokaa sieltä mihin muut eivät päässeet selvisivät hieman todennäköisemmin nälkäkuolemasta ja saivat enemmän jälkeläisiä. Edelleen aina niillä, joilla oli muita lajikumppaneitaan paremmat kyvyt ja taidot kuivalla liikkumiseen, selvisivät paremmin. Lopulta miljoonien sukupovien kuluttua tuloksena olivat jo ensimmäiset pelkästään maalla elävät eläimet.
Vaikket hyväksyisi evoluutiota, niin miten voit selittää, ettei näin lopulta tapahtuisi? Olosuhteiden muutoksissa vääjäämättä vain osa yksilöistä voi selvitä ja kun, nämä silloin väistämättä saavat muita enemmän jälkeläisiä, ohjaa se selviämistä auttavan ominaisuuden lisääntymiseen populaatiossa. Jos jollain eläimellä jossain vaiheessa esimerkiksi olisi selviämisen kannalta tärkeää kyetä haistamaan mahdollisimman hyvin, eikö silloin ne, jotka haistavat muita paremmin, saisi tästä kyvystään etua ja kykenisi silloin saamaan muita enemmän jälkeläisiä? Eikö silloin jokainen sukupolvi olisi edellistä keskimäärin hieman paremmin haistamaan kykeneviä? Kun kuvittelet näitä sukupolvai satoja, tuhansia ja miljoonia, niin eikä aivan järjellä voi päätellä, että hajuaisti olisi silloin muuttunut lähtötilanteesta aivan toiseksi? Jos näin tapahtuu tällä hetkellä niin, mikä siinä on, ettei elämän historian aikana sitä olisi kokoajan tapahtunut?
oikeassa kyllä siinä, että siinä suuressa "evoluutiokertomuksessa", jota meille opetetaan on paljon puhdasta spekulaatiota. Eliölajit muuttuvat kyllä sukupolvien kuluessa epäilemättä ja tässä mielessä Darwinistinen evoluutio on ilman muuta tosi. Mutta jos todella mennään väittämään että Darwinistinen mekanismi todella selittää kaikkien lajien synnyn alkaen alkeellisesta solusta nykyiseen monimuotoiseen elämää kuhisevaan ekosysteemiin, niin spekulaatiota syntyy ja paljon.
Lajeja on maapallolla kenties kymmeniä miljoonia, silti ns. liskolintu on lähes ainoa välimuoto jota toistuvasti kaupataan. Mutta minkäs teet, evoluutiosta on tullut totuus ja sillä hyvä.
Yksi asia joka minua häiritsee on juuri välimuotojen elinkelpoisuus. Kun elinolosuhteet muuttuvat, niin eliölaji joutuu sopeutumaan. Jos elinolosuhteet muuttuvat liian nopeasti, niin eliölaji kuolee sukupuuttoon. Siis jotta eliölaji muuttuisi toiseksi, pitää elinolosuhteiden muuttua riittävän hitaasti ilman että sukupuuttoon kuolemista tapahtuu. Toisaalta silti kokoajan eliölajin tulee säilyä elinkelpoisena ja lisääntymiskykyisenä. Jos siis eliölajille alkaa kasvamaan vaikka raajojen tilalle siivet, niin mitä käyttötarkoitusta palvelee esim. raajannäköiset siiventyngät jotka eivät kelpaa sen paremmin kävelyyn kuin lentämiseenkään. Kuitenkin tällöinkin eliölajin tulee olla kokoajan elinkelpoinen ja lisääntymiskykyinen.
Evoluutio selittää, miten lajit kehittyvät uusiksi lajeiksi. Se ei mekaanisesti selitä, että ensimmäisestä yksisoluisesta eliöstä kehittyisi juuri tällainen maailma. Sattumalla on aina suuri merkitys. Jollekin yksilölle on saattanut jonain hetkenä syntyä loistava mutaatio, joka levitessään olis muuttanut tämän lajin kehityksen suunnan aivan uusille urille, mutta yksilö sattui kuolemaan, ennen kuin ehti saada yhtään jälkeläistä. Näin laji ei koskaan kehittynytkään tuohon suuntaan, vaan kuoli sukupuuttoon tai hehittyi johonkin aivan toiseen suuntaan.
En käsitä, mitä tarkoitat välimuotojen puuttumisella. Luonnonhistoriahan on täynnä juuri välimuotoja. Aiemmin eläneet eläinlajithan ovat lähes kaikki välimuotoja myöhemmin syntyneille eläinlajeille. Ainoastaan se eläinlaji, joka kuoli sukupuuttoon, ei ole välimuoto. Kaikki tyrannosaurus rexin edeltäjät olivat välimuotoja, vain sukupuuttoon kuollut tyrannosaurus rex ei ollut välimuoto, vaan päätepiste. Miksi nämä miljoonat välimuodot eivät kelpaa?
Otetaan vaikka tuo siipi-esimerkkisi. Ajatellaan pieni sulka/höyhenpeitteinen dinosausrus, joka pomppii maassa ja hyppien saalistaa lentäviä hyönteisiä. Joku yksilö kykenee hyppimään paremmin vaikka heiluttelemalla eturaajojaan. Se saattaa saada tästä pienen edun ja elää sen verran pidempään, että onnistuu saamaan hieman enemmän jälkeläisiä. Näiden geenien osuus lisääntyy siis populaatiossa. Näistä, joku jolla on hieman pidemmät sulat tai eturaajat tai molemmat saavat taas muita enemmän ruokaa ja saavat muutaman jälkeläisen enemmän kuin muut lajitoverinsa. Silloin taas näiden osuus lisääntyy populaatiossa. Näin edeten hyvin pienin askelin ja pitkien aikojen kuluessa lopulta voi tuloksena olla hyvin alkeellinen lintu. Muitakin tapoja eturaajojen kehittymiseksi siiviksi voi keksiä, esimerkiksi oravien tapaan puusta toiseen hyppivillä eläimillä voi kehittyä liito-ominaisuuksia suosiva linja, joka saattaisi kehittyä lopulta siiviksi.
Evoluutiossa ei ole mitään päämäärää, johon se suuntaisi. Siivet eivät olleet suunnitemana, evoluutio vain johti joillain tähän sopivien ympäristöpaineiden ja sopivien pienien mutaatioiden kautta. Toisilla taas toisenlaiset selviytymispaineet saattoivat johtaa vaikka eturaajojen täydelliseen katoamiseen ja siirtymiseen veteen. Tähän kaikkeen riittää vain se, että yksilö, joka selviää paremmin, onnistuu saamaan enemmän jälkeläisiä, joille välittää geenejään sekä tosiasia, että kaikilla elävillä lajeilla tapahtuu toisinaan geneettisen koodin kopioinnissa solulta toiselle välillä virheitä. Tällaiset mutaatiot ovat tavallisimmin haittaavia, mutta aina joskus joku mutaatio parantaakin yksilön selviämistä pieneltä osin, mutta sekin riittää, koska silloinkin tämä uusi ominaisuus lisääntyy paremman lisääntymisen takia muita enemmän.
"Evoluutio selittää, miten lajit kehittyvät uusiksi lajeiksi. Se ei mekaanisesti selitä, että ensimmäisestä yksisoluisesta eliöstä kehittyisi juuri tällainen maailma..., vaan kuoli sukupuuttoon tai hehittyi johonkin aivan toiseen suuntaan."
Niin olen kyllä ymmärtänyt, että sattumalla ilmeisesti on iso merkitys tässä evoluutiossa. Näin on pakostakin, luonnonvalinta vain valitsee olemassaolevien vaihtoehtojen väliltä, ei sinänsä synnytä vaihtoehtoja. Jo geneettisen koodin synty edellyttää lähinnä sattumanvaraisia mutaatiota, mutta spekulaatiota on kuitenkin paljon.
"En käsitä, mitä tarkoitat välimuotojen puuttumisella. Luonnonhistoriahan on täynnä juuri välimuotoja. Aiemmin eläneet eläinlajithan ovat lähes kaikki välimuotoja myöhemmin syntyneille eläinlajeille. Ainoastaan se eläinlaji, joka kuoli sukupuuttoon, ei ole välimuoto. Kaikki tyrannosaurus rexin edeltäjät olivat välimuotoja, vain sukupuuttoon kuollut tyrannosaurus rex ei ollut välimuoto, vaan päätepiste. Miksi nämä miljoonat välimuodot eivät kelpaa?"
No löytyy kyllä t-rexin fossiileja, löytyy velociraptoreiden fossiileita kyllä, mutta miten on mahdollista että samanlaiset fossiilit voidaan nimetä vaikkapa t-rexiksi, mutta eikö pitäisi löytyä johdonmukainen sarja fossiileita joissa todella näkyy vähittäinen kehittyminen jostain alkeellisemmasta hirmuliskosta t-rexiksi?
Vähintääkin siis näyttää siltä, että evoluutio on edennyt "hyppäyksittäin", eikä tasaisesti. Välillä on ollut pitkiä kausia joissa eliölaji on pysynyt muuttumattomana ja sitten lyhyitä nopeamman kehityksen kausia, joilta sitten ilmeisesti ei sopivasti ole jäänyt jäljelle fossiileita. Se mitä siinä välissä on tapahtunut, perustuu sitten lähinnä spekulaatioon.
"Otetaan vaikka tuo siipi-esimerkkisi. Ajatellaan pieni sulka/höyhenpeitteinen dinosausrus, joka pomppii maassa ja hyppien saalistaa lentäviä hyönteisiä. Joku yksilö kykenee hyppimään paremmin vaikka heiluttelemalla eturaajojaan. Se saattaa saada tästä pienen edun ja elää sen verran pidempään, että onnistuu saamaan hieman enemmän jälkeläisiä. Näiden geenien osuus lisääntyy siis populaatiossa. Näistä, joku jolla on hieman pidemmät sulat tai eturaajat tai molemmat saavat taas muita enemmän ruokaa ja saavat muutaman jälkeläisen enemmän kuin muut lajitoverinsa. Silloin taas näiden osuus lisääntyy populaatiossa. Näin edeten hyvin pienin askelin ja pitkien aikojen kuluessa lopulta voi tuloksena olla hyvin alkeellinen lintu. Muitakin tapoja eturaajojen kehittymiseksi siiviksi voi keksiä, esimerkiksi oravien tapaan puusta toiseen hyppivillä eläimillä voi kehittyä liito-ominaisuuksia suosiva linja, joka saattaisi kehittyä lopulta siiviksi. "
Joo noin sanoen kuulostaa tietenkin ihan toimivalta, ihmisen mielikuvitus on lähes rajaton. Mutta eikö tälläisessä tilanteessa pitäisi sitten löytyä fossiilisarja jossa näkyy raajojen vähittäinen piteneminen ja muutos lopulta siiviksi? Tai jos otetaan tämä t-rex, miksi t-rex pysyi ilmeisesti miljoonia vuosia täysin muuttumattomana? Eikö esimerkiksi evoluutio olisi tällöin jatkuvaa, joku t-rex kun aina pärjää paremmin ruoanhankinnassa ja tällöinhän juuri sen geneettisten ominaisuuksien pitäisi aina yleistyä populaatiossa? Ainahan joku on parempi toista, eikö niin? Tällöinhän aina pitäisi tapahtua jonkinlaista evoluutiota, miksi siis evoluutio saattaa jonkun lajin kohdalla jämähtää paikoilleen miljooniksi vuosiksi? Ja joidenkin kohdalla taas olla ilmeisen nopeata?
"Evoluutiossa ei ole mitään päämäärää, johon se suuntaisi. Siivet eivät olleet suunnitemana, evoluutio vain johti joillain tähän sopivien ympäristöpaineiden ja sopivien pienien mutaatioiden kautta. Toisilla taas toisenlaiset selviytymispaineet saattoivat johtaa vaikka eturaajojen täydelliseen katoamiseen ja siirtymiseen veteen. Tähän kaikkeen riittää vain se, että yksilö, joka selviää paremmin, onnistuu saamaan enemmän jälkeläisiä, joille välittää geenejään sekä tosiasia, että kaikilla elävillä lajeilla tapahtuu toisinaan geneettisen koodin kopioinnissa solulta toiselle välillä virheitä. Tällaiset mutaatiot ovat tavallisimmin haittaavia, mutta aina joskus joku mutaatio parantaakin yksilön selviämistä pieneltä osin, mutta sekin riittää, koska silloinkin tämä uusi ominaisuus lisääntyy paremman lisääntymisen takia muita enemmän."
Joo ymmärrän kyllä tämän ja tiedän että meillä ihmisillä joille suunnittelu on jokapäiväistä voi olla vaikeata ymmärtää ettei suunnitelmallisuutta esiinny ja siksi minullekin saattaa olla vaikeata käsittää sitä miten sattumanvaraisuus ja suunnittelemattomuus voi lopulta johtaa hienoihin keksintöihin. En sinänsä mitenkään kiistä evoluutiota ja perinnöllistä muuntelua, mutta silti joudun kyllä vähän tunnustamaan että tuntuu vaikealta käsittää miten evoluutiomekanismi voisi selittää kaikkien eliölajien synnyn.
Olet varmasti oikeassa, että evoluutio etenee usein hyppäyksittäin. Näiden hyppäysten välillä muutokset ovat hitaampia eivätkä kovin dramaattisia. Miksi näin?
Ensinnäkin luonnonolosuhteet saattavat muuttua toisinaan hyvin radikaalisti, jolloin voi kuolla valatavasti eläinlajeja lyhyessä ajassa. Tällainen tilanne antaa mahdollisuuden jäljelle jääneille eläinlajeille siirtyä uusille alueille tai uudenlaiseen ravintoon. Esimerkiksi suurien petojen kuollessa nousee mahdolliseksi pienempien petojen kehittyä syömään riistaa, jota aiemmat suuret pedot olivat syöneet. Koska pienestä pedosta ei synny tehokasta suurpetoa evoluution keinoin kovin nopeasti, ei kehitykselle ollut mahdollisuutta ennen kuin jo olemassaolevat tehokkaammat pedot olivat poissa. Dinosaurusten aikana pienet nisäkäspedot, joille kehittyi kyky saada aiempaa suurempaa riistaa, eivät saaneet tällä mutaatiolla välttämättä mitään lisääntymisetua, koska ne joutuivat ainoastaan taistelemaan silloin näitä tehokkaaampien dinosaurusten kanssa samasta ravinnosta, kun taas ne pienet nisäkäspedot, joilla oli ehkä joitain etuja vastaavaa ravintoa syöviin dinoihin nähden (nopeus, äly?). Suurten dinosaurusten kadottua, tapahtui nopea hyppäys, koska jokainen mutaatio joka mahdollisti suuremman riistan käytön, oli välittömästi suuri etu yksilön geenien lisäämiselle.
Toisaalta muuttumista ja kehittymistä johonkin suuntaan ei tapahdu silloin, kun siitä ei ole mitään hyötyä. Otetaan vaikka tuo tyrannosaurus rex jälleen esimerkiksi. Se oli ehkä saavuttanut hyvin täydellisen aseman omassa ekosysteemissään. Uhkia saattoi olla sillä hyvin vähän. Riistan ja saalistajien suhde oli tasapainossa. Rexiin ei kohdistunut mitään merkittäviä kehittymispaineita, vaan päinvastoin käytännössä jokainen muutos saatoi olla pelkästään huonoon suuntaan. Koon kasvu aiheutti enemmän haittaa kuin hyötyä, ravinnon tarve kasvoi eikä lisäkasvusta saatu aiempaa enempää ravinnonhankintahyötyä. Pienempi koko saattoi johtaa vaikeampaan saalistamiseen. Pieni älyn lisäys ei välttämättä hyödyttänyt yhtään mitään.
Hyppäykseen saattaa olla myös geneettiset syyt. Merkittäviä suuria yksilöä hyödyttäviä mutaatioita ei tapahdu kovin usein. Mitä pienempi populaatio ja mitä hitaammin lisääntyy, sitä harvinaisempi on tuollainen merkittävä, hyppäyksen aiheuttava, mutaatio. Nykyihmisen synnyssä on todennäköisesti tapahtunut jossain vaiheessa jokin sellainen mutaatio, joka on lisännyt ihmisen älyä niin paljon, että kulttuurievoluutio tuli mahdolliseksi. Ihmisen aivot kehittyivät niin, että sukupolvelta toiselle pystyttiin siirtämään hyvin monimutkaista informaatiota kielen avulla. Samasta aivojen paremmasta kyvystä syntyi ilmeisesti myös kehittyneempi muisti ja muita henkisiä kykyjämme. Aiemmilla ihmislajeilla, jotka nekin olivat kehittyneet paljon, ei kuitenkaan ollut näin ylivertaista kykyä. Tuo mutaatio olisi hyvin saattanut tapahtua ehkä jo miljoona vuotta aiemmin tai antaisi vieläkin odottaa itseään. Oli siis ehkä vain sattumaa, että tämä hyppäys tapahtui juuri tuolloin tai että se yleensäkään tapahtui.
Ymmärrän vaikeuden tajuta, miten kaikki tämä on voinut syntyä sattuman ja evoluution yksinkertaisten lainalaisuuksien kautta. Mielestäni vaikeus syntyy siitä, että ajattelemme tämän olleen tarkoitus. Näinhän ei ole. Ei ensimmäisen solun jakautuessa ollut mitään tarkoitusta luoda tämä maailma näine lajeineen. Ymmärtämisen vaikeus tulee aina, jos ajattelee tätä hetkeä kaikkien edeltävien hetkien päämääräksi. Se, että luet juuri näitä sanoja juuri tällä hetkellä, olisi vain eilisestä pääteltynä lähes täydellisen epätodennäköistä. Se ei kiutenkaan tarkoita, että tätä ei tapahdu tai tämä olisi kaikki ennalta suunniteltua. Eilisestä katsottuna oli varsin todennäöistä, että teet juuri tällä hetkellä jotain. Evoluution laita on samoin. saattoi olla melko todennäköistä, ensimmäisetn solujen lisääntyessä, että tälläkin hetkellä on olemassa elämää ja että se olisi kehittynyt moniin eri suuntiin, mutta juuri tällaisen todennäköisyys olisi ollut häviävän pieni.
Tässä voikin olla eräs osasyy massasukupuuttoihin joita on tapahtunut useita kertoja planeettamme historiassa (joka on melko paljon pidempi kuin kreationistit luulevat)
elikäs: elinolosuhteet muuttuvat nopeasti, luonnonmullistukset, tulivuoret ,asteroidit... seuraus: joukkosukupuutto.
Lueppas alan perusteos: "Lajien Synty, Charles Darwin". Siinä Darwin vääntää rautalangasta vastaukset kysymyksiisi. Kirjan lukemisen jälkeen olet onnellinen, että kirjoitit tuon avauksen nimimerkillä etkä omalla nimelläsi.
lukenut sen ja annan sille kyllä arvoa. Mutta voitko kiistää sen, että jos eliölaji joutuu liian nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, niin sukupuutto uhkaa?
Ai niin, muuten välimuotoja tarvitaan miljoonia, muutama hassu kun ei oikein riitä.
Tämä on muuten taas hyvä esimerkki vähän siitä miten evoluutioon suhtaudutaan. Uskallappa vähääkään arvostella, niin heti seuraa valtava ryöpytys ja sua pidetään vähintäänkin idioottina jolta puuttuu yleisivistys. Ettei vain asia olisi niin, että evoluutio ja ateismi ovat niin vahvasti naimisissa keskenään että evoluution arvostelu tulkitaan aina ateismin loukkaukseksi maailmankatsomuksena. Muuten ateismi on uskonto, jos et satu tietämään! Ja ateismi uskontona on epäonnistunut yrityksisessään selittää maailmankaikkeuden synty vain luonnollisista syistä johtuvaksi.
...jospa vaikka vakuuttuisit:
Kelpoisimman valmistus : DNA ja evoluution kiistattomat todisteet / Sean B. Carrol
Kirja selittää normaalijärkeen käyvästi mm. näköharhan puuttuvista välimuodoista.
..tähän sotkea.
Ateismi ei ole uskonto. Olet varmasti nähnyt ateismin määritelmän monesti, jos olet tuollaista soopaa täällä suoltanut. Noista "puuttuvista" välimuodoista sen verran, että voihan dinosauruksetkin nähdä lintujen välimuotona. Mikä yhtenä esimerkkinä mainittakoon. Raamattu väittää niiden luiden kuuluneen jättiläisille. Mikä kertoo senaikaisesta tietämyksestä. Mistäpä se totuus olisikaan voitu silloin tietää. Ei nähty maapallon pyöreyttä eikä osattu yhdistää Aurinkoa muihin tähtiin jne. jne.
postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.
Et oikeasti voi olla noin TYHMÄ!?!
Jopa Vatikaani on hyväksynyt evoluutioteorian: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Vatikaani Maan ulkopuolella voi olla synnitöntä elämää/art-1288338205800.html
"Ja ateismi uskontona on epäonnistunut yrityksisessään selittää maailmankaikkeuden synty vain luonnollisista syistä johtuvaksi."
Ateismi ei selittele mitään... aivan kuten ei postimerkkien keräilemättömyyskään...
Tässä vielä linkki ateismista (vaikket siitä mitään ymmärräkään): http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi
sitten perustella minulle sitä, miksi monet ateistit vaahtoavat ikuisesta kaikkeudesta ja väittävät ilman muuta muka tietävänsä että kaikki on ainetta tai kaikki on selitettävissä luonnollisilla syillä?
Vai kuulenko taas sen typerän vastauksen jossa kiistetään, että ateistit meillä Suomessa eivät kiihkoilleet menneinä vuosikymmeninä äärettömästä ja ikuisesta kaikkeudesta? Taitaa asia olla vain niin, että tieto-opillinen ateismi todellisuuden luonnetta koskevine väitteineen on vähitellen muuttunut passiiviseksi ateismiksi kun ateistin ei enään tarvitse pelätä, että joku voisi todistaa Jumalan olevan olemassa.
Totuus on, että emme tiedä yhtään mitään niistä voimista jotka maailmankaikkeuden taustalla on, emmekä tule tietämäänkään.
Vai ollaanko vielä sillä tasolla, että ateistin pitää yrittää väittää että aiemmin eläneet eläimet olivat niin hiton tyhmiä ja köntysmäisiä vain jotta evoluutio olisi uskottava?
Muuten voisit ateistina vähän selventää mulle sitä, millä logiikalla ateisti yrittää väittää ettei maailmassa ole muka tarkoituksenmukaisuutta? Evoluution mukainen maailma näyttäytyy hyvin tarkoituksenmukaisena, vai eikö muka näyttäydy? Miksi joku hiton Hawking väittää, että maailmankaikkeus ei ole tarkoituksenmukainen sillä perusteella että muillakin aurinkokunnilla on planeettoja? Vai onko ateistit niin saatanan tyhmiä etteivät voi käsittää että meillä on kielessämme sana tarkoituksenmukaisuus, vai pitääkö tyhmien ateistien poistaa kokonaan se sana kielestämme?
Mistä johtuu ateistien saatananmoinen tyhmyys, kun pitää jumankauta puuttua joka asiaan. Jos katselen luonto-ohjelmaa niin näen gepardin saalistavan gasellia, ihaillen sanon että ompas siinä tarkoituksenmukainen saalistaja. Jos samassa huoneessa sattuu olemaan ateisti, niin kuulet heti helvetin saarnan siitä ettei tarkoituksenmukaisuutta ole olemassa. Helvetin ateistien pitäisi mennä hoitoon!
Ja vielä kehtaat väittää ettei ateismi muka selittele mitään... Se ei muuta ole tehnytkään kuin selitellyt ja jatkuvasti jankuttanut.
Mietipä tätä, vai oletko liian tyhmä sellaiseen?
Tieteessä vaikuttaa vahvasti käsitys, jonka mukaan kaikki on selitettävissä nojautumalla luonnonlakeihin. Mutta todellisuudessa luonnonlaki, vaikkapa Newtonin painovoimateoria on vain matemaattinen kaava kirjoituspöydällä joka on saatu aikaan luontoa havaitsemalla. Se kaava ei todellisuudessa ole luonnonlaki, koska luonnonlakeja sellaisenaan ei edes ole olemassa, näin asia on kumma kyllä. Tiede voi lähestyä totuutta tutkimalla ja havainnoimalla maailmaa ja tätä kautta luonnonlait (ne matemaattiset kaavat) paranevat aikojen kuluessa.
Jos joku väittää että maailmaa ohjaavat luonnonlait, hän tulee samalla väittäneeksi että maailma on tarkoituksenmukainen, koska maailmalla on silloin oma säännöstönsä jonka mukaan se näyttää toimivan. Onko evoluutio luonnonlaki? Tätä hankaloittaa se, että evoluutiossa joudutaan aina tekemisiin sattuman kanssa. Voidaan ajatella, että evoluution jotkut periaatteet edustavat luonnonlakeja, mutta se prosessi kokonaisuudessaan jolla yritetään selittää miten eliölajit ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa ei ole luonnonlaki. Siis evoluutio kumoaa väitteen, jonka mukaan maailmaa aina ohjaavat luonnonlait.
"Totuus on, että emme tiedä yhtään mitään niistä voimista jotka maailmankaikkeuden taustalla on, emmekä tule tietämäänkään."
Mistä tiedät, että emme tule koskaan tietämään?
"Vai ollaanko vielä sillä tasolla, että ateistin pitää yrittää väittää että aiemmin eläneet eläimet olivat niin hiton tyhmiä ja köntysmäisiä vain jotta evoluutio olisi uskottava? "
Mitä uskoteltavaa evoluutiossa on?
"Muuten voisit ateistina vähän selventää mulle sitä, millä logiikalla ateisti yrittää väittää ettei maailmassa ole muka tarkoituksenmukaisuutta?"
Ainoa tarkoituksenmukaisuus joka voi olla olemassa koko universumissa tai tällä planeetalla, että oli mikä asia tahansa niin se päättyy ajallaan.
"Mistä johtuu ateistien saatananmoinen tyhmyys, kun pitää jumankauta puuttua joka asiaan. Jos katselen luonto-ohjelmaa niin näen gepardin saalistavan gasellia, ihaillen sanon että ompas siinä tarkoituksenmukainen saalistaja. Jos samassa huoneessa sattuu olemaan ateisti, niin kuulet heti helvetin saarnan siitä ettei tarkoituksenmukaisuutta ole olemassa. Helvetin ateistien pitäisi mennä hoitoon!"
En usko, että kukaan on noin tehnyt sinulle ja vaikka olisikin niin jokainen ateisti on yksilö.
"Ja vielä kehtaat väittää ettei ateismi muka selittele mitään... Se ei muuta ole tehnytkään kuin selitellyt ja jatkuvasti jankuttanut."
Ateismi ei ole sama kuin ateisti. Ateismi on pelkästään epäusko jumaliin ja ateistit voivat olla mitä tahansa muuta kuin jumaliin uskovia.
"Jos joku väittää että maailmaa ohjaavat luonnonlait, hän tulee samalla väittäneeksi että maailma on tarkoituksenmukainen, koska maailmalla on silloin oma säännöstönsä jonka mukaan se näyttää toimivan. "
Tarkoitatko siis, että maailman tarkoitus on olemassaolo itse? Miksei tarkoitus voisi olla ettei mitään olisi olemassa?
"Siis evoluutio kumoaa väitteen, jonka mukaan maailmaa aina ohjaavat luonnonlait."
Milloin luonnonlait eli fysiikan lait ovat lakkaneet toimimasta tai ovat toimineet väärin? Vai sekoitatko nyt lait uskonnossa ja fysiikassa?
Uskonnossa lait kuvaavat miten asioiden pitäisi olla ( kaikella on tarkoitus) ja fysiikassa lait kuvaavat miten asiat ovat ( mahdollisesti tarkoitusta ei ole).
Jos maailmalla on tarkoitus niin minkä luulet sen olevan?
länsimaalainen ihminen ja rationalisti, tulen käyttämään aina omia aivojani. Jos näen joukon sekopäitä vaahtoavan asioista joita en ymmärrä ja joilla ilmiselvästi on jokin johon he uskovat, tulen kutsumaan heitä uskovaisiksi riippumatta wikipedian määritelmistä tai mistään muustakaan.
"Milloin luonnonlait eli fysiikan lait ovat lakkaneet toimimasta tai ovat toimineet väärin? Vai sekoitatko nyt lait uskonnossa ja fysiikassa?"
Voisitko nyt täsmentää mitä tarkoitat luonnonlailla? Sille paperilappuselle raapustettua matemaattista kaavaa jonka on tarkoitus kuvata vaikkapa painovoimalakia? Entä kutsuisitko sattumaa luonnonlaiksi?
pohjoismaalainen ihminen ja tulen kutsumaan sinua aina tyhmäksi, ÄO:stasi riippumatta. Jos törmään asioihin, joista en mitään tiedä, en missään nimessä aio ottaa niistä selvääkään. Käytän vain omia aivojani, mitään sinne lisäämättä (olethan varmaan kuullut sanonnan: "Tieto lisää tuskaa/Difficultātem facit doctrīna"?). Olen myös avoin, suvaitsevainen ja otan aina toiset ihmiset huomioon jne... ;o)
Tässä sinulle muutama luonnon-/fysiikanlaki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiikan_lait
Tarkoitatko sattumalla kvanttimekaniikan tapahtumia, evoluutiota vai mitä?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttimekaniikka
Se, että sinä et ymmärrä esim. painovoimalakia, ei tee siitä toimimatonta fysiikanlakia. Voit testata sen menemällä korkean rakennuksen katolle ja hokemalla "painovoima on humpuukia, painovoima on humpuukia...", samalla kun hyppäät alas sieltä...
Tiedän kyllä, että Newtonin mukaan kahden kappaleen välinen vetovoima on suoraan verrannollinen kappaleiden massaan ja kääntäen verrallinen niiden välisen etäisyyden neliöön.
Oletko nyt tyytyväinen? Tämä voidaan kirjoittaa myös matemaattiseen muotoon, mutta mikä on se painovoima siellä taustalla? Se painovoima ei ole kuitenkaan Newtonin laki, koska Newtonin laki on saatu aikaan vain tarkkailemalla luontoa. Myös Eisteinillä on oma painovoimalakinsa, selitykset siis tarkentuvat, mutta mikä on itse se taustalla oleva voima?
Itselläni on vähän se käsitys, että kun painovoimalaki on "löydetty", niin heti löytyy joukko ihmisiä jotka alkavat kuvitella painovoimalakia jokisikin ikuiseksi laiksi jonka avulla voidaan sitten rekonstruoida koko maailmankaikkeuden historia, lopujen lopuksi vain OLETTAMALLA että sama laki on aina vaikuttanut samalla tavalla. Todellisuudessa emme kuitenkaan tiedä mitä oikeasti löytyy näiden lakien ja lainalaisuuksien takaa.
Sitten ateismista vielä, sanot ettei ateisti ole uskovainen koska ei usko mihinkään jumaliin. Kyllä ateisti uskoo ainakin siihen ettei jumalia ole olemassa ("ateistit voivat olla mitä tahansa muuta kuin jumaliin uskovia"), siis ateistikin uskoo. Sillä todisteiden puute ei todista asian olemattomuudesta ja anteeksi vain, mielestäni ateistit ovat kokoajan kovasti yrittäneet todistaa ettei jumalia ole tai ettei niitä tarvita.
"Ainoa tarkoituksenmukaisuus joka voi olla olemassa koko universumissa tai tällä planeetalla, että oli mikä asia tahansa niin se päättyy ajallaan."
Höh, mielestäni ihmiset kokoajan pyrkivät toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla, meillä on lait joiden tarkoituksena on suojella ihmisiä (ilmeisesti sinun mielestäsi ne lait eivät ole tässä universumissa, koska tässä universumissa ei mielestäsi voi olla mitään tarkoituksenmukaisuutta).
Ihminen pyrkii ainakin säilymään hengissä, useimmat pyrkivät lisäksi menestymään elämässään ja saamaan arvostusta. Myös eläimet evoluutiossakin pyrkivät ainakin yksilöinä säilymään hengissä ja jatkamaan sukuaan. Kyllä tarkoitusta ja tarkoituksenmukaisuutta löytyy paljonkin. Kun insinööri suunnittelee uutta siltaa, hän pyrkii laskemaan sen kantavuuden sellaiseksi että se kestää sen painon mitä on ajateltukin. Tarkoitusta ja tarkoituksenmukaisuutta löytyy pilvin pimein, ilmeisesti nämä kaikki ovat siis jotenkin universumin ulkopuolella.
siihen uskovaisten lahkoon, jotka uskovat ettei vaaleanpunaisia menninkäisiä ole olemassa!?! Joten sinä uskot vaaleanpunaisten menninkäisten olemattomuuteen... olet siis uskovainen! Tauno kertoo saaneensa 12 kiloisen hauen, mutta et usko häntä... olet siis uskovainen! Et usko huomisen säätiedotukseen... ahaa, olet siis uskovainen jne...
"Sitten ateismista vielä, sanot ettei ateisti ole uskovainen koska ei usko mihinkään jumaliin. Kyllä ateisti uskoo ainakin siihen ettei jumalia ole olemassa ("ateistit voivat olla mitä tahansa muuta kuin jumaliin uskovia"), siis ateistikin uskoo."
Kuinka ajattelit todistaa olemattoman olemassa olevaksi? Yleensä positiivisen väitteen (esim. Jumala on olemassa) esittäjällä on todistustaakka.
"Sillä todisteiden puute ei todista asian olemattomuudesta ja anteeksi vain, mielestäni ateistit ovat kokoajan kovasti yrittäneet todistaa ettei jumalia ole tai ettei niitä tarvita."
Uskovaiset sanovat, ettei mitään voi syntyä tyhjästä... paitsi Jumala!?! Jos jumala voi syntyä itsestään, niin miksei maailmankaikkeus voisi sitä tehdä (kvanttifluktuaation avulla)?
Sekoitatko tarkoituksella asioita keskenään???
"Höh, mielestäni ihmiset kokoajan pyrkivät toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla, meillä on lait joiden tarkoituksena on suojella ihmisiä (ilmeisesti sinun mielestäsi ne lait eivät ole tässä universumissa, koska tässä universumissa ei mielestäsi voi olla mitään tarkoituksenmukaisuutta)."
Ihmisillä on tarkoituksenmukaisia tekoja, mutta se ei tarkoita sitä että universumilla niitä olisi. Sekoitat kummallisella tavalla luonnonlait ja ihmisten lait keskenään!?! Ei luonnonlakeja ole kukaan laatinut, ne ovat todettuja faktoja... "Luonnonlait ovat luonteeltaan erilaisia kuin lait oikeudenkäytössä tai uskonnoissa, koska ne eivät määrää, miten asioiden tulisi olla, vaan ainoastaan kuvaavat, miten ne ovat. Luonnonlakeja ei tule sekoittaa ajatukseen luonnollisesta laista, joka on etiikan alan käsite." (lainaus Wikipediasta).
Ei esim. painovoima tarvitse mitään tarkoituksenmukaisuutta (vedänpä nyt tuota kahvikuppia pöytää vasten, jottei se lähde leijumaan avaruuteen...).
Jos luonnonlait toimisivat eri tavalla, ihmisiä tai maapalloa tuskin olisi olemassakaan. Ja mistä sitä tietää, vaikka olisi olemassa lukemattomia muita universumeja, joissa kaikissa olisi erilaiset luonnonlakinsa!? (< taas uusi uskonto!!!)
Nyt mulla alkaa olla jo kiire, että ehdin kaikkien uskontojeni riitteihin osallistumaan (usko kristinuskonnottomuuteen, usko islaminuskonnottomuuteen, usko vaaleanpunaisten menninkäisten olemattomuuteen jne...).
...tarkoitin tietenkin kristinuskonnottomuutta (enkä uskoa kristinuskonnottomuuteen, sillä onhan niitä kristinuskovaisia olemassa!) jne...
38 asteen kuume aiheuttaa pientä keskittymishäiriötä...
minulle, miten ihmisten lait tarkkaan ottaen syntyvät. Kun kerran uskot ettei mitään muuta kuin materiaa ole olemassa. Täytyyhän näiden ihmisten lakien jotenkin "kummuta esiin" aineesta, eikö totta? Olla jollakin tavalla seuraus niistä luonnonlaeista.
Luonnonlait ovat luonnonlakeja, enkä väitä että niillä olisi sinänsä tarkoitusta. Vaikka jumala olisi maailman luonut, en voisi tietää miksi jumala maailman loi. Eli lopputulos on sama: koko universumilla ei sinänsä ole mitään tarkoitusta josta minä mitään voisin tietää.
Muuten voisitko todistaa minulle ettei jumalaa ole olemassa? Vai väitätkö jo nyt tietäväsi tieteellisen tiedon perusteella ettei sitä ole?
Entä miten osaat selittää sen, miten ihminen muuttaa ympäristöään? Suunnittelen vaikkapa rantamökin, sitten hankin materiaalit ja lopulta kasaan ne valmiiksi rantamökiksi. Osaatko johdonmukaisesti selittää miten se kaikki tarkkaan ottaen tapahtuu?
Siis miten aivoissani syntynyt suunnitelma voi lopulta muuttaa ympäristöä ja miten luonnonlait sen oikeasti selittävät? Entä syntyykö se suunnitelma aivoissani jotenkin spontaanisti aivosolujen toiminnan seurauksena, vai voinko "minä itse" jotenkin vaikuttaa siihen?
noin lyhykäisesti:
Miten ihmisten tarkoituksenmukaiset lait voivat muuttaa fyysistä tarkoituksettomien luonnnonlakien alaista todellisuutta?
Ihminenhän kun käsittääkseni kuitenkin on osa luontoa, eikö totta? Vai väitätkö ettei ole!
sekaisin!
Ei luonnolaeilla ja ihmisten laeilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa...
Ihmisten lait perustuvat etiikkaan ja moraaliin, luonnonlait taas fysiikkaan.
"Muuten voisitko todistaa minulle ettei jumalaa ole olemassa? Vai väitätkö jo nyt tietäväsi tieteellisen tiedon perusteella ettei sitä ole?"
Miten todistetaan olemattoman olemassaolo??? Ja jos taas jumala/jumalia on olemassa, niin silloinhan Sinun pitäisi pystyä todistamaan se (positiivisen väitteen esittäjänä).
ei ihmisten laeilla ja luononlaeilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa?
Samassa universumissa ne kuitenkin näyttävät esiintyvän yhtäaikaa. Nykyihmisten tekniselle elämäntavalle on tyypillistä se, että ihminen laatii suunnitelman jotakin tarkoitusta varten, vaikkapa sillan rakentamista varten ja sitten alkaa rakentamisvaihe. Kyllä vain jollakin kummallisella tavalla se teräs alkaa muotoutua ihmisen käsissä ja alkaa vähitellen muistuttamaan sitä suunniteltua siltaa. Silta on fyysistä todellisuutta ja fysiikan lakien alainen tekele. Suunnitelma edeltää siis sillan rakentamista. Suunnitelma on kiistatta osa ihmisten lakeja, jollakin kummallisella tavalla fyysinen maailma näyttää kuitenkin taipuvan ihmisen tahtoon - eikö vain?
Vielä siitä jumalan olemassaolon todistamisesta, tietääkö nykytiede kaikkea?
Ei varmaankaan...
Entä tiedätkö mikä jumala on tai miltä näyttää?
Tuskimpa...
Voitko siis olla varma, että jumalaa ei ole olemassa?
Tuskin...
Eli meillä on ilmeinen ongelma: jos jumala on pilven reunalla oleva parrakas setä (kuten jotkut ehkä kuvittelevat) on suhteellisen helppo tutkia löytyykö pilvenreunalta sellaista. Mutta kun emme oikeasti edes tiedä mistä on kysymys, joten on aika vaikeaa ehdottomasti todistaa lopulta varmasti mitään...
"Voisitko nyt täsmentää mitä tarkoitat luonnonlailla?"
Luonnossa havaittavia säännönmukaisuuksia, fysiikan lakeja, lähinnä niitä joissa ei ole toistettavia päinvastaisuuksia, eli "tosi lakeja" mutta muitakin määritteitä on kuten tässä mainitaan http://en.wikipedia.org/wiki/Physical_law.
"Entä kutsuisitko sattumaa luonnonlaiksi?"
Sattumassa ei ole säännönmukaisuutta tai jos siinä on niin haluasiin tietää siitä, että se kelpaisi luonnonlaiksi joten en kutsuisi.
siis sattuma ei ole luonnonlaki, ei silloin Darwinistista evoluutiotakaan (ainakaan sitä prosessia jonka seurauksena kaikkien lajien sanotaan syntyneen) oikein sellaiseksi voi kutsua, vaikka toki Darwinismissa luonnonvalintaa voidaan ehkä kutsua luonnonlaiksi. Loppujen lopuksi lähinnä vain mutaatiot kun voivat synnyttää uusia geenejä ja mutaatiot ovat sattumanvaraisia.
Tästä voi jo tehdä sen johtopäätöksen, että pelkillä luonnonlaeilla ei voida selittää maailmaa. Samaan tulokseen voi tulla jo siksikin että ihmisillä on omat lakinsa joilla on tarkoituksia ja ne taas eivät ole luonnonlakeja. Samoin nämä ihmisten lait voivat myös muuttaa maailmaa. Siis väite: koko maailma voidaan selittää luonnonlaeilla ei missään nimessä pidä paikkaansa.
Samoin meidän uskomuksetkin muuttavat maailmaa (ne voivat olla toki täysin vääriä ja usein ovatkin), mutta muuttavat silti. Koska ihminen toimii yleensä arvojensa ja etiikkansa mukaisesti, pyrkien toteuttamaan niitä omalla toiminnallaan. Siis ihmisten uskomukset, arvot ym. muuttavat maailmaa, meidän ihmisten toiminnan kautta. Tämä tapahtuu myös tässä samassa universumissa jossa elämme, siinä samassa missä esiintyy ns. luonnonlaitkin.
Kritiikkini ateismia kohtaan koskee ennenkaikkea sellaista anteeksi nyt vain (perverssiä ateismia), joka yrittää väittää että elämäksi kutsuttu ilmiö, jolle on tyypillistä uskomukset, päämäärät, suunnnittelu, tietoisuus, ajattelu ja tunteet voitaisiin muka kuvata vain luonnonlaeilla tai että koko maailma muka voitaisiin kuvata vain luonnonlakeihin turvautumalla. Ateistien suusta kun olen kuullut kaikenlaista hölynpölyä: elämä on pohjimiltaan vain ainetta tai pelkkää biologiaa tai uskomuksilla ei ole mitään väliä.... (on niillä on totisesti).
Väitit että ihmisten laeilla ja luonnonlaeilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kuitenkin nykyään geenitutkimuken ollessa hyvin muodikasta on tullut tavaksi etsiä ihmisen käyttäytymisen syitä biologiasta. Etsitään rikollisuuden geeniä, epäsosiaalisuuden geeniä ja ties mitä. Siis vallalla on käsitys jonka mukaan ihmisen käyttäytymistä voidaan selittää biologian ja geenien avulla. No niiden ihmisten lakien tarkoituksena on nimenomaan vaikuttaa meidän käyttäytymiseemme. Voi olla pian, että meillä aletaan ihan tosissaan väittää että rikollinen ei ollut vastuussa koska rikollisuuden geeni pani hänet murhaamaan. Tai entäs sellainen mahdollisuus, että tulevaisuuden yhteiskunnassa ihminen voidaan laittaa vankilaan heti tämän synnyttyä vain siksi että geeniperimänsä perusteella hän todennäköisesti tulee murhaamaan jonkun.
"Luonnossa havaittavia säännönmukaisuuksia, fysiikan lakeja, lähinnä niitä joissa ei ole toistettavia päinvastaisuuksia, eli "tosi lakeja" mutta muitakin määritteitä on kuten tässä mainitaan"
Aivan paino mielestäni sanalla 'havaittavia', mutta se että niitä voidaan nyt havaita ei vielä riitä todistamaan sitä, että ne ovat muuttumattomia. Ne oletetaan muuttumattomiksi ja tämän olettamuksen varaan luonnontiede on rakentanut maailmankuvansa. En toki voi väittää että minulla olisi todisteita niiden muuttumisesta, mutta minusta on silti pidettävä mielessä että kyseessä on lopulta vain oletus.
Kun kysytään mistä universumi koostuu, niin onko vastaus:
Aineesta (joka on myös energiaa) ja luonnonlaeista
Vai onko vastaus itseasiassa:
Vain aineesta (joka on myös energiaa)
Tätä tarkoitan kun väitän että luonnonlakeja ei kenties ola lainkaan olemassa. En suinkaan sitä, että voisin leijailla katolta hypätessäni.
metakeskustelua... NOT!
"Eli meillä on ilmeinen ongelma..."
Ei "meillä" ole mitään ongelmaa... sinulla niitä kyllä saattaa olla enemmänkin...
Et edelleenkään pysty rakentamaan esim. autotallia luonnonlakien vastaisesti, mutta rakennuslain ("ihmisten laki") vastaisesti pystyt sen helposti tekemään. Tietenkin, jos saat autotallisi leijumaan itsestään (kumoamaan painovoiman), on kyseessä luonnonlakien vastainen rakennelma...
Koska ihminen suunnitteli painovoiman, oliko se suunniteltu ennen perustuslakia vai sen jälkeen? ;o)
"Suunnitelma on kiistatta osa ihmisten lakeja, jollakin kummallisella tavalla fyysinen maailma näyttää kuitenkin taipuvan ihmisen tahtoon - eikö vain?"
Ei suunnitelma ole osa mitään lakia... ja fyysinen maailma taipuu ihmisten tahtoon fysiikanlakien mukaisesti!
Eikä evoluutio kumoa mitään luonnonlakia (esim. sitä painovoimaa), myöskään se ei perustu sattumaan, vaan sopeutumiseen.
Voitko olla varma, että Jumala on olemassa? Mitkä todisteet puhuvat Jumalan olemassaolon puolesta? TuskiNpa niitä on yhtään...
"Eikä evoluutio kumoa mitään luonnonlakia (esim. sitä painovoimaa), myöskään se ei perustu sattumaan, vaan sopeutumiseen. "
No kerro minulle miten sopeutuminen synnyttää uusia eliölajeja? Sopeutuminen on sitä, että meillä on tietyt olosuhteet joiden mukaiseksi eliö sopeutuu. Sattuma on pakosta osa evoluutiota, juuri sattuma synnyttää sitä vaihtelua joiden välillä ns. luonnonvalinta voi valita. Jos vaihtoehtoja ei ole, ei valintaakaan voi tapahtua. Ei evoluutio tietenkään kumoa yhtään luonnonlakia, mutta se itsessään ei ole luonnonlaki (paitsi ehkä luonnonvalinnan osalta).
"Koska ihminen suunnitteli painovoiman, oliko se suunniteltu ennen perustuslakia vai sen jälkeen? ;o)"
Sä oot humalassa... En ole sanonut ihmisen suunnitelleen painovoimaa, mutta Newtonin kaava F=G * (m1*m2)/r2 on hänen keksintönsä, jonka tarkoituksena on kuvata luonnossa havaittavaa voimaa.
"Et edelleenkään pysty rakentamaan esim. autotallia luonnonlakien vastaisesti, mutta rakennuslain ("ihmisten laki") vastaisesti pystyt sen helposti tekemään. Tietenkin, jos saat autotallisi leijumaan itsestään (kumoamaan painovoiman), on kyseessä luonnonlakien vastainen rakennelma..."
Tietenkään en pysty tekemään luonnonlakien vastaista rakennelmaa! Mutta minkä luonnonlain mukaan ihminen muuttaa ympäristöään?
"Ei suunnitelma ole osa mitään lakia... ja fyysinen maailma taipuu ihmisten tahtoon fysiikanlakien mukaisesti!"
Kyllä suunnitelma on ihmisen aikaansaannos, mutta ei luonnonlain aikaansaannos, eikä osa luonnonlakia. Rakennussuunnitelmassa tulee taas ottaa huomioon mm. rakennuslain ym. määräykset...
ne luonnonlait (eli fysiikan lait):
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiikan_lait
"Mutta minkä luonnonlain mukaan ihminen muuttaa ympäristöään?"
En todellakaan ymmärrä kysymystäsi (ehkä olen liian kännissä, vaikka en tänä vuonna ole juonut pisaraakaan alkoholia!?), mutta ole hyvä ja valitse yllä olevasta linkistä sopivin laki...
"No kerro minulle miten sopeutuminen synnyttää uusia eliölajeja?"
Evoluutiosta (Wikipedia):
"Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia eliöiden muodostaman populaation geenivarastossa. Eliölajit sopeutuvat ympäristöönsä tai kuolevat. Evoluutio on jatkuva, itseohjautuva ja ympäristöherkkä tapahtumasarja, joka muuttaa populaatioiden ominaisuuksia kohti suurempaa sopeutumista. Evoluution mekanismeja ovat perinnöllisyys (jälkeläiset perivät vanhempiensa ominaisuudet), mikromuuntelu (jälkeläiset ovat keskenään lievästi erilaisia) ja luonnonvalinta (keskenään erilaiset jälkeläiset menestyvät eri tavoin).
Lisääntymisen yhteydessä geenit kopioituvat molekyylitasolla epätäydellisesti: syntyy kopiointivirheitä virheenkorjausmekanismeista huolimatta. Jälkeläiset muistuttavat vanhempiaan, koska monet ominaisuudet periytyvät geeneissä sukusolujen mukana. Jälkeläiset eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia kuin vanhempansa, koska mutaatiot ja sukusolujen yhtyessä syntyvät uudet geeniyhdistelmät tuottavat uusia ominaisuuksia ja ominaisuusyhdistelmiä. Tosin mutaatioiden osuus on hyvin pieni verrattuna vanhempien yhdistelmä-DNA:n variaatioihin.
Jotkut yksilöt saavat enemmän jälkeläisiä kuin toiset, jolloin uudessa sukupolvessa on enemmän näiden enemmän lisääntyneiden yksilöiden ominaisuuksia kuin edellisessä polvessa oli. Näin kukin uusi sukupolvi on vähän erilainen kuin edellinen. Pitkän ajan kuluessa laji voi muuttua paljonkin tai jakautua useaksi eri lajiksi."
kuulostaa ihan hienolta, mutta geenien kopioituessa tapahtuu mutaatioita, juuri ne mutaatiot ovat sattumanvaraisia. Siis evoluutiossa on mukana sattuma, joka synnyttää sitä vaihtelua. Kuten on jälkeläiset eivät ole täysin samanlaisia, kuin vanhempansa. Jos olisivat ei luonnonvalintaakaan voisi tapahtua.
Vaikka kuinka lainaisit wikipediasta hienoja juttuja, niin et mahda mitään sille että evoluutiossa on mukana sattuma ja sattuma ei ole luonnonlaki. Ei siis ole evoluutiota luonnonlakina, vaikka luonnonvalinta sellainen ehkä onkin.
Ajattele nyt vähän: tietty määrä geenejä voidaan yhdistää tietyllä rajallisella määrällä vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen määrä on toki suunnaton, mutta kuitenkin rajallinen. Voit ajatella geenien periytymistä kuin kahden nopan heittoa, yhdistelmiä on rajallinen määrä. Nuo yhdistelmät tulevat satunnaisesti valituiksi jälkeläisissä. Näin siis syntyy erilaisia jälkeläisiä, joihin luonnonvalinta sitten kohdistuu. Juuri siis sattuma aiheuttaa satunnaista vaihtelua luonnonvalinnan valittavaksi.
Kun kysyin sinulta miten sopeutuminen synnyttää uusia eliölajeja. Niin eikö sopeutuminen ole aina mukautumista ympäristöön. Ei sopeutuminen ole sitä, että syntyy uusia ihmeellisiä ominaisuuksia.
Muuten kun katsoit tarkkaan sen wikipedia linkin luonnonlakeja, et löydä sieltä evoluutiota.
viestini tarkasti... huomaat, etten ole väittänyt evoluutiota luonnonlaiksi!
Evoluutio kuvaa maapallolla tapahtunutta eliöiden kehittymistä.
Oletko huomannut, ettei ukkonenkaan ole luonnonlaki! Mutta silti se on todellinen luonnonilmiö!
Mutaatiot ovat sattumanvaraisia, kuten sanoit. Sattuma on siis elävän maailman rakennuspalikka.
Mikä testaa näiden mutaatioiden elinkelpoisuuden?
Johon vain kaikista tyhmimmät uskovat.
jos mutaatio antaa jonkin edun, esim. vaikka paremman suojavärin kuin muilla lajin yksilöillä, on täysin päivän selvää, että jos sillä on parempi suojaväri kuin muilla, se ei joudu yhtä helposti petojen saaliiksi.
jos taas mutaatio antaa huonomman suojavärin, niin sehän tarkoittaa että yksilö erottuu helpommin elinympäristöstään kuin muut saman lajin yksilöt=se joutuu muita saman lajin yksilöitä helpommin petojen saaliiksi. tätä kaikkea kutsutaan luonnonvalinnaksi. jos yksilö ei ole edes elinkelpoinen, koska sillä on mutaatio(jos tätä meinasit?)niin se on sitten niin sanotusti paska nakki ja yksilö kuolee. enkä tässä viestissäni tarkoita että mutaatiot keskittyvät pelkästään suojaväriin tai muuhun. Ne koskevat koko eläintä, ja mutaatiot muuntelevat eläinten ominaisuuksia edullisempaan suuntaan, jolloin se selviää paremmin ympäristössään(tai saa huonon mutaation ja kuolee, koska se on huonommassa asemassa kuin muut saman lajin yksilöt).
Eli luonto itse testaa "mutaatioiden elinkelpoisuuden" varmistamalla, että edullisimmat mutaatiot saaneet yksilöt pärjäävät muita paremmin, ja koska mutaatio antaa sille jonkin edun muihiin yksilöihin nähden. eli luonto itse varmistaa, että parhaat mutaatiot saaneet yksilöt saavat elää, ja huonompien mutaatioiden saajat eivät.
eikä sua kukaan usko!
Näin minäkin tämän asian ymmärrän ja olisin mielellään kuullut myös Arrakis-nimimerkin käsityksen asiasta.
Siis mikä testaa mutaatioiden elinkelpoisuuden? Arrakis hohoi!
luisti keskustelusta kun ei enää keksinyt vastaansanottavaa:D?
eikä tuo ollut pelkästään sinua varten, joillakin ihmisillä on vähän vaikeaa omaksua tietoa
Luonnonvalinta vaikuttaa luonnossa etenkin siten, että kelpoisin yksilö elää pidempään ja saa todennäköisimin muita enemmän jälkeläisiä, syynä on myös se että kelpoisin yksilö todennäköisimmin pääsee ylipäätään jatkamaan sukuaan.
Syy siihen, miksi kelpoisin elää pidempään voi johtua mm. siitä että se kykenee muita paremmin piiloutumaan ja suojautumaan pedoilta, se myös kykenee muita paremmin hankkimaan ravintoa. Luonnossa olosuhteet joissa eliöt joutuvat elämään muuttuvat jatkuvasti, olosuhteita muuttaa erilaiset luonnonkatastrofit, säätilan vaihtelut, ilmaston vaihtelut, myös muut eliölajit muuttavat ympäristöä. Näin siis eliöt joutuvat kokoajan kohtaamaan elinympäristönsä haasteet mikä luo ns. valintapainetta. Eli pakottavaa tarvetta muuttua.
Lisäksi suvullisesti lisääntyvillä lajeilla tapahtuu myös ns. sukupuolivalintaa. Esim. koiraat joutuvat kilpailemaan naaraiden suosiosta ja vain hallitseva koiras pääsee lisääntymään.
Näin siis luonnonvalinnassa paremmin menestyneiden yksilöiden geenit lisääntyvät ja rikastuvat populaatiossa ja vähitellen koko laji muuttuu. Jotta siis luonnonvalintaa ylipäätään voi olla olemassa, yksilöiden välillä on oltava vaihtelua. Tähän tarvitaan nimenomaan sattumaa ja satunnaisuutta. Eli evoluutiossa sattuma ja satunnaisuus ovat välttämättömiä ja samalla seuraa se, ettei evoluutiota voi kutsua luonnonlaiksi, vaan pikemminkin tapahtumasarjaksi.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että evoluutiossa on aika paljon spekulaatiota ja asioita joudutaan vain olettamaan. Yksi asia on juuri tämä: Eliöt joutuvat elämään alati muuttuvassa ja haasteellisessa ympäristössä, kun ympäristö muuttuu nopeasti niin laji usein kuolee sukupuuttoon, tämä on fakta. Näyn käy aina kun muuttuminen johtaa nopeasti sellaisiin olosuhteisiin joista laji ei enään selviä. Jotta laji muuttuisi ja säilyisi hengissä, tulee olosuhteiden muuttua hitaasti. Samoin ongelmana on se, että jos ympäristön valintapaine pakottaa lajin muuttumaan hyvin radikaalisti, niin epäilen voiko laji säilyä mitenkään elinkelpoisena koska se joutuu läpikäymään muutoksen joka mielestäni heikentää sen kelpoisuutta. Itse näen, että evoluutiossa joudutaan kokoajan käyttämään valtavasti mielikuvitusta jotta voidaan keksiä miten jokin sopeutuma tai muutos olisi voinut syntyä, lopullisen varmuuden saaminen on melkein mahdotonta.
Lisäksi on muistettava mitä evoluutio ei ole: Se ei ole suunnitelmallista ja tietoista. Eli eliöt eivät juuri itse voi vaikuttaa mitenkään siihen miten evoluutio etenee, yksilö on syntymässään saanut tietyn geeniperimän ja vain sen yksilö voi jättää perinnöksi jälkeläisilleen, se mitä yksilö elämänsä aikana tekee ei mitenkään muuta tämän geeniperimää (poikkeuksena vain nykyihminen geeniteknologioineen, jolle geenien suora manipulointi on mahdollista). Tietenkin asiaa mutkistaa se, että yksilön teoilla on toki vaikutusta siihen miten se selviää elämästään ja miten kykenee lisääntymään.
on totta, että sattuma on elävän maailman rakennuspalikka tai ainakin edellytys sille, että evoluutio ylipäätään olisi mahdollista. Luonnonvalinnasta puhuu etenkin ne joilla on kova hinku todistaa evoluution olevan jotain eksaktia fysiikkaa, mitä se tosiaankaan ei ole. Toki luonnonvalinta on osa evoluutiota, mutta vain osa. Jos olisi vain luonnonvalinta, ei evoluutio toimisi tai ainakin olisi vaikea selittää miten geeniperimät noin ylipäätään syntyvät.
Jos sattumaa ei olisi, niin silloin olisi oikeastaan pakko olettaa tietyn lajin geeniperimän syntyneen jotenkin noin vain tyhjästä, ikäänkuin valmiina. Tämä geeniperimä voitaisiin järjestää vain rajatulla määrällä vaihtoehtoja (uusia vaihtoehtoja kun ei voisi syntyä).
Alat olla askeleen päässä kouluampujasta. Ainakaan hysteerinen vihanpurkauksesi ei vakuuta ketään omilla aivoillaan ajattelemaan kykenevää muusta kuin sinun ammattiavun tarpeestasi.
Evoluutio on ohjannut maapallon elämän kehitystä, mutta jatkossa sen rooli vähenee.
Ihmisen kulttuurievoluutio tulee jatkossa muovaamaan yhä enemmän koko maapallon kehityksen kulkua.
Se, kuinka hyvin me pysymme ohjaamaan tätä kulttuurievoluutiota, ratkaisee koko elävän maailman kohtalon.
esiintyy tarkoituksenmukaisuutta, sanovat ateistit sitten ihan mitä tahansa, piste. Samalla siellä esiintyy kauneutta. Näin vain on, ja ateisteja en kuuntele tippaakaan, heillä kun selvästikään ei ole mitään järkevää sanottavaa.
Jopa Rikhard Dawkings on väittänyt, että että evoluutio on ainoa teoria jolla voidaan selittää luonnossa havaittava tarkoituksenmukaisuuden syntyminen luonnollisilla syillä. Kumma, että suomalaiset ateistit eivät edes havaitse luonnon tarkoituksenmukaisuutta kun Dawkingskin sen havaitsee vaikka ei usko, että kaiken takana on mitään jumalaa.
on Suomen lakikin todellinen luonnossa maailmassa esiintyvä ilmiö, sillä on tarkoituksensa, siis tarkoituksenmukaisuus on kiistatta osa meidän maailmaamme.
täysin totta, nykyihminen muovaa yhä enemmän maapallon kehitystä ja vaikka se ei toki pysäytä evoluutiota, niin ihmisen rooli kasvaa yhä suuremmaksi.
pierukin todellinen luonnollinen maailmassa esiintyvä ilmiö, sillä on tarkoituksensa, siis tarkoituksenmukaisuus on kiistatta osa meidän maailmaamme.
??????
Ovatko kaikki jumalnistit samanlaisia idiootteja, kuin sinä?
Nyt kyllä sait minulta 10 pistettä ja papukaijamerkin!
Jos olet tuon itse keksinyt, voisin sanoa että tuo oli vuoden (tai ainakin tämän kuukauden) paras lausahdus. Tuosta lausahduksesta voisi saada hyvän "kuolemattoman" lentävän lauseen:
Ateismi on uskonto samalla tavalla kuin postimerkkien keräilemättömyys on harrastus.
Liitän tämän hyvien lohkaisujen kokoelmaani. Se on melkein samaa luokkaa kuin se mitä Pekka Autiovuori sanoi Mikko Niskasen elokuvan Käpy selän alla lopussa:
Sanotaan että nuoruus on elämän parasta aikaa, kuinkahan helvetin vaikeaa se on sitten vanhana...
Miten se varsieväkala latimera-kala oikein syntyi.
Ollako nämä niitä Älykkään Suunnittelijan luomuksia, rottien ja russakoiden lisäksi.