Olen aika hiljainen ja sosiaalisesti kömpelö jännittäjä. Uskallan kyllä aloittaa keskustelun, mutta se tyrehtyy yleensä siihen kun minulla ei ole mitään kerrottavaa. Toisen kanssa ollessa aivoni ikäänkuin jäätyvät enkä pysty rentoutumaan. Unohtelen sanoja enkä osaa kertoa asioita sujuvasti ja luontevasti. Keskityn myös samalla kovasti eleisiini ja ilmeisiini ja siihen miltä näytän. Niinkuin sanoin, uskallan tehdä aloitteita ja mennä sosiaalisiin tilanteisiin ja minulla onkin paljon tuttavia joita tervehtiä koulussa ja kaduilla. Mutta kanssani ei voi pysähtyä juttelemaan, kanssani on kiusallista ja kömpelöä. Ihmiset arvostavat sosiaalisissa tilanteissa rentoutta ja sitä että juttu luistaa hyvin. Jokunen harva henkilö on jaksanut olla kanssani siitä huolimatta ja ehkä parin kuukauden tiiviin yhdessäolon jälkeen alan rentoutua ja olla oma itseni, tosin silloinkin vielä tunnen paineita ja pelkään että henkilö jättää minut. Kaipaan erittäin paljon hyväksyntää ja arvostusta, huomiota mutta sitä en tunne saavani tarpeeksi. Kaipaan rakkautta ja ihailua mutta tunnen oloni yksinäiseksi.
Olen tajunnut että tästä ongelmasta pääsee vaan sillä että kehittää itsetuntemustaan ja -luottamustaan, ottaa rennosti ja oppii pitämään elämästään. Vasta sitten ystäviä ja ihailua tulee jos on tullakseen. Mutta se on vaikeaa - haluaisin väkisin nyt saada sitä arvostusta ja suosiota ja huutaa ihmisille kärttyisenä että MIKSI ETTE HALUA OLLA KANSSANI, MIKSI ETTE VASTAA VIESTEIHINI, TULKAA TÄNNE EN HALUA OLLA YKSIN ja roikkua heidän kintereillään. Mutta ei, tämä vain pahentaa asiaa. Täytyy ottaa vaan rennosti ja kehittää itseään, olla ystävällinen mutta antaa ihmisille vapaus omaan elämään.
Olen tajunnut että tästä ongelmasta pääsee vaan sillä että kehittää itsetuntemustaan ja -luottamustaan, ottaa rennosti ja oppii pitämään elämästään. Vasta sitten ystäviä ja ihailua tulee jos on tullakseen. Mutta se on vaikeaa - haluaisin väkisin nyt saada sitä arvostusta ja suosiota ja huutaa ihmisille kärttyisenä että MIKSI ETTE HALUA OLLA KANSSANI, MIKSI ETTE VASTAA VIESTEIHINI, TULKAA TÄNNE EN HALUA OLLA YKSIN ja roikkua heidän kintereillään. Mutta ei, tämä vain pahentaa asiaa. Täytyy ottaa vaan rennosti ja kehittää itseään, olla ystävällinen mutta antaa ihmisille vapaus omaan elämään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Keskityn myös samalla kovasti eleisiini ja ilmeisiini ja siihen miltä näytän."
Itse olin nuorena vähän samanlainen ja ihan ensimmäiseksi neuvoisin sinua keskittymään siihen mitä juttelet ja kenen kanssa ja unohtamaan tuon itseesi keskittymisen, sillä tuokin on osasyy siihen että että et "osaa" jutella. Alitajuisesti tuo itseesi keskittyminen hyydyttää sinut.
Opettele olemaan oma itsesi ja hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet, äläkä mieti niitä eleitäsi ja sitä miltä näytät.