Olisikohan mahdollista tehdä materiaali joka konvertoi esim. näkyvästä valosta useampiakin eri taajuuksia ja konvertoi ne yhdeksi tietyksi taajuudeksi?
Olisiko nanorakenteissa mahdollista tehdä tälläisiä spektrivahvistimia, superfluoresentteja?
Olisi aika räheää vetäistä autoon sellainen maali päälle joka konvertoisi vaikka puoletkin siihen langenneesta säteilystä vaikkapa punaisen spektrille. Olis aika häikäisevän punainen auto :)
Olisiko nanorakenteissa mahdollista tehdä tälläisiä spektrivahvistimia, superfluoresentteja?
Olisi aika räheää vetäistä autoon sellainen maali päälle joka konvertoisi vaikka puoletkin siihen langenneesta säteilystä vaikkapa punaisen spektrille. Olis aika häikäisevän punainen auto :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
>
Mikäli nyt ymmärsin oikein kysymyksesi, niin näinhän suurin osa luminoivista (parempi nimitys kun puhutaan valoa lähettävistä aineista) aineista tekee. Tuollaisissa loisteaineissa nimenomaan suunnitellaan, että pohjamatriisi (siis se, joka absorboi energian) olisi mahdollisimman laajalla energiavälillä absorboiva. Yleensä tämä ansorptioväli kuitenkin rajoittuu emissiota korkeampaan energiaan, koska säteilemättömän siirtymän todennäköisyys kasvaa reilusti, jos pohja-aine toimii samalla energialla kuin säteilevä aine (puhutaan herkistimestä tms.).
Tosiaan, nuo säteilyt voivat olla hyvinkin tarkasti vain yhtä aallonpituutta, esim. putki-TV:ssä tai loisteputkessa on vain vihreää, punaista ja sinistä emittoivat loisteaineet. Niiden spektri on varsin kapea, joten esim. käyttämällä vain yhtä noista loisteaineista saadaan hyvin tarkasti yhtä valoa lähettävä säteilijä.
>
Mielestäni kyse ei ole mistään "super".
Toiseen suuntaan, eli esim. infrapunavalosta näkyvää valoa, homma meneekin hankalammaksi. Tuollaisiakin laitteita on (jolloin loisteainetta/ilmiötä sanotaan up conversioniksi). Noiden kvanttihyötysuhde on vaan kohtalaisen rajoittunut, joten eipä niistä kovasti etua ole (käytetään esim. pimeäkiikareissa tms.).
Nanorakenteista ei taida merkittävää hyötyä tulla, koska kyse on suorasta yhden elektronisen tilan laukeamisesta säteilynä. Toki rakenteet vaikuttavat esim. absorboivan materiaalin absorptioviivoihin (ja leveyksiin), joten ei nanoteknologia hyödytöntä ole - mutta siis se ei käsittääkseni ole mikään ratkaisukaan.
>
En tiedä, paljonko se lisäisi heijastuvan valon lisäksi punaista (vaikka ihan hyviä hyötysuhteita loisteaineilla onkin), mutta parhaiten tuosta jotain efektiä löytyisi hämärään aikaan. Voidaan nimittäin tehdä niin, että valkoisuus tuo heijastusta ja pigmentti punaisuutta. Näin maalista heijastuvalla valolla on sama intensiteetti ja väri kuin tuollaisella emission kautta menevällä valolla. Ehkä punaisuus voisi näyttää vähän syvemmältä (vaikka taitaa juuri syvänpunainen loisteaine olla vaikein tuottaa).