Miten ilmaston lämpötilamittauksissa voi nykyäänkin olla niin paljon eroja? Onko siihen jotain järkevämpää selitystä kuin eroavat mittauslaitteet ja tietenkin mistä se lämpötila otetaan.Luulisi tosiaan että kaikilla olisi suurinpiirtein samat "prioriteetit" näissä hommissa.
Mittaus
co2porate
27373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kerroppas esimerkki niin tarkistetaan!
; )
Tarkoitan ihan näitä yleisimpiä arvojen antajia UAH, RSS, HadCRUT, NCDC, GISS.Tuollahan noita eroavaisuuksia voi seurata. http://www.climate4you.com/
törmäsin muutamiin mielenkiintoisiin juttuihin liittyen nyt niin kuumaan pohjois-Kanadaan.
(Ensin selitystä, Clear Climate Code open source projekti koodaa uudelleen GISSin lämpötila-algoritmeja siistien niitä. Tavoitteena on alussa toistaa GISS koodien toiminta (saada samat tulokset), mutta selkeyttää niitä. Kyseessä ei ole siis mikään koodin verifiointi vaikka esim sceptical science sivusto niin väittää sillä CCC ei ota kantaa siihen ovatko algoritmit oikein)
CCC blogissaan keskustelee Kanadan lämpötiladatasta:
http://clearclimatecode.org/canada/
Ongelmana on siis mittausasemien määrän romahtaminen 90 luvulla mutta myös datan epäjatkuvuus samaan aikaan. Jos katsoo asematietoja GISSin sivuilta niin huomaa, että on hyvin vaikea löytää asemaa, jolla olisi katkeamaton mittaussarja viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Usein katko on juuri 90 luvulla, tyypillinen esimerkki:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=403719250005&data_set=1&num_neighbors=1
Eipä hätä tämännököinen, kuten CCC blogissa mainitaan on Kanadassa on myös toinen luotettava mittaussarja, jota pitää ympäristöministeriön alainen Environment Canada:
http://en.wikipedia.org/wiki/Environment_Canada
Se mitä CCC blogissa ei kokeilla on vertailu näiden kahden mittausdatan välillä:
http://ber.parawag.net/images/Canada_Arctic_five_year_running_mean.jpg
Kyseinen vertailu on melko hyvä verifiointi sille ovatko GISSinkin käyttämä raakadata oikein sillä se kattaa saman alueen, mutta perustuu eri mittausdatasettiin.
(linkki löytyy Sceptical science sivuston kommenteista).
http://www.skepticalscience.com/argument.php?p=3&t=138&&a=110
PS:
Löysin muuten yhden 90 luvulla katkeamattoman mittaussarjan kanadasta:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=403719340000&data_set=1&num_neighbors=1
http://www.fortsmithairport.com/history.php
Tavoista miten lämpötiloja käsitellään ennenkuin ne julistetaan viralliseksi totuudeksi.
Suoritetun mittauksen ja ja julkistetun lämpötilan ero riippuu AGW uskon vahvuudesta. ja adjustoinnin innokkuudesta.
Oikein innokas adjustoija on saavuttanut jopa 20 asteen nousun mitattuun lämpötilaan nähden,
sekä ansaitsi säädöillään ylilimatoloogin kunnioitetun arvonimen, sekä Nobel palkinnon.
http://kenskingdom.wordpress.com/2010/02/05/giss-manipulates-climate-data-in-mackay/
Sosiaalipummilta ei ole kysytty mitään, hopi hopi sinne Pelastusarmeijan leipäjonoon!
saavutettu hyviä mittaus tuloksia, esim Michigan järvellä viime kesänä saavutettiin 604 asteen
AGW huippuja hipova lämpötilaennätys, josta mediakin tiedoitti riemastuneena ennennäkemättömästä
lämpöennätyksestä.
Tämä lämpöennätys syrjäytti Liperissä mitatun vaatimattoman lämmön leyhähdyksen moninkertaisesti.
http://www.freerepublic.com/focus/news/2572491/posts
Onkos pummi juonut jo korvausrahansa? Miltä se häviäjänä kärvistely oikein maistuu? Kiristääkö vanne päätä?
RAAHH RAAHHH
Maailmanennätystä hipvalla mittauksella, kun mittausarvoa onnistuttiin adjustoimaan peräti
parikymmentä astetta ylöspäin mitatusta.
Siis Suomi mitattiin maailmakartalle, mittajalle on luvassa valkoisen ruusun ritarimerkki joka yleensä
luovutetaan ilmastourotyön tekijöille, kuten junansuorittaja Pachaurille.
http://climateaudit.org/2010/04/15/giss-warmest-march-ever-in-finland/
Eikö löydy selityksiä noille kusetuksille? No eipä. BUAHHAHAAHAHAAHHAHAHA!
Onko esim nämä mittaukset ihan varteenotettavia ja luotettavia. http://discover.itsc.uah.edu/amsutemps/execute.csh?amsutemps
Katso seuraavasta sähkölaskustasi. Mittaukset upposivat päättäjiin kuten kusi lumeen.
Itte maksoin männäviikolla 81€, kun 2 vuotta sitten vastaava oli yleensä alle 30€.
Alakerran naapurilla halvempaa kun sillä on Vattenfall, eli sähkölasku oli 20€, mutta siirtomaksu 50€,
Ja jätkällä on vain telkkari ja tietsika, eikä ees pahemmin tee ruokaa.
Ihmeellisiä noi sähköjen tiet, ennen ne meni sähköjohtoja myöten.
Ilmastolla ei ole lämpötilaa, jota voisi mitata. Ilmasto on tilastollinen käsite, joka käsittää useita sääparametreja, lämpötila yhtenä. Ilmasto tarkoittaa noiden parametrien keskiarvoja ja hajontoja vuodenaikojen ja kuukausien funktiona.
Tutustu perusasioihin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmasto
Kaikki olikin hyvin tähän asti kunnes aloit sekoilemaan.Ilmastolla on lämpötila mitä voidaan mitata, jos ei niin kerro míksi ei voida mitata.Vaikka ilmasto koostuu useasta tekijästä niin se ei tarkoita etteikö lämpötilaa voisi mitata.Todistit juuri ettei ilmasto olekaan lämmennyt koska sitä ei ole voitu mitata.Taidat olla melkoinen pelle.
Myös manipulaation ja adjustoinnin funktiona.
Kummallista kun vuosikausia sitten mitatut lämpötilat muuttuvat miten sattuu, tai pikemminkin tarkoitushakuisesti.
Kerroin jo miksei ilmastolla ole lämpötilaa. Lue siis edellinen kommenttini, en viitsi toistaa. Mitä kohtaa et ymmärtänyt?
Kuka tahansa muu, paitsi et näköjään pysty ymmärtämään tätä asiaa.Niin kerroit ja jos kerran ilmasto on kokonaisuus tilastoista jotka määräävät ilmaston lämpötilan niin silloin ilmaston lämpötila voidaan mitata.Meinaatko nyt tehdä itsestäsi täysi idiootin.
Eihän Suomenkaan lämpötilat ole ilmaston lämpötila, mutta ovat kuitenkin yksi osa ilmaston lämpötilan kokonaisuudesta.
noin muuttuu
http://climateaudit.files.wordpress.com/2010/12/nasa_us_adjustments.png?w=480&h=480
Jos ilmastolla ei ole lämpötilaa mitä voisi mitata, niin silloin ei myöskään ole olemassa ilmiöitä kuten global warming, AGW tai ilmastomuutos, koska kaikki ne perustuvat havaintoihin ilmaston lämpötilasta.
"Ilmastolla ei ole lämpötilaa, jota voisi mitata". AGW uskovaisen armotonta tieteellistä logiikkaa!! :-DD
Paljastan sinulle nyt suuren salaisuuden, joka on aiemmin ollut vain pienen joukon tiedossa: keskiarvoa ja hajontaa ei mitata, ne lasketaan.
Joku syväkurkku on vuotanut Wikiin aiemmin suurena salaisuutena pidetyt kaavat, joilla laskut tehdään:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiarvo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hajontaluku
Tulee mieleen Arthur C. Clarken kolmas laki: "Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic." (http://en.wikiquote.org/wiki/Arthur_C._Clarke)
Tilastollisten tunnuslukujen laskeminen on joillekin taikuuden kaltaista teknologiaa. :-)
Eipä noissa niin hirveän isoja eroja näytä olevan:
http://www.skepticalscience.com/graphics.php?g=7
Parempaa lähdettä et voisi löytää!
Tämä on sitten paljon huonompi: http://www.c3headlines.com/fabricating-fake-temperatures.html
taas salaliittoteorioista niin kannattaa lukea esim. tämä juttu:
http://arstechnica.com/science/news/2010/07/confirmation-bias-how-to-avoid-it.ars
Tuohon syyllistyvät sekä ilmastotieteilijät, että "denialistit". Olennaista on:
"In summary, we were trying to prove ourselves wrong."
Tietysti olet oikeassa, mutta kenen luulet ymmärtävän viestisi.
Ei kukaan piittaa jutuistasi kuin minä. Suurin osa ei osaa kieltä, eik edes älyä mistä on kyse.
Ottakaamme esiisn "veden muisti" sekän on ihan tolkutonta että on laimennettu niin monta kertaa
ettei ole mitään jäljelle.
Enhän minäkään ole minä palstalaisille, vaan mielikuva mitkä arvostelijat ovat itse luoneet.
Eli turha se on helmiä jaella.
YLE:n uusimmassa gallupissa oli kyselty 2423 henkilön puoluekantaa, jolloin gallupin tarkkuudeksi ilmoitettiin 1.7 prosenttiyksikköä puoleen tai toiseen. Jos klimatologi tekee samanlaisen gallupin tuollaiselle määrälle lämpömittareita, on keskiarvon tarkkuus tilastolakien mukaan suunnilleen sama eli kelvineissä -5°K.
Tämä laskelma esitettiin eräässä hevosmiesten istunnossa, jolloin huomattiin, että lämpömittari on kuitenkin alansa asiantuntija (vertaa pörssiasiantuntija ja naurut päälle). Tämän seurauksena pallon yhden päivän keskilämpötilan tarkkuudeksi äänestettiin -2°K. Tästä olikin sitten helppo laskea vuotuisen keskiarvon tarkkuus, jos samanlainen galluppi on tehty vuoden jokaisena päivänä. Jaetaan vain tuo -2°K päivien luvun neliöjuurella (pitäähän kaikissa tilastolaskuissa neliöjuuri olla) ja saadaan -0.1°K.
Laskelmaa seurannutta keskustelua ei hienotunteisuussyistä voi valitettavasti tässä enää toistaa. Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille.